Suomalaisten kaupunkilaisten lautaselle ui harvemmin silakkaa tai särkeä

Kun suomalaiset kaupunkilaiset syövät kalaa, he valitsevat lautaselleen lähinnä lohta, kirjolohta tai tonnikalaa.

Elokuussa 2020 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia ei syö koskaan silakkaa ja lähes yhdeksän kymmenestä ei valitse lautaselleen koskaan särkeä. Maku ja tuoreus ovat kuluttajien tärkeimpiä kalan valintakriteerejä.

Luonnonvarakeskuksen vuoden 2019 tilastojen mukaan suomalaiset syövät noin 14−15 kiloa kalaa henkeä kohden vuodessa fileeksi laskettuna. Kotimaista tästä on noin neljä kiloa, josta villikaloja tyypillisesti muutamia satoja grammoja henkilöä kohden vuodessa. Yksi kala-annos esimerkiksi ravintolassa tai lounaspöydässä on tyypillisesti noin 150 grammaa fileoitua kalaa henkeä kohden. Esimerkiksi silakkaa suomalainen syö keskimäärin kaksi ravintola-annosta vuodessa.

Elokuussa 2020 toteutetussa kuluttajatutkimuksessa osa kysymyksistä kohdennettiin erityisesti kiinnostukseen käyttää vähän hyödynnettyjä kalalajeja, kuten silakkaa, särkeä ja lahnaa. Tutkimuksessa tavoitettiin 504 vastaajan otos, joka oli sukupuolen, ikäjakauman, koulutustaustan, talouden koon ja asuinpaikan suhteen toivottu vastaajien profiili: alle 50-vuotiaat eteläsuomalaisissa kaupungeissa asuvat, jotka edustivat tasaisesti yksinasuvia, aikuistalouksia sekä lapsiperheitä.

Myös sukupuolijakauma oli tasapainoinen. Yleensä tällaisissa kyselytutkimuksissa vaikeasti saavutettavia miehiäkin oli lähes 40 prosenttia vastaajista. Otokseen saatiin sekä kalaa runsaasti (noin 1/3 vastaajista) että epäsäännöllisesti (noin 40 % vastaajista) syöviä. Tyypillisiä suomalaisia, kerran viikossa kalaa-syöviä oli vajaa kolmannes vastaajista.

Kolmen kärki lohi, kirjolohi ja tonnikala

Kyselytutkimukssen mukaan yleisimmin käytettyjä kalalajeja olivat aina kuluttajien saatavilla olevat lohi, kirjolohi sekä tonnikala, jota käytetään lähes pääsääntöisesti säilykkeenä. Kotimaisten kalalajien suosituimmuusjärjestys oli kirjolohi, ahven, kuha & muikku, siika, hauki, silakka ja taimen. Tämä kaupunkilaiskuluttajiin keskittyvä joukko suosii hiukan erilaisia kotimaisia kaloja kuin suomalaiset keskimäärin.

Luonnonvarakeskuksen kansallisten tilastojen perusteella suomalaisten suosituimmat ruokakalat olivat vuonna 2019 kirjolohi (1,2kg/hlö/v), muikku (460 g/hlö/v), hauki (440 g/hlö/v), ahven (400 g/hlö/v), silakka (310 g/hlö/v) ja siika (230 g/hlö/v).

Taulukko 1. Taulukossa on jaoteltu vastaajat sen mukaan, syövätkö he kyseistä kalaa viikoittain, kuukausittain tai sitäkin harvemmin. Tarjonnalla lienee iso merkitys, sillä kuluttaja löytää lohen ja kirjolohen säännöllisimmin sekä kaupan tiskiltä että ravintoloiden ruokalistoilta.

Elokuun tutkimusotoksessa kaupunkilaiskuluttajat suosivat esimerkiksi arvokasta kuhaa poikkeuksellisen paljon. Kuha ei näy suomalaisten kalankulutuksessa lainkaan, mutta tässä otoksessa kuha nousi muikun kanssa jaetulle kolmannelle sijalle heti kirjolohen ja ahvenen jälkeen.

Villikaloja ja erityisesti alihyödynnettyjä kalalajeja käytetään huomattavan harvoin. Kun yleisimpiä kalalajeja käyttää 78−94 prosenttia näistä vastaajista, oli esimerkiksi silakkaa edes satunnaisesti käyttäviä vain 41 prosenttia vastaajista. Särkikalojen kohdalla luku on vielä pienempi, 11 prosenttia, eli . Toisin päin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että lähes 60 % kaupunkilaiskuluttajista eivät syö silakkaa lainkaan, ja lähes 90 prosenttia heistä ei ole syönyt särkeä käytännössä koskaan.

Villikalojen syöjät ovat harvassa, ja hekin nauttivat niitä harvakseltaan. Kaikkia muita kaloja kuin kolmea suosituinta, lohta, kirjolohta ja tonnikalaa, vastaajat nauttivat yleensä harvemmin kuin kuukausittain. Vaikka kaupan tilastojen mukaan myös villikalan käyttö on lisääntynyt, se ei ole vieläkään kovin runsasta.

Kuva 1. Prosenttiosuus niistä vastaajista (n=504), jotka ovat edes satunnaisesti käyttäneet kyseistä kalalajia.

Tuoreuteen kannattaa edelleen panostaa

Kyselytutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan, kuinka tärkeinä he kokevat tyypilliset ruuan valintakriteerit (maku, tuoreus, saatavuus, käyttömukavuus, ympäristöystävällisyys jne.) numeerisella asteikolla 1−5 täysin merkityksettömästä (1) erittäin tärkeään (5).

Maku ja tuoreus nousevat tässäkin tutkimuksessa vastaajilla tärkeimmäksi valintakriteeriksi. Maun suuri merkitys oli varsin odotettu tulos. Mikäli maku on ruuan kuluttajatutkimuksissa kysyttynä kriteerinä mukana, se yleensäkin painottuu vastauksissa.

Tutkimuksen mukaan kalan helppo saatavuus oli sekin tärkeä kriteeri, mutta sen sijaan helppokäyttöisyys oli valintakriteerinä alhaalla prioriteeteissä. Myös ympäristönäkökulmat ja kestävät tuotantotavat olivat huomiota herättävän alhaalla vastaajien tärkeysjärjestyksessä: vain 60 prosenttia vastaajista koki ympäristötekijät joko melko tai erittäin tärkeiksi valintakriteereiksi. Selvästikään kuluttajat eivät vielä tiedosta, kuinka paljon he voisivat valinnoillaan vaikuttaa kestävään ruokatalouteen.

Laatu ja tuoreus nousivat vastaajien keskuudessa maun kanssa lähes yhtä tärkeäksi kriteeriksi ja heti toiseksi listan kärjessä. Tuoreuden merkitystä ei kalan kohdalla voikaan painottaa liikaa. Kalan rasva härskiintyy helposti, ja erityisesti rasvaisiin kaloihin syntyy pienestäkin käsittelyvirheestä tai liian pitkästä säilytysajasta hyvin nopeasti härski sivumaku ja haju.

Koko kalaketjun pitää edelleen panostaa siihen, että kuluttajat saavat varmasti tuoretta ja laadullisesti virheetöntä kalaa ostoskoriinsa.

Blue Products -hankkeessa laaja kyselytutkimus

Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan kuuluva Blue Products -hanke toteutti kesällä 2020 laajan kyselytutkimuksen suomalaisten suhteesta kalan syötiin. Hankkeen vastuullisena tutkijana toimi Anu Hopia. Erityisesti haluttiin selvittää, minkälaisia ovat suomalaisten kaupunkilaisten asenteet ja kulutustottumukset ja vielä erityisesti kyselyssä keskityttiin ns alihyödynnettyihin kaloihin. Keitä alihyödynnetyt kalat kiinnostavat, ja mitkä ovat käytön motivaattoreita ja toisaalta esteitä.

Tutkimuksen toteutti Aistila Oy vastuullisena tutkijana Saara Lundén, ja se suunniteltiin yhdessä Blue Products -tutkijoiden ja Pro Kalan kanssa. Tutkimus kohdennettiin erityisesti kaupunkilaisiin 18−50-vuotiaisiin kuluttajiin. Kohderyhmän valinnalla haluttiin täydentää aiemmissa kuluttajatutkimuksissa kerättyä tietoa ja välttää päällekkäisen tiedon keräämistä.