Elintarvikeyrityksen paloturvallisuus on kaikkien asia

Tulipalo elintarvikealan toimitiloissa on vakava ja kallis vahinko.

Tulipalo ei ole kaikkein tyypillisin vahinko elintarvikealan yrityksissä, mutta tulipalojen osuus vahingoista on vuosittain noin 15 prosenttia.

− Tulipalon tuhovoima on kuitenkin suuri ja vahingot erittäin kalliita. Vakuutusyhtiön maksamista korvauksista tulipalojen osuus on yli 75 prosenttia, If Vakuutuksen riski-insinööri Jaana Salo suhteuttaa.

Elintarviketeollisuusyrityksessä syttyvä tulipalo aiheuttaa yritykselle aina nopeasti rahallista vahinkoa. Toiminta tuotantolaitoksessa pysähtyy välittömästi. Vaikka tuli ei olisi valloillaan, jo pelkkä savu ja sprinklereistä suihkuava vesi voivat pilata koko tuotantoerän ja varastoidut tuotteet. Lisäksi savu- ja nokivahinkojen poisto voi vaatia kallista puhdistusta. Pahimmassa tapauksessa koko yrityksen toimitila palaa, ja ihmiset ja työpaikat ovat vaarassa.

– Olisi hyvä muistaa, että jo pienikin palo sisältää aina myös suuronnettomuuden mahdollisuuden. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla työpaikoilla tunnistetaan tulipalojen riskitekijät ja niihin osataan suhtautua asian vaatimalla vakavuudella, vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen toteaa.

Kuumia uuneja, pölyä, palavia eristeitä ja sähkövikoja

Usein toimitilan tulipalo alkaa usean tekijän summasta. Vaikka siisteydestä ja hukkalämmönpoistosta huolehdittaisiin hyvin, tuotantotilan palo voi lähteä liikkeelle myös huolimattomuudesta tulitöissä tai sähkövian seurauksena. Lisäongelmia palon syttyessä aiheuttaa se, että elintarvikealan toimitilojen eristeet ovat usein materiaalia, jota on erittäin vaikea saada sammumaan. Joskus vanhentunut laitteisto aiheuttaa paloriskin.

Kyse voi olla myös sähkölaiteviasta, epäpätevyydestä sähkötöissä tai esimerkiksi siisteyden laiminlyönnistä sähkökeskuksien läheisyydessä. Sähkökeskus voi jopa sijaita paikassa, jossa se ei saisi olla ja jossa pölyä pääsee keskuksen sisään. Toisinaan palo voi alkaa laitteista, jotka eivät sovellu vaadittaviin olosuhteisiin. Esimerkiksi valaisimet voivat kerätä sisäänsä ja ympärilleen pölyä ja aiheuttaa lopulta tulipalon.

Useinkaan asiakkaan sisäisen sähköverkon laatua ei ole tarkistettu säännöllisesti tai toimitilan sähkölaitteistoa on rakennettu ja laajennettu vuosien saatossa ilman kokonaissuunnitelmaa. Tällöin sen kantokyky laitemitoituksineen ei välttämättä riitä nykyisiin tarpeisiin. Tämä aiheuttaa sähköverkkoon häiriöitä, jotka näkyvät usein ylimääräisinä sähkölaskuina, ennenaikaisesti rikkoutuvina sähkölaitteina ja tuotantolaitteissa selittämättömäksi jääneinä oireiluina.

Laitteiden korjaukset pitää dokumentoida ja raportoida

Tyypillinen tapaus on laiterikko, jolloin paikalle kutsutaan korjaaja. Korjaaja vaihtaa viallisen komponentin, ja työt jatkuvat normaalisti. Asiaan ei kiinnitetä sen suurempaa huomiota, eikä korjausta kirjata mihinkään. Tämä voi jatkua jopa vuosia.

Kun samaa komponenttia vaihdetaan jatkuvasti, olisi hälytyskellojen syytä soida. Syy ei ehkä olekaan huonolaatuisessa laitteessa, vaan siinä, että jokin tuotantolaitoksen sähköverkossa rikkoo komponentin aina uudelleen. Toistuvien laiterikoista aiheutuvien kulujen lisäksi kyseessä on isompi riski.

– Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin pitäisi herätä ja alkaa tutkia, mistä pohjimmillaan on kysymys. Kaikki laitteiden korjaukset pitäisi dokumentoida ja raportoida. Tällöin voidaan seurata sitä, kuinka usein laitteita huolletaan ja onko tilanteessa jotain, mitä pitäisi tutkia laajemminkin, Jussi Lehtonen sanoo.

Ifillä on vuosien kokemus yritysasiakkaiden riskien kartoituksesta, ja riskianalyysi on vakuutusyhtiössä jokapäiväistä työtä. Ifin vahingontorjunnan asiantuntijat tekevät yritysten sähköpaloriskien kartoituksia, joiden oleellinen osa on sähkötekninen lämpökuvaus. Tähän mennessä on jo useita tuhansia tutkittuja toimitiloja, jotka sisältävät yli 40 000 sähkökeskuksen lämpökuvauksen ja puutteiden tilastoinnin.

–Yrityksissä voidaan tehdä paljonkin ennaltaehkäisevää työtä tulipalojen ehkäisemiseksi. Ensimmäisenä kannattaa muuttaa yrityksen ajattelutapaa riskitietoisemmaksi johdosta työntekijöihin. Kun ihmiset tulevat tietoisemmiksi mahdollisista palovaaroista, he kiinnittävät paremmin huomiota oikeisiin asioihin, Salo ja Lehtonen kertovat.

Paloturvallisuus vaatii resursseja ja koulutusta

Riskien jatkuva kartoittaminen ja ymmärrys esimerkiksi sähköturvallisuudesta vaatii yritykseltä aina henkilöresursseja. Vastuuhenkilöitä pitää ehkä kouluttaa, jotta he todella ymmärtävät, mistä sähköturvallisuudessa on kyse. Näin he osaavat raportoida turvallisuusriskistä ja vaatia tilaajina laadukasta ja turvallista työnjälkeä esimerkiksi silloin, kun toimitilassa tehdään muutos- ja korjaustöitä.

Tuli- ja sähkötyöt ja osastojen välille tehtävät uudet läpiviennit vaativat aina huolellista työtä, jotta ne eivät aiheuta tulipaloa, eikä palo tai savu leviä koko tuotantolaitokseen tulevaisuudessakaan. Säännöllinen sähköverkon analysointi auttaa huomaamaan, jos kaikki ei ole kunnossa. Analysointi on syytä tehdä aina, kun toimitilassa tehdään sähkömuutoksia, kuten valaistuksen muutoksia. Herkästi syttyvät aineet tulee säilyttää asianmukaisessa varastossa niin, etteivät ne aiheuta palo- tai räjähdysvaaraa toimitilaan.

– Suosittelemme myös, että kaikissa tiloissa on lisäksi sprinklerit. Ne ovat viimeinen keino estää suuren luokan tuhot. Hyvä ennaltaehkäisy on kaikkein edullisin vaihtoehto, Salo toteaa.

Toiminnan tai ympäristön muutos voi nostaa paloriskiä

Yrityksen toimitilassa olisi tärkeää ylipäätään pohtia sitä, pysyykö tila paloturvallisena myös silloin, kun olosuhteet muuttuvat tai jos kahdesta työvuorosta siirrytään kolmeen työvuoroon. Ehtivätkö toimitilat ja laitteet jäähtyä riittävästi?

Kesähelteet koettelevat leipomoita, talvipakkaset kasvihuoneita, ja paloriski kasvaa. Lisäksi pitää suunnitella jo etukäteen, kuka on vastuussa, kun varsinaiset vastuuhenkilöt ovat lomalla? Löytyykö kaikissa vuoroissa henkilöitä, jotka osaavat reagoida riskeihin?

– Paloturvallisuutta voidaan merkittävästi parantaa, jos yrityksessä pidetään mielessä edellä mainittuja asioita ja jokainen kiinnittää henkilökohtaisesti huomiota paloturvallisuusohjeisiin ja ilmoittaa huomioistaan, Lehtonen vakuuttaa.


Paloturvallisuusohjeita pähkinänkuoressa

  • Ota paloriski aina vakavasti, älä tuudittaudu turvallisuuteen. Varaa riittävät resurssit paloturvallisuuden valvomiseen ja kouluta tarvittaessa työntekijöitä.
  • Jos olet epävarma oman toimitilasi paloturvallisuudesta, pyydä paikalle paloriskien asiantuntija tarkistamaan tilannetta.
  • Pidä huoli siitä, että ohjeita noudatetaan kaikissa tilanteissa. Ota huomioon myös muuttuvat olosuhteet.
  • Pohdi hetki toimitilasi sähköturvallisuutta. Kuinka vanha sähköverkko on, vaatiiko se kunnostusta, ja onko kapasiteetti riittävä? Vastaavatko kunnossapitokäytännöt nykytarpeita?
  • Hajoilevatko laitteet usein, ja mitä siitä seuraa? Uusitaanko laite vai selvitetäänkö oireen juurisyy, ja miten asiaa seurataan? Kirjaa ylös laiteviat, sisällytä dokumenttien päivitys toimeksiantoon ja valvo muutostöitä ja korjauksia.
  • Investoinnin yhteydessä paloturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Se on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteen tehtynä. Valitse palamattomia eristeitä ja huolehdi konekohtaisista ja muista palosuojauksista. Asennuta sprinklerit myös uusiin tiloihin.