Ei ole samantekevää, mitä syötävät hyönteiset popsivat

Hyönteisten koostumus, ravitsemuksellinen arvo, turvallisuus ja jopa maku riippuvat pitkälti siitä, mitä ne ovat itse syöneet.

Hyönteisruoka-alan upea startti Suomessa on avannut monia mahdollisuuksia tuottajille ja jatkojalostajille, mutta myös niille, joiden prosesseista syntyvät biosivuvirrat soveltuvat syötävien hyönteisten rehuksi. Hyönteisten kasvisrehuna lupaavimpia ovat biomassat, joita syntyy ympärivuotisesti tai ainakin melko pitkän ajan. Kasvihuoneviljelyn lisäksi hyönteisille mahdollisesti sopivaa kasvisrehua syntyy myös elintarviketeollisuudessa ja suurkeittiöissä.

Puutarha-alan toimijat ovat yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa pohtineet rehukäyttömahdollisuutta ArvoBio-hankkeessa (Puutarhatalouden uusi kiertotalous). Puutarhataloudessa jää monenlaisia, nopeasti pilaantuvia biosivuvirtoja. Ne sisältävät ravitsemuksellisesti arvokkaita ainesosia, mutta niiden keräily ja tuotteistaminen on toistaiseksi vähäistä.

Syötävät hyönteiset kuten kotisirkat tarvitsevat proteiinipitoista rehua, jota voi täydentää kasvisrehulla, josta hyönteiset saavat myös tarvitsemansa veden. Jos puutarha- ja hyönteistuotanto sijaitsevat lähekkäin, saavutetaan monta etua. Hyönteistuotantoa on aloitettu ja ollaan aloittamassa erilaisilla tuotantovolyymeillä lukuisissa kohteissa eri puolilla Suomea. Kannattaa siis tarkastella alueellisia yhteistyömahdollisuuksia uusin silmin.

Kotisirkat maistelevat mielellään

ArvoBio-hankkeessa tutkittiin puutarhatuotannon sivuvirtojen maittavuutta kotisirkoille muun muassa koejärjestelyllä, jossa sirkkojen kasvatuslaatikkoon katettiin proteiinirehun lisäksi useita kasvisrehuja sisältäviä buffetteja. Sirkat saivat itse valita, mitä söivät.

Vaihtoehdoista parsakaali, kukkakaalin lehdet, kurkun lehdet, lehtisalaatti, keräkaali ja kirsikkatomaatin varkaat maistuivat sirkoille hyvin. Vihreä ja punainen omena, sipuli, tomaatinlehdet ja kirsikkatomaatin lehdet eivät saavuttaneet yhtä suurta suosiota: niitä kului vähemmän¹. Buffet-tarjoilu kuitenkin osoitti, että kotisirkat tykkäävät maistella kaikkea tarjolla olevaa. Sirkkakasvatuksen kasvatusjäännöstä voidaan hyödyntää muun muassa biokaasutuotannossa².

Yrttejä syntyy sivuvirtoina vain pieniä määriä, mutta nekin haluttiin testata. Jo aiemmin oli havaittu, että rehusta voi siirtyä makua luonnostaan hyvin miedonmakuisiin kotisirkkoihin. Yrttibuffetkoe osoitti, että sirkat söivät hyvin lähes kaikkia tarjottuja yrttejä (ruohosipuli, basilika, persilja, lehtipersilja, sitruunamelissa, minttu ja tilli) ja hyljeksivät ainoastaan vesipitoisuudeltaan kuivinta eli rosmariinia.

Yrtit maistuivat kotisirkoissa

Koska yrtit maistuivat sirkoille, haluttiin selvittää, siirtyykö yrttien maku sirkkoihin. Osana vaihto-opiskeluprojektiaan HAMKin biotalouden tutkimusryhmän opiskelijat Katrin Gradnitzer, Christina Ernstberger ja Laura Vilches Bazaga toteuttivat kolmitestinä aistinvaraisen tutkimuksen. Koehenkilöinä toimineet HAMKin opiskelijat ja henkilökunnan edustajat (n=74) maistoivat maustamattomia, höyrykeittimellä kypsennettyjä kotisirkkoja. Vertailtavana oli yrttiruokittuja sirkkoja ja pelkästään tavanomaisella rehulla ruokittuja sirkkoja.

EntoCube kasvatti tässä aistinvaraisessa tutkimuksessa käytetyt ”yrttisirkat” muuten tavalliseen tapaan, mutta kasvatuksen loppuvaiheessa, ennen lopetusta ”yrttisirkoille” oli vuorokauden ajan tarjolla ylimäärin yhtä yrttiä: basilikaa, tilliä tai minttua. Kolmitestin tulos oli, että maistajat havaitsivat eron yrttisirkkojen (kaikki kolme yrttiä) ja kontrollisirkkojen välillä. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä tasolla p < 0,05 ja osoitti, että lyhytkin yrttiruokinta vaikuttaa sirkkojen makuun.

Sirkkatuotekehitys ja sirkkatuotteiden brändääminen on Suomessa ja Euroopassa vasta alussa. Yrttisirkat voisivat olla yksi mahdollisuus saada lisäarvoa sekä puutarhatuotantoon että hyönteistuotantoon.

Yrttiruokittujen kotisirkkojen aistinvaraista arviointia Hämeen ammattikorkeakoulussa. Kuva: Christina Ernstberger

Lähteet:

¹ Nokkonen, S. ym. 2018. Puutarhatuotannon biosivuvirrat kotisirkkojen ruokinnassa. Puutarha & Kauppa 4, 10−11.

² Kymäläinen, M. ym. 2018. Sirkkojen kasvatusjäännös biokaasuksi. Biokaasu 1/2018, 12−15.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laati vuoden 2017 lopulla ohjeen hyönteisten elintarvikekäytöstä. Ohjeessa kuvataan hyönteisten rehuiksi soveltuvat jakeet ja se, millä ehdoin kasviksia voidaan käyttää hyönteisten rehuissa (Eviran ohje 10588/1, kpl 6.3.). Hyönteisten rehuja koskee myös yleinen EU:n rehulainsäädäntö, joka vaatii rehun tuottajan rekisteröitymisen rehualan toimijaksi.

Opiskelijat innolla mukana hyönteisruokaprojekteissa

HAMKin bio- ja elintarviketekniikan vaihto-opiskelijoiksi tulleet itävaltalaiset, tšekkiläinen ja espanjalaiset opiskelijat aloittivat hyönteiskasvatuskokeiden parissa syyskuussa 2017 yhdessä projektitutkija Satu Nokkosen ja opinnäytetyötä aloittaneen Antti Järveläisen kanssa. Erityisesti itävaltalaiset opiskelijat olivat jo kotimaassaan osana kestävän ruokatuotannon opintojaan perehtyneet hyönteistuotannon teoriaan. He suunnittelivat ja toteuttivat innolla kokeita ja kasvatusta.

Vaikka tulevaisuuden hyönteistuotanto tulee varmasti olemaan pitkälle automatisoitua, kokeet olivat hyvin käsityövaltaisia. Ruokintavuoroja riitti useille Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kampuksella asuneille opiskelijoille.

Ruokatuotannon kestävyyttä tarkasteltiin loppusyksyn kansainvälisessä opintomoduulissa Sustainable Bioeconomy, johon osallistui noin 300 HAMKin biotalouden yksikön opiskelijaa ja vaihto-opiskelijaa. Hyönteisruoka ja elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen tulivat vahvasti esille, muun muassa moduulin päätösmessuilla Mustialassa 14.12.2017.

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous (ArvoBio) -hanke toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria ÖSL:n yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

LISÄTIETOJA:

www.hamk.fi/arvobio