Kalateollisuus tarvitsee lisää kotimaista kalaa

Suomen kalamarkkinat ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana vauhdilla tuontikalan varassa. Nyt omat kalavarat ja jalostuksen sivuvirrat halutaan hyödyntää entistä monipuolisemmin.

Suomen kalakauppa ja kalanjalostus lähtivät huimaan kasvuun, kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995. Aiemmin kalakauppa rakentui kotimaisen alkutuotannon varaan, kun kalateollisuus sai tuoda ulkomaista raaka-ainetta vain tuontilisensseillä.

EU-jäsenyyden seurauksena kalaa voitiin tuoda EU- ja EFTA-maista lähes vapaasti. Norjan lohen tuonti lähti ennennäkemättömään kasvuun, kun jalostajat saivat raaka-ainetta niin paljon kuin tarvitsivat. Kalakauppa ja jalostajat eivät enää olleet riippuvaisia kotimaisen kalan kausiluonteisesta tarjonnasta.

Norjan lohi valtasi markkinoita

Suomalaiset ovat aina arvostaneet lohta. Tuonnin vapauduttua edullista lohta oli kaupoissa hyvin saatavilla. Keskusliikkeet tukivat kysynnän kasvua jatkuvin kampanjoin. Suomen kalanjalostusta modernisointiin EU-tuin, ja kalayritykset hyödynsivät tarmokkaasti uuden kasvumahdollisuuden. Kalamarkkinat kasvoivat, mutta lohi vei samalla markkinoita kotimaisilta tuotteilta kuten kirjolohelta ja silakalta.

Suomalainen kalaketju joutui sopeutumaan lohen maailmanmarkkinamuutosten aiheuttamiin voimakkaisiin hintamuutoksiin. Kasvatetun kirjolohen hinnat sukelsivat välillä tuotantokustannusten alle. Noususuhdanteessa kasvattajilla meni hyvin, kunnes hinnat taas romahtivat. Myös kalastetun kalan hinta vaihteli ja kasvatetun kalan myötä kalan laatuvaatimukset kasvoivat. Pyydetty kala piti jäähdyttää ja esikäsitellä entistä paremmin. Kasvatetun kalan tarjonnan kasvaessa luonnonkaloista tuli erikoistuotteita.

Lohen tuonti Suomeen kasvoi pitkään samaa vauhtia kuin Norjan lohen tuotanto. Suomessa lohen jalostusta automatisoitiin. Tuotevalikoima ja tuoreen kalan jakelu laajentuivat pienempiinkin kyläkauppoihin. Kalasta tuli myös julkiskeittiöissä, henkilöstöruokailussa ja ravintoloissa suosittu tuote. Paremman saatavuuden lisäksi kalan terveellisyys lisäsi sen käyttöä. Kalakauppa- ja jalostusalan liikevaihto lähes kolminkertaistui kahdessa vuosikymmenessä.

Kilpailukykyistä raaka-ainetta saataville

Nyt lohen tuotannon kasvu on hidastunut, koska Norjan parhaat rannikonläheiset kalankasvatuspaikat ovat jo tuotannossa. Tuotantokustannukset ovat nousseet, ja Norjan valtio rajoittaa tuotannon kasvua. Lohen tarjonta ei enää pysy kansainvälisen kysynnän kasvutahdissa, minkä vuoksi lohen hinnat ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen korkeita.

Suomessa kalatoimiala on pitkään keskittynyt ja kansainvälistynyt. Nykyisin ulkomaiset yritykset toimivat Suomen kalamarkkinoilla ja päinvastoin. Isoimmat yritykset tehostavat toimintojaan, vahvistavat asemiaan kotimarkkinoilla ja hakevat kasvua viennistä. Ne ovat myös investoineet kalankasvatukseen, koska raaka-aineen saatavuudesta on tullut merkittävä kilpailukykytekijä.

Kotimaiset raaka-aineet ovat taas arvossaan

Tuontikalan hinnan noustua kotimaiset raaka-ainevarat ja kasvumahdollisuudet halutaan käyttöön. Kasvatetun kalan tuotantoa halutaan lisätä merkittävästi. Kasvatustuotannossa voidaan tarjonnan ajankohtaa säätää, ja suomalainen teollisuusrakenne sopii kasvatetulle kalalle.

Luonnonkalatkin ovat alkaneet uudestaan kiinnostaa kalanjalostajia. Silakkaa, kilohailia, muikkua, kuoretta ja särkikaloja on Suomen vesissä paljon. Kuluttajat ovat heränneet kysymään lähellä tuotettua, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa. Entistä suurempi osa silakasta käytetään kotimaisessa elintarvikeketjussa esimerkiksi kalajauhona, ja tarjolla on monia uusia särkikalatuotteita.

Kala on kallis raaka-aine, joka halutaan hyödyntää täysimääräisesti. Kalateollisuuden sivuvirroille etsitään tutkimuksin lisäarvoa ja uusia markkinoita. Yhteiskunta rahoittaa entistä enemmän hankkeita, joilla nostetaan kotimaisten raaka-aineiden arvoa. Koronakriisi on ollut meille myös hyvä muistutus kotimaisen kalatuotannon tärkeydestä ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.