Virusta tarpeekseen

Tulipa kerran virus, ja kohta koko maailma virui kotona koronan kourissa. Tavanomainen hyörinä pysähtyi, kun voimaan tuli pikapikaa poikkeustila. Aiemmat epidemiat ovat olleet jollain tavalla ruokasidonnaisia sikoineen ja lintuineen, mutta tämän pandemian osasivat ennakoida vain Viikin infokeskus ja olutmerkki. Alkusäikähdyksessä ihmisiin iski vähintään yhtä tarttuva hamstrausvirus: kauppojen hyllyt tyhjenivät wc-paperista, säilykkeistä ja makaronista.

Covid-19 -taudin haittavaikutuksiin voitaneen lisätä myös jonkinlainen joukkohysteria ja kuluttajien järjen sumeneminen. Hamstrausvimmassa paljastui, että monellakaan ei ollut edes mukaryynejä kaapeissaan, saati kunnon hätävaraa. Kauppojen tilausjärjestelmiin ei ollut ohjelmoitu yhtäkkistä menekkipiikkiä, ja ensimmäinen kuluttajien koronan oire oli murina tyhjien hyllyjen edessä.

Ilmassa oli maailmanlopun tunnelma ruuan ja vessapaperin loppumisesta maassa, jossa on useimpia elintarvikkeita yli oman tarpeen ja joka on suurimpia pehmopaperin tuottajia. Sittemmin tosin kävi ilmi, että vaikka alapään pyyhettä oli tarpeeksi, yläpään suojia puuttui. Muutama liikehenkilö huomasi tilaisuuden ja yritti muuttaa edellistä jälkimmäisiksi.

Tulostin ja reaktoritekniikka tarjoaa uuden työkalun omavaraisuuden nostoon.

Omavaraisuus auttaa epidemian toisessa tai kolmannessa aallossa tai seuraavan epidemian ensimmäisessä aallossa. Suomen 80 prosentin elintarvikeomavaraisuutta hehkutettiin lehdistössä – ja Ruotsin 50 prosenttia surkuteltiin.

Aina omavaraisuuskaan ei auta, jos tehtaiden työntekijät sairastuvat. USA:ssa koronavirus tartutti ylipainoepidemian eläimiin. Ruokahuolto kärsii, kun siat jäävät kärsimään karsinoihinsa teurastamoiden keskeytettyä toimintansa työntekijöiden koronatartuntojen vuoksi.

Maitoa on jouduttu kierrättämään suoraan peltoon samasta syystä. Todennäköisesti pellosta ei kuitenkaan voi korjata juustosatoa syksyllä. Suomessahan perunamaahan laitetaan perunoiden viereen pikkukaloja – ja saadaan suuria perunoita.

Kaukokulkeutuvista eväistä ei ole ollut vielä puutteita. Sadonkorjuu on edessä, ja satoa voi jäädä lannoitteeksi, kun kaukaa vaeltavat sadonkorjaajat eivät pysty liikkumaan maasta toiseen. Kotimaisuudesta kertovat merkit joutuvat tarkastelemaan perusteensa uudelleen, kun alkutuotannossa tehtävä työ ei olekaan kotimaista. Omavaraisuus on suhteellinen käsite, kun tähän lisätään etäalkuperäiset koneiden polttoaineet.

Omavaraisuuden lisäämisestä näkyy erilaisia merkkejä. Kotileivontavirus on lisääntynyt epidemiaksi niin, että hiiva on loppunut välillä kaupoista ja ihmiset kyselivät vinkkejä, miten ja mistä sitä saisi.

Puutarhatyökalujen kauppa käy vilkkaana, ja parvekkeillekin kuokitaan hyötyviljelmiä. Sata vuotta sitten sisäviljelyä harrasti vain Ryysyrannan Jooseppi. Kehitys on kehittynyt.

Tuotantoa pitää siis viedä lähemmäs kuluttajaa omavaraisuuden parantamiseksi. Tulostin- ja reaktoritekniikka tarjoaa uuden työkalun tämän ja tulevan tautisen ajan omavaraisuuden nostoon. Jälkiruokia, kuten suklaata on 3D-tulostettu jo tovi, ja edistyneimmät ilmoittavat tulostavansa lihaakin. Erilaisilla reaktoreilla tuotetaan kasvi- ja eläinsolumassoja. Sinänsä siinä ei ole mitään uutta; korpikuusten kätköissä oli vielä 1970-luvulla runsaasti reaktoreita, ja hiivaakin riittävästi.

Kotien tulevaisuuden hätävara on reaktori-tulostin-yhdistelmä, jossa reaktorit tuottavat tulostimille sopivat raaka-aineet. Reaktorimalleja on jokaiselle. Putkireaktori sopii putkiaivoisille ja panosreaktori metsästäjille. Jatkuvatoimisesta reaktorista on erityinen oravanpyörämalli kiireisille ihmisille. Kun tähän yhdistetään energiantuotanto, reaktorien ja tulostimien käyttövoiman tuottavat puppugeneraattorit. Reaktoreiden raaka-aineeksi tarvitaan vain auringonvaloa, vettä ja hiilidioksidia. Jälkimmäistä alkaa maailmassa olla riittävästi. Toivottavasti myös omavaraisvirus käyttää sitä ravintonaan.