Pääkirjoitus

Nro 4 / 2019: Ilmastonmuutos vauhdittaa pakkauskehitystä

torstai 26. syyskuu 2019

Ilmastonmuutos on tuonut uutta virtaa pakkaustutkimukseen ja kehitykseen. Kiivaimman tutkimuksen kohteena ovat kartonki ja muovipakkaukset, joista etenkin jälkimmäisissä riittää työtä tutkijoilla ja yrityksissä.

VTT kiteyttää muoviongelman ratkaisuksi kolme hyvää keinoa: kierrätä, korvaa ja keksi uudelleen. Tämän lehden sivuilla kerrotaan, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Itä-Suomen yliopistossa on meneillään mikromuovitutkimuksia, joissa selvitetään muun muassa talousveden ja elintarvikkeiden mikromuoveja sekä mikro- ja nanomuovien vaikutuksia työhygieniaan.

Muovijäte kiinnostaa myös raaka-aineena, mutta muutos edellyttää isoja investointeja muun muassa muovien keräykseen, kierrätyslaitoksiin ja uusiutuvan raaka-aineen tuotantoon.

LÄHES VIIKOITTAIN tulee uutisia, joissa kerrotaan, miten elintarvikeyritykset ovat ottaneet käyttöön ympäristöystävällisempiä pakkauksia ja käytäntöjä. Muun muassa HKScan korvaa muovirasioiden mustan värin toisilla väreillä.

K-ryhmä on tuonut asiakkaidensa käyttöön mittarin, joka kertoo ruokaostosten hiilijalanjäljen. K-Ostokset auttaa asiakkaita seuraamaan myös ostostensa kotimaisuustasoa. S-ryhmän omien merkkien muovisiin tiivistemehupulloihin tulee pantti. Palautuspulloista syntyy kierrätyksellä muun muassa uusia pulloja ja sadetakkeja.

Luonnonvarakeskus on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen kasvinviljelystä valmiiseen tuotteeseen asti. Laskelmien perusteella yritys hyvittää Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen muun muassa investoimalla energiatehokkaampiin keittimiin ja metsänistutukseen Afrikassa. Yritys kartoittaa myös kotimaisia kompensaatiohankkeita.

Nestlé on tuonut markkinoille täysin kierrätetystä PET-muovista valmistetun vesipullon. Arla Foods tuo markkinoille kuudessa maassa, myös Suomessa, 600 miljoonaa uusiutuvista materiaaleista valmistettua maitotölkkiä ja 560 miljoonaa kierrätettävää jugurttipurkkia ja tuottaa 7 330 tonnia vähemmän hiilidioksidia.

TEHTÄVÄÄ RIITTÄÄ myös päättäjillä ja kansalaisilla. RuokaMinimi hankkeen loppuraportin mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja huolehtimalla peltojen hiilivarastosta. Ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos mullistaisi maa ja elintarviketalouden ja edellyttäisi uusia arvoketjuja ja investointeja kasviperäisten tuotteiden tuotantoon.

Kunnissa ja kodeissa saadaan näkyviä tuloksia etenkin jätteiden lajittelulla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tutkinut pääkaupunkiseudun kodeissa syntyvän sekajätteen määrää ja koostumusta vuodesta 2007 alkaen. Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten keräyksen taloyhtiöissä. Myös sekajätteen kokonaismäärä on vähentynyt.

Syyskuun Ruokahävikkiviikolla muistutettiin, että noin kolmannes ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Meistä jokainen voi tehdä asialle jotakin omassa arjessaan. Lähtökohtana on ruuan ja sen tekijöiden arvostus. Siksi oli ilahduttavaa juhlia suomalaisen ruuan päivää ensimmäistä kertaa 4. syyskuuta. Puhdas, turvallinen ja maukas suomalainen ruoka on päivänsä ansainnut.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.