Kunnianhimoista koneenrakennusta Kauhajoella
Kometos Oy valmistaa elintarviketeollisuudelle erilaisia sulatus- ja pakastuslinjoja, pakkaus- ja annostelukoneita sekä modulaarisia tuotantotiloja. Lisäksi yritys on kehittänyt modulaarisia ja siirrettäviä autopesuloita.
– Viime ja kuluvan tilikauden aikana olemme investoineet voimakkaasti tuotantotekniikkaamme. Olemme hankkineet särmäyskoneen ja kuitulaserleikkurin, joilla ruostumattoman levyn käsittely nopeutuu. Investointeihin kuuluvat myös CNC-sorvi ja työstökeskus. Uusien tuotteidemme tuotanto nopeutuu, samoin tutkimus- ja kehitystyö, kun suunnitelmat eivät kierrä alihankkijan kautta, kertoo toimitusjohtaja Raimo Niemi.
Uusia tekniikoita on otettu mukaan valmistettaviin koneisiin ja linjoihin. Esimerkiksi konenäkö ja robotiikka auttavat automatisoimaan ja nopeuttamaan työvaiheita, joiden tekeminen manuaalisesti olisi hyvin yksitoikkoista. Samalla pesut helpottuvat.
Kometoksen tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin. Yritys on toimittamassa muun muassa modulaarisia teurastuslaitoksia Botswanaan ja Kamtšatkan niemimaalle. Näissä kohteissa ilmasto on lähes vastakohtainen Suomeen verrattuna, ja yrityksen käyttämät, tehokkaasti eristetyt seinäelementit ovat edellytys työskentelytilojen lämmön hallinnassa.
Yritys on tuonut pakkaus- ja annostelukoneiden tuoteperheeseen uusia tuotteita. Niillä voidaan tuottaa valmiita annoksia, jolloin kala- tai lihapullan tyyppiset tuotteet lasketaan annokseen. Kone laskee annokseen 3–5 komponenttia, ja sen lasketaan yltävän 40–50 annoksen minuuttinopeuteen. Toinen uutuus annostelee lasagnen tyyppistä elintarviketta kolmella eri kastikevaihtoehdolla suoraan pakastuslinjaan.
Parempaa kuljetinhygieniaa
Forsfood Oy on Kauhajoella toimiva perheyritys, joka on valmistanut elintarviketeollisuuden laitteiden vuodesta 1991 lähtien. Yritys on keskittynyt kasvisten, juuresten ja salaatin käsittelyyn ja on johtava näiden laitteiden valmistaja Suomessa.
Forsfoodin toimittaa yksittäisiä laitteita, mutta erikoisosaaminen on kokonaisten linjastojen suunnittelu ja valmistus. Uutena tuotekehityksen kohteena ovat olleet kuljetinratkaisujen käsittelyn, puhdistuksen ja desinfioinnin järkeistäminen.
– Olemme suunnitelleet uuden, mallisuojatun kuljettimen niin, että sen pesu ja siihen liittyvä käsittely on ajateltu kokonaisena tapahtumaketjuna. Kuljettimen rungossa on pesun ja desinfioinnin ajaksi paikat eri komponenteille, kuten ohjureille ja kuljetinhihnalle. Näin purettu kuljetin säilyy kuitenkin yhtenä kokonaisuutena, kertoo toimitusjohtaja Heikki Lindfors.
Tavanomaisesti kone tai kuljetin puretaan pesua varten niin, että osat joudutaan sijoittamaan sinne, missä tilaa sattuu olemaan. Tämä kostautuu huonoina työasentoina ja järjestelmällisen toiminnan puuttumisena, jolloin aikaa kuluu enemmän. Myös vettä ja puhdistuskemikaaleja säästyy, kun työvaiheet on mietitty valmiiksi etukäteen.
Oleellinen etu liittyy myös käytettävyyteen ja tuottavuuteen, kun yksityiskohdat on mietitty valmiiksi. Kuljetin voi olla pitempään tuottavassa työssä, kun sille tarvitsee varata lyhyempi puhdistus- ja huoltoaika.
Rakenteessa on muutenkin huomioitu käyttöolosuhteiden kovat vaatimukset. Polyuretaanisten kuljetinhihnojen materiaali on valittu niin, ettei käyttö aiheuta sellaista kulumista tai rispaantumista, että käyttövaurioiden seurauksena syntyisi koloja ja huokosia, joissa mikrobit tuntisivat olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi.
Käyttömoottoreiksi on valittu rumpumoottorit, joiden ruostumaton teräskuori on umpinainen. Forsfood käyttää muutoinkin ruostumatonta terästä, jolloin maalattujen komponenttien hygieniaongelmat vältetään.
Vahvaa tutkimus- ja kehitystyötä
Molempien kauhajokelaisyritysten keskeinen piirre on ruostumattoman teräksen käyttö tuotteissa. Elintarviketeollisuudessa tämä on luonnollista, ja yritykset ovat laajentaneet tätä osaamistaan myös laajemmalle. Kometos valmistaa modulaarisia autopesuloita, joiden rakenteissa hyödynnetään krominikkeliterästä. Forsfood puolestaan tarjoaa erilaisia hygieniaratkaisuja myös muille teollisuusaloille.
Molemmille on ominaista myös jatkuva tuotekehitys, jonka avulla osaamista on voitu rakentaa vuosi vuodelta. Saavutukset vientikaupan puolelta osoittavat, että molemmat yritykset ovat omilla alueillaan kiivenneet kansainväliselläkin mittapuulla varsin korkealle.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tuotantotalouden insinööri.
Etelä-Pohjanmaa on vahva ruoka- ja juomamaakunta
Reilun 192 000 asukkaan Etelä-Pohjanmaa on Suomen ruuantuotannon ja ruokaosaamisen ydinaluetta. Alueella on kansallisesti tärkeä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä sekä korkeakoulutusta ja tutkimusta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja yliopistokeskuksessa.
Maakunnan elintarvikeyritykset tuottavat lähes 17 prosenttia alueen yritysten liikevaihdosta ja työllistävät yhdessä maatalouden kanssa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin muissa Suomen maakunnissa (osuus alueen työllisistä 16,4 %).
Ruokaprovinssinalueelle on keskittynyt elintarviketeollisuusyrityksiä. Tunnetuimpia niistä ovat muun muassa Atria, Juustoportti, Valio ja Pirjon Pakari. Alueella toimii myös lukuisia pienempiä elintarvikealan yrityksiä.
Myös maakunnan juomavalmistajat ovat tunnettuja, kuten Altian Koskenkorvaa valmistava tehdas ja maailmalla gineistään palkittu Kyrö Distrillery. Maakunnassa on lisäksi useita pieniä panimoita ja juomatehtaita, esimerkiksi Pramian viinatehdas.
Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä. Maakunnassa on Suomen korkein yritystiheys (92 toimipaikkaa 1000 asukasta kohti, 2019). Toimialoista korostuvat ruoka-ala ja teollisuus, etenkin metallituote-, ruoka-, puutuoteteollisuus.
Teollisuusyritysten osuus yrityskannasta on Etelä-Pohjanmaalla maakunnista toiseksi korkein (7,7 %, 2019), ja siellä on eniten teollisuuden toimipaikkoja asukasta kohden.
Eri puolilla maakuntaa sijaitsee merkittäviä erikoistuneen teollisuuden keskittymiä. Teknologiateollisuuden yrityksistä yli 80 prosenttia kuuluu kone- ja metalliteollisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla on paljon alan yrityksiä, joista muutamat ovat erikoistuneet elintarviketeollisuuden koneisiin ja laitteisiin.
Työllisyysaste on työvoimatutkimuksen mukaan (2020) Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen korkein (76 %). Avoimen sektorin osuus työpaikoista on maan keskitasoa korkeampi (70,9 %) ja valtion työpaikkojen osuus maakunnista kaikkein matalin (2,1 %).
Pirjo Huhtakangas
Lähteitä:
Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto.2021
Maakuntastrategia: Huomisen lakeus. 2021. Etelä-Pohjanmaan liitto
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2021. Työ- ja elinkeinoministeriö
Knuuttila M. & Vatanen E. 2017. Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa.
Suosittelemme artikkelia
Päivittäistavarakauppa uudisti omavalvontaohjeensa
