Innovatiivista tuotekehitystä monialaisella yhteistyöopetuksella

Menestyksekkäät tuotekehitysprojektit ovat lähtökohtaisesti monialaisia. Tuotekehityksen ja markkinoinnin asiantuntijoiden tulee tehdä läheistä yhteistyötä projektin alusta alkaen koko tuotteen elinkaaren ajan.

Koulutuksessa valitettavan helposti pitäydytään usein vain alakohtaisessa opetuksessa, jolloin työelämässä välttämätön monialainen toiminta jää opiskeluvaiheessa vähiin. Työelämälähtöisen koulutuksen kuten ammattikorkeakouluopetuksen tulee tarjota jo opiskeluiden aikana kokemuksia monialaisesta toiminnasta. Ulkopuoliselta toimeksiantajalta saatu aito tuotekehitysprojekti tiukkoine aikatauluineen tuo koulutukseen todellisen työelämän vaativuutta.

Turun ammattikorkeakoulussa tuotekehityksen ja markkinoinnin yhdistäminen on toteutettu tuotekehityskurssilla, jossa alueella toimiva elintarvikealan yritys antaa tuotekehitystoimeksiannon. Toimeksiannon tavoitteena on kehittää tuote, jolla on arvioitu realistiset mahdollisuudet myös kaupalliseen onnistumiseen. Hyvän, kaupallista potentiaalia omaavan tuotteen kehittäminen edellyttää markkinoinnin ja tuotekehityksen läheistä yhteistyötä tuotteen suunnittelusta aina kuluttajatestauksen tekoon ja markkinapotentiaalin arviointiin.

Aito tuotekehityskurssi

Tuotekehityskurssi toteutettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Aiemmin kurssi on pidetty omin voimin ammattikorkeakoulussa vuonna 2020. Yhteiskurssi yliopiston kanssa toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan, materiaalitekniikan ja liiketalouden opintoalojen sekä Turun yliopiston elintarvikekemian laitoksen kanssa. Suunnitteluun ja käytännön osuuden opetukseen osallistuivat opettajat ammattikorkeakoululta ja yliopistolta.

Kurssilla käytettiin CDIO-projektilähtöistä (Concieve, design, implement and operate) oppimista, jossa kaikkien alojen opiskelijat, yhteensä 75, kerättiin yhteen ja heistä muodostettiin projektiryhmät. Jokaisessa projektiryhmässä oli opiskelijoita sekä yliopiston elintarvikekemialta ja elintarvikekehitykseltä että ammattikorkeakoulun elintarviketekniikalta, materiaalitekniikalta sekä liiketalouden puolelta. Projektiryhmiä oli yhteensä seitsemän.

Projektiryhmät toteuttivat kurssin tuotekehityksen eri vaiheissa tarvittavia tehtäviä, kuten teoriaselvityksiä tuotekehityksestä, uuden hunajapohjaisen tuotteen ideointia lomakepohjaista, uuden liiketoiminnan tueksi tarkoitettua työkalua hyödyntäen, markkinaselvitystä tuoteideoinnin pohjaksi, reseptiikan kehittämistä ja testausta suorittaen muun muassa aistinvaraisia arviointeja, valmistusprosessin muokkausta, tuotteen kustannusten laskemista, tuotepakkauksen suunnittelu- ja kehitystyötä sekä kuluttajatestin tekeminen.

Kurssi huipentui 9. joulukuuta 2021 järjestettyyn minimessutapahtumaan, johon oli kutsuttu Turun elintarviketutkijain seuran jäseniä sekä Hunaja-Aitan toimitusjohtaja Kirsi Lehtosaari ja tuotekehityksen vastaava Pasi Vainionpää maistamaan ja arvioimaan tuotteita.

Opiskelijat koostivat tehdystä tuotekehitystyöstä loppuraportin, joka annetaan Hunaja-Aitan hyödynnettäväksi, joten opiskelijoiden tuoteidea saattaa löytyä tulevaisuudessa kaupan valikoimista.

Kuvassa on kurssilla kehitetty Kuplamesi -hunajainen juoman tuoteposteri.

Yhteistyö kasvaa merkittävästi

Turun yliopistolla hiljattain aloittaneen teknillisen tiedekunnan myötä on kehitetty aiempaa enemmän yhteistyötä opetuksessa Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Bioteknologian laitoksen elintarviketieteiden osalta yhteistyötä on käynnistetty 2021 aikana erityisesti ammattikorkeakoulun prosessi- ja materiaalitekniikan opetuksen kanssa useilla kursseilla.

Turun yliopiston Elintarvikekemian maisteriohjelmassa ja tekniikan alan kansainvälisessä MDP in Food Development -ohjelmassa on jo vuosien ajan ollut oma tuotekehityskurssinsa. Viime syksynä se toteutettiin ensimmäisen kerran monialaisena yhteistyönä ammattikorkeakoulun kanssa niin, että mukana oli enemmän käytännön työelämän ja kansainvälisyyden näkökulmaa.

Joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä

Koko syksyn kestänyt kehitystyö oli opiskelijoille vaativa useistakin syistä. Korona haittasi yhteisiä kokoontumisia, mikä näkyi monialaisen yhteistyön lisähaasteina. Lisäksi opintojakso oli tarkoituksellisesti aikataulutettu vaativaksi. Eri koulutusalojen erilaisten opiskelukulttuurien yhteensovittaminen oli haastavaa, vaikka vetovastuussa olleet elintarviketekniikan opiskelijat olivat jo kokeneita ryhmätöiden tekijöitä.

Palautteen perusteella tärkeimmäksi työelämäntaidon opiksi opintojaksolla nousivat joustavuus ja epävarmuuden sietokyky. Ne ovat metataitoja, joita työnantajat ovat nostaneet esiin tulevaisuuden osaamistarpeina.

Kurssia tullaan edelleen kehittämään, mutta kaiken kaikkiaan yhteistyö koettiin toimivana. Kurssiin tullaan sisällyttämään jatkossa entistä enemmän ajankohtaisia elintarvikealan teemoja, kuten kestävän kehityksen haasteita esimerkiksi elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä. Kurssille etsitään aktiivisesti yhteistyöyrityksiä tuomaan siihen yritysmaailman tuotekehityksen toimintatapoja ja ongelmia.

Fokuksessa koko maailma

Turun yliopiston Elintarvikekehityksen yliopisto-opettaja Niina Kelanne kertoo, että yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun kanssa mahdollistaa entistä monipuolisemman tuotekehitysprosessin toteuttamisen.

− Eri puolilta maailmaa saapuneet elintarvikekehityksen opiskelijat tuovat siihen mainion ja samalla haastavan lisän, Kelanne tarkentaa.

Myös toimeksiantajat, Hunaja-Aitan tuotekehityksen vastaava Pasi Vainionpää ja toimitusjohtaja Kirsi Lehtosaari, olivat tyytyväisiä opiskelijoiden tuotokseen.

− Olemme erityisen mielissämme siitä, että ryhmät olivat jo suunnitteluvaiheessa lähteneet miettimään myös kansainvälisempää makumaailmaa ja ajatelleet markkinoita myös Suomen rajojen ulkopuolella, koska meitä kiinnostaa kansainvälistyminen kovasti, Kirsi Lehtosaari iloitsee.

Yksi vahvasti kansainvälisen näkökulman ottaneista ryhmistä kehitti hapotetun hunajapohjaisen juoman, Kuplameden. Tuote saavutti voittosijan loppuäänestyksessä. Sen kehityksessä tavoiteltiin terveellistä, vain luonnonsokereita sisältävää juomaa, jossa on paljon antioksidantteja ja vitamiineja. Makunsa juoma sai hunajan lisäksi muun muassa sitruunasta ja inkivääristä.

Erityisesti maistatuksessa opiskelijoiden kesken suosituimpia tuotteita oli Honey Yummy, suklaalla päällystetty hunajakenno, jossa oli maistettavissa Lähi-Idän karamelleista tuttuja makuja. Tuotteen luksusbrändiä tukemaan oli kehitetty näyttävä lahjapaketti.

− Halusimme kehittää artesaanimakeisen, joka on tehty suomalaisesta hunajasta. Suklaa tasapainottaa hunajan makua, joten se sopii sekä hunajan että suklaan ystäville. Tavoitteena on tarjota ihmisille hieman luksusta arjen keskelle. Honey Yummystä voi nauttia tavallisen makeisen tapaan, mutta se on täydellinen tarjoiltava muodollisemmissakin tilaisuuksissa tai lahjana, tuotteen kehittäjät muotoilivat.