Pääkirjoitus

Nro 3 / 2015: Peräänkuulutus jytkyille 
innovaatioille

perjantai 12. kesäkuu 2015

Poliittiseen kielenkäyttöön on jäänyt pysyvästi sana ”jytky”. Wiki-sanakirjan mukaan sana on murteellinen ja tarkoittaa substantiivikäytössä muun muassa jysäystä, kolahdusta, pamausta tai odottamatonta uutista. Adjektiivina käytettäessä sana tarkoittaa suurta, vankkaa ja mahtavaa.

Substantiivikäytössä sanan merkitys on kielteinen, ja siinä mielessähän sitä käytetäänkin. Jonkun menestys on häviäjälle jytky. Adjektiivikäytössä merkitys onkin jo huomattavasti myönteisempi.

Vaikka elintarvikealalla pöhistään paljon bio-, kierto- ja jakamistaloudesta, alalla ja alan tutkimuksessa vallitsee enemmänkin alakulo kuin suuri innostus ja uuden keksimisen ilo. Nyt todella tarvittaisiin uusia jytkyjä innovaatioita!

Suomen elintarviketutkimuksen kehitys alkoi vuonna 1916, kun Valion kemiallis-bakteriologinen laboratorio perustettiin silloisen toimitusjohtajan, tohtori F.M. Pitkäniemen aloitteesta. Ymmärrettiin, että tiede on tarpeen meijeritalouden kehittämisessä.

Eikä kauaakaan, kun kolme vuotta myöhemmin laboratorioon palkattu tohtori ja myöhemmin kemian Nobel-palkinnon saavuttanut Artturi Ilmari Virtanen teki jytkyt keksintönsä: AIV-suola vientivoin säilyvyyden varmistamiseksi ja AIV-säilörehun valmistusmenetelmä.

Loppujen lopuksi Virtanen toi pitkän uransa aikana monta jytkyä ideaa elintarvikealalle ja käynnisti useampia elintarviketieteenaloja.

Sen jälkeen moni muukin tieteentekijä on toki saanut aikaan jytkyjä innovaatioita, esimerkkeinä ksylitoli hammasterveyden edistämiseen, kasvistanoliesteri kolesterolin alentamiseen, laktoosin poisto meijerituotteista, juuston valmistuksesta jäljelle jäävän heran komponenttien rikastaminen erottelutekniikoilla ja hyödyntäminen elintarvikevalmisteissa, erilaisten maitohappobakteerien hyödyntäminen meijerituotteissa, kauran beetaglukaanin erottaminen ja hyödyntäminen elintarvikkeissa… Lista on pitkä.

Jytkyjä innovaatioita ovat mielestäni myös muun muassa jo 1950-luvulta markkinoilla olleet erilaiset laatikkoruuat, jotka valmistetaan suoraan pakkaukseensa, paistetaan ja jäähdytetään tehokkaasti samassa pakkauksessa sekä lopuksi kansitetaan. Tosin tätä ei tule heti ajatelleeksi arkipäiväisyytensä ja yksinkertaisuutensa takia.

Lisäksi elintarvikepakkaamisen huima kehitys 1970-luvulta lähtien on tukenut monen innovaation löytymistä ja tuotteiden kehittämistä.

Toivon alakulon olevan ohimenevää ja enemmän vain allekirjoittaneen päässä kuin kentällä. Tosin olen näkemässä lupauksia uusille jytkyille. Olen kaksi kertaa kuullut Verso Food Oy:n hallituksen puheenjohtajan Leena Saarisen esityksen härkäpavusta ja sen kansainvälisestikin ainutlaatuisesta tuotteistamisesta. Alustusten välillä oli aikaa kahdeksan kuukautta. Molemmilla kerroilla sytyin sisimmässäni. Jälkimmäinen alustus ei toistanut ensimmäistä, vaan asiat olivat menneet merkittävästi eteenpäin.

Tällä menolla ikivanha härkäpapu tulee olemaan monen innovatiivisen elintarviketuotteen raaka-aine. Härkäpaputuotteet sopivat myös vientituotteeksi. Lisäksi ne ovat jytky soijatuotteille.

Härkäpavulle on käymässä samoin kuin kauralle: alkujaan eläinten rehuna käytetystä raaka-aineesta syntyy moderneja, terveellisiä elintarvikkeita valistuneille kuluttajille. Upeita innovaatioita!

*Raija Ahvenainen-Rantala
päätoimittaja, TkT*