Maku ja hinta vaikuttavat ruokaostoksiin eniten niin Suomessa kuin lähimaissa 

Kasvipohjainen ruokavalio on ollut esillä viime vuosina enenevässä määrin, ja markkinoille on tullut useita kasviproteiinituotteita, jotka tarjoavat vaihtoehdon eläinperäisille tuotteille. Kuinka yleistä kasvissyönti todellisuudessa Suomessa ja lähimaissa on? Entä millä perusteilla kuluttaja valitsee tuotteen ruokakaupassa?  

Näitä asioita selvitettiin kansainvälisen ERA-Net SustainIT -hankkeen kuluttajakyselyssä, johon osallistui 4822 18–79-vuotiasta henkilöä Suomesta, Virosta, Saksasta ja Ruotsista. Suomessa aineiston keräsi Kantar Oy ja kyselyyn vastasi 1003 henkilöä. 

Harva kuluttaja on kasvissyöjä 

Tulokset osoittavat, että valtaosa eli 91–97 prosenttia vastaajista syö säännöllisesti tai ajoittain lihaa. Puhtaasti kasvissyöjien osuus on hyvin marginaalinen kaikissa tutkimusmaissa. Vegaaneja on 18–79-vuotiaista suomalaisista vain kaksi prosenttia, virolaisista, saksalaisista ja ruotsalaisista yksi prosentti. 

18–29-vuotiailla suomalaisilla ja saksalaisilla vegaanisuus ja vegetarismi on kuitenkin yleisempää kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Suomessa nuorista viisi prosenttia on vegaaneja ja 11 prosenttia vegetaristeja, Saksassa vastaavat luvut ovat kaksi prosenttia ja 17 prosenttia. Myös Virossa vegaanien (kaksi prosenttia) ja vegetaristien (viisi prosenttia) osuus on hieman suurempi nuorimmassa ikäryhmässä, mutta Ruotsissa taas ei. 

Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa kuluttajien ruokavalio on kasvispainotteisempi kuin Virossa, jossa 90 prosenttia syö säännöllisesti lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita. Suomessa 79 prosenttia, Saksassa 75 prosenttia ja Ruotsissa 83 prosenttia vastaajista kertoo syövänsä lihaa säännöllisesti. 

Maku ja hinta vaikuttavat eniten 

Selvästi tärkein elintarvikkeiden ostopäätökseen vaikuttava tekijä kaikissa tutkimuksen maissa on tuotteen maku ja seuraavaksi tärkein tuotteen hinta. Muita kaikissa maissa suhteellisen tärkeitä tekijöitä ovat ravintoarvo, lisä- ja säilöntäaineiden vähyys, tieto ruuan alkuperästä ja ruuan ulkonäkö. 

Virolaisille ruuan ulkonäkö on jopa kolmanneksi tärkein. Saksalaisista ja ruotsalaisista poiketen ruuan rakenne ja suutuntuma on tärkeä suomalaisille ja virolaisille. Suomalaisille tämä tekijä on jopa yhtä tärkeä kuin ruuan hinta. 

Kestävät tuotantotavat ja lähituotanto ovat hieman tärkeämpiä saksalaisille kuin muille. Suomalaisista vastaajista noin puolet pitää näitä tärkeinä ostopäätökseen vaikuttavina tekijöinä. 

Suomessa ostopäätökseen vaikuttavat kysytyistä tekijöistä vähiten luonnonmukainen tuotanto, käytännöllisyys, kuten yksinkertainen pakkaaminen ja nopea annostelu, sekä tuotantoeläinten hyvinvointiedot. Luonnonmukainen tuotanto ja eläinten hyvinvointitiedot ovat vähiten tärkeitä tekijöitä myös virolaisille, luomutuotanto ja käytännöllisyys saksalaisille ja ruotsalaisille. 

Eläinten hyvinvointimerkkejä ei vielä tunneta 

Saksalaiset ja ruotsalaiset arvottavat tuotantoeläinten hyvinvointitiedot ostopäätöksissään tärkeämmäksi kuin suomalaiset ja virolaiset. Saksalaisista vastaajista 60 prosenttia ja ruotsalaisista 55 prosenttia pitää eläinten hyvinvointitietoja tärkeinä.  

Yksi syy tähän voi olla se, että Saksassa ja Ruotsissa eläinten hyvinvointimerkit ovat olleet käytössä kauemmin ja laajemmin kuin Suomessa ja Virossa. Ensimmäinen suomalainen riippumaton tuotantoeläinten hyvinvointimerkki ELVI tuli käyttöön vasta maaliskuussa 2023, ja merkki on tällä hetkellä käytössä vain muutamassa meijerituotteessa. 

Tämän lisäksi meijereillä on Suomessa vapaan lehmän maito -tuotteita, joiden maidontuotanto perustuu tuottajien vapaaehtoisiin sopimuksiin meijerien kanssa. Lihatuotteissa kuluttaja voi valita tavanomaisesti tai luomusäädösten mukaan tuotettuja tuotteita, mutta hyvinvointimerkkejä lihatuotteissa ei vielä ole.