Maailma mausteilla -blogi

Suomi vuonna 2049

torstai 31. lokakuu 2019 / Kommentit (0)

Kun Berliinin muuri moukaroitiin alas kolmekymmentä vuotta sitten, synnytettiin uusi koko elintarvikealan kattava suomenkielinen lehti. Vastasyntynyt Kehittyvä Elintarvike pystyi heti raportoimaan uusista suomalaissaavutuksista. Esteröity kasvisstanoli (Benecol) oli keksitty, ja ensimmäiset Gefilus-tuotteet tulivat kaupan hyllylle. Vakuuminakkipaketteihin lisättiin suojakaasua, ja suomalaiskodeissa syötiin mikrossa lämmitettyä pizza bolognesea.
Jos menisimme vuodesta 1990 vielä 30 vuotta taakse päin, vuoteen 1960, jolloin Berliinin muuria vasta rakennettiin, kaupunkilaiskotiin oli juuri saatu uusi jääkaappi, ja muoviastiat mahdollistivat ruuan tähteiden säilyttämisen. Vuonna 1960 ruuan valmistus vei suuren osan suomalaisen kotiäidin päivästä. Yhdysvalloissa 1960-luvulla pikaruokaketjujen leviäminen vähensi kotiruokailun tarvetta sekä perheiden yhteisiä ruokahetkiä, ja syömään lähdettiin autolla. Nyt USA:ssa ruuan valmistukseen kotona käytetään päivästä enää 30 minuuttia. Keskivertosuomalainen käyttää 40 minuuttia, kun Virossa ruuan valmistamiseen kuluu tunti.
Suurin muutos suomalaisessa ruokailussa on Kehittyvä Elintarvike -lehden ensimmäisen numeron päivistä tähän päivään sosiaalinen media. Suuri osa sosiaalisen median valokuvista liittyy ruokaan, ruokailuun ja ruuan valmistukseen. Ruokamarketin valikoima on sekin kasvanut 30 viime vuodessa viidestä tuhannesta tuotteesta 25 tuhanteen tuotteeseen. Mullistavia uusia tuotteita tai muutoksia elintarvikeketjussa on tapahtunut kuitenkin vähän. Seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana suomalainen elintarviketuotanto, -valmistus ja -kauppa tulevat kuitenkin muuttumaan rajusti.

Vuoden 2049 lokakuussa valmistelemme uutta Kehittyvä Elintarvike -digivideolehden uutta painosta. Ulkona näyttää hyvinkin vihreältä, ja ilma on kirkkaan aurinkoinen toisin kuin Blade Runner 2049 -elokuvassa ennustettiin. Kun 1970-luvulla rakennetut asuntolähiömme jouduttiin uusimaan, parkkipaikat ja suurin osa liikenteestä siirtyivät maan alle.
Raitiovaunut, kävelytiet ja bulevardit hallitsevat kaupunkien maisemaa. Auton omistaminen ei ole enää pääkaupungissa tarpeellista, koska sen saa yhtä helposti vuokrattua kuin sähköpotkulaudan. Uusi nopea juna yhdistää Euroopan jäämeren puoleisen laidan Kirkkoniemestä Helsinkiin ja tunnelin kautta Tallinnaan ja edelleen Aasiaan ja Afrikkaan saakka.
Private label tuotteiden osuus on kasvanut jo 40 prosenttiin vuoden 2019 noin 24 prosentista. Uusi Arctic+ -lähikauppaketju myy ainoastaan vastuullisesti tuotettuja, testattuja ja antibiootti, gmo- sekä hormonivapaita Arctic+ private label -tuotteita.
Suomalaiskauppojen verkosto on levittäytynyt niin Aasiaan kuin Amerikkaan, sillä maailman puhtaimmalle ruualle on tasaisen varmasti koko ajan enemmän kysyntää. Edullinen ja nopea pohjoismainen logistiikkaosaaminen on mahdollistanut tämän. Elintarvikkeiden markkinointi on siirtynyt enemmän uutuuksien maistattamiseen kivijalkakaupoissa sekä sosiaaliseen mediaan. Ruuan verkkokauppa on kasvanut jo 20 prosenttiin vuoden 2016 vajaan prosentin (0,7 %) tasosta. Logistiikkayritykset toimittavat sähköautoilla ja vaikeissa paikoissa droneilla postin lisäksi kylmätuotteet kylminä ja ravintola-annokset kuumina kaikkina vuorokauden aikoina.

Suomen maatalous on ottanut mallia Uudesta-Seelannista ja panostanut pitkäjänteisesti omiin strategisiin tuotteisiimme (kaura, ohra ja ruis, metsämarjat, maito) sekä niiden jalostukseen sellaisiksi tuotteiksi, joille on kysyntää ulkomailla. Maidontuotannon ohessa lihakarjasta pidetään niin hyvää huolta, että suomalainen pihvi on maailman arvostetuin. Vaurastunut Kiina ostaa kaiken possun, kalan ja kahvin, mitä suomalaiset yritykset pystyvät jalostamaan. Suomalaiset ovat ottaneet mallia Hollannista, joka toimii edelleen hedelmien ja kukkien logistiikkakeskuksena Euroopassa.
Suomen strateginen sijainti edesauttaa kilpailukykyä lento- ja junatien ja pohjoisen meritien vilkastuessa Euroopan ja Aasian välissä. Käsityötä vaativa kalanjalostus palkkaa henkilöstöä Thaimaasta ja Vietnamista, tuo kalaa Norjasta ja kasvattaa yhä enemmän omaa kalaa. Kalan kasvattaminen on 2049 huomattavasti suurempaa liiketoimintaa kuin naudan- tai porsaankasvatus. Suomalaiset yritykset ovat maailman johtavia ksylitolin, stanolin ja sterolin sekä muun muassa mustikkapulverin toimittajia.
Suomalainen maatalous käyttää edistyksellistä tietotekniikkaa maksimoidakseen tehokkuuden ja minimoidaakseen hävikin ilman, että puhtaudesta tarvitsee tinkiä. Lehmillä on hyvinvointimittarit, dronet hoitavat kasvien pölytystä, satelliitit auttavat ajoituksessa, traktorit kulkevat autonomisesti, ravintolat kasvattavat omat salaattinsa, block chain -teknologia mahdollistaa maataloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.
Valtio ja kunnat kannustavat tuilla ja edullisella asiantuntija-avulla pieniä maatilojen elintarvikeyrityksiä. Elintarvikevalvonta on muuttunut yhteistyöksi yritysten kanssa, ja samalla suuret ja pienet yritykset toimivat yhdessä. Käsityöoluen ja artesaanileivän sijaan nyt puheenaiheita ovat käsityöläiskalatuotteet ja -juustot, joissa käytetään startup -yrityksissä kehitettyjä probioottibakteereita tuottamaan uusia makuja ja terveysvaikutuksia.

Aasialaisten turistien määrä jatkaa kasvuaan vuoden 2049 Suomessa. Suosittua on erityisesti mökin vuokraaminen ja ruoka-, kalastus- ja saunamatkailu Euroopan viimeisissä erämaissa ja kyläyhteisöissä. Palattuaan kotiin Shanghaihin ”Suomen kävijä” seuraa ruokasuosituksia älyrannekkeestaan ja päättää nauttia suomalaisen kala-annoksen pohjoismaisessa ravintolassa Shanghaissa sen sijaan, että valmistaisi 3D-tulostimella pizzan omassa keittiössään.
Ruokalistan tuoreet ja puhtaat raaka-aineet pystytään toimittamaan suomalaisjärveltä kiinalaiselle lautaselle joustavasti ja tehokkaasti. Suomi on löytänyt omat vahvuutensa; yli teollisuusalojen toimivan yhteistyön, tietotekniikan hyödyntämisen ja pitämään oman linjansa puhtaiden ruokien tuottajana.

Teksti: Ari Virtanen

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja toimipaikkanaan Soul.



Lisää kommenttisi
Nimesi


Sähköpostiosoitteesi (Ei julkaista)


Kommenttisi



Info

Ari Virtanen on lehden vakituinen avustaja, joka on asunut pitkään eri puolilla maailmaa sekä matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Maailma Mausteilla -palstalla hän kertoo muun muassa eri maiden ruokakulttuureista.

» Lähetä sähköpostia
» RSS-syöte

Arkisto