EU:n elintarviketutkimuksen strategiat ja rahoitus uuden edessä

Elintarvikealan eurooppalainen tutkimus elää mielenkiintoista vaihetta: Horizon2020 -puiteohjelmakaudesta siirrytään Horizon Europe -ohjelmaan. Se on vuosille 2021‒2027 ajoittuva EU:n yhdeksäs tutkimus- ja innovaatio-ohjelma.

Ohjelman päämääränä on ympäristön kannalta kestävä, oikeudenmukainen ja kukoistava tulevaisuus ihmisille ja maapallolle eurooppalaisten arvojen pohjalta. Tärkeimpiä tavoitteita ovat torjua ilmastonmuutos sekä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja lisätä unionin kilpailukykyä ja kasvua.

Puiteohjelman rakennetta ja sisältöä on suunniteltu monien vuosien ajan, ja siihen on osallistunut suuri joukko valtioiden edustajia ja erilaisia sidosryhmiä. Horisontti 2020 -ohjelmassa on tehty erilaista valmistelutyötä, joista FIT4FOOD -hanke on yksi esimerkki.

Kolmevuotinen hanke alkoi marraskuussa 2017, ja se sisältää muun muassa ajatushautomon ja kokeiluympäristöjä seitsemässä maassa. Hankkeessa on tuotu yhteen tutkimuksen, kaupunkien ja muiden alueiden, kansalaisten ja teollisuuden näkökulmia. Se on jo tuottanut sarjan mielenkiintoisia raportteja esimerkiksi elintarvikealan trendeistä, ja syksyn aikana niitä on tulossa paljon lisää. Ympäristö, kestävyys ja ravitsemus ovat keskeisiä teemoja FIT4FOODissa ja monissa muissakin hankkeissa.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn vuonna 2018 julkaistu raportti The future of food and agriculture – Alternative pathways to 2050 antaa laajimman ja pisimmälle katsovan taustan myös Euroopan työlle. Siinä todetaan, että ruokajärjestelmän muutos on välttämätöntä, eivätkä nykyiset toimintamallit ole enää vaihtoehto. Raportin listaamat haasteet, maa- ja vesivarojen riittävyys, ilmastonmuutos, väestönkasvu, hyvinvoinnin ja toisaalta köyhyyden kasvu, ihmisten yli- ja alipaino, ovat kaikki tuttuja asioita, joihin EU:n tutkimuspolitiikka pyrkii vaikuttamaan.

Elintarviketeollisuuden näkökulmaa pohditaan ETP Food for Life – ohjelmassa. Euroopan elintarviketeollisuusliiton, FoodDrinkEuropen, ylläpitämä yhteistyöelin kutsuu työryhmiinsä teollisuuden edustajien lisäksi elintarviketieteiden tutkijoita. European Technology Platform ETP on sarja eri toimialojen yhteistyöelimiä, jotka tekevät tutkimusaiheiden priorisointia ja verkottavat teollisuutta tutkimuksen kanssa. Toimintasuunnitelma terveellisen ja kestävän ruuan hyväksi on vuodelta 2018. ETP on sen jälkeen julkaissut kannanottoja EU:n tutkimusagendaan, jossa korostetaan kuluttajanäkökulmaa ja kestävää kehitystä.

Horizon Europen budjetti yli 100 miljardia euroa

EU:n 9. tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on Horisontti Eurooppa. Sen kolme pilaria rahoittavat kukin erityyppisiä tutkimuksen toimintoja (kuva), joiden yhteenlaskettu budjetti on yli 100 miljardia euroa. Kakkospilarin klustereissa on kuvattu Euroopan tutkimuksen haasteet ja aihealueet, joihin tullaan paneutumaan tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa.

Kuudes aihealue käsittelee elintarvikkeita, biotaloutta, luonnonvaroja, maataloutta ja ympäristöä. Komissio pyrkii hakemaan ratkaisuja myös elintarvikeketjua koskeviin haasteisiin pitkäjänteisellä eurooppalaisella yhteistyöllä. Kumppanuusohjelmat ovat tärkeä osa Horisontti Euroopan instrumentteja. Kumppanuusohjelmien on tarkoitus mahdollistaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden pitkäjänteinen yhteistyö, joka ei olisi mahdollista perinteisillä puiteohjelmahauilla tai yksittäisillä hankeosallistumisilla.

Green Dealillä ja Farm to Forkilla ilmastoneutraali Eurooppa

Puiteohjelmakausien taitteessa Euroopan komissio on avannut syyskuussa Horisontti 2020 -ohjelman alla Green Deal -rahoitushaun. Tämä EU:n vihreän kehityksen ohjelma tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Nyt avoinna oleva Green Deal -hankehaku koostuu yhdestätoista alueesta, joista kahdeksan aluetta koskettaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tärkeimpiä tavoitteita.

Yksi alue on Pellolta pöytään. Se sisältää reilun, terveyttä edistävän ja ympäristöystävällisen elintarvikejärjestelmän (Farm to Fork), joka avaa rahoitusmahdollisuuksia myös elintarvikekentälle tavoiteltaessa päästövähennyksiä ja muita ympäristötekoja sekä uusia innovaatioita digitaaliset ratkaisut mukaan lukien. Kansalaisten ja yhteiskunnan osallistaminen innovaatio- ja kehitystoimintaan on tärkeä osa vihreän kehityksen tavoitteita. Haku sulkeutuu tammikuun 2021 lopulla.

EU:lta tukea yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun

EU:lla on myös erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja rahoitusinstrumentteja. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT-Food-verkosto perustettiin vuonna 2017. Se yhdistää liiketoimintaa, koulutusta ja tutkimusta. Tavoitteena on luoda kestäviä taloudellisia kasvumahdollisuuksia ja uusia työpaikkoja elintarvikealalle. Innovaatioverkosto yhdistää yli 50 johtavaa eurooppalaista toimijaa, kasvuyritystä, yliopistoa ja tutkimuslaitosta 15 maasta, ja sillä on viisi paikallisorganisaatiota eri puolilla Eurooppaa.

EIT-Food-verkostolla on oma strategiansa, jossa korostetaan erityisesti kuluttajakeskeisiä ratkaisuja unohtamatta ympäristöasioita. EIT Food tekee vuosittaisen toimintasuunnitelman, johon EIT myöntää rahoitusta parhaimmillaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Suomesta verkostoon kuuluvat VTT, Helsingin yliopisto ja Valio.

Bio-Based Industries Joint Undertaking BBI-JU on esimerkki teollisuuden ja Euroopan Unionin yhteistyöstä. Se on teollisuusyritysten osin rahoittama konsortio, joka valmistelee strategisen tutkimusagendan ja haut ja saa EU:lta osan rahoituksesta. Vuosina 2014‒2020 se on rahoittanut 123 projektia, yhteisarvoltaan 3,7 miljardia euroa. Osa näistä on käsitellyt ruokaa, esimerkiksi sivuvirtojen jatkojalostusta.

EUREKA-verkosto tukee yritysten kansainvälistymistä. Se on tarkoitettu markkinalähtöisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, joissa yritykset verkottuvat kansainvälisesti ja kehittävät globaalisti kilpailukykyisiä tuotteita, prosesseja tai palveluja.

Eurooppalaisten yritysten lisäksi tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat osallistua EUREKAn projekteihin. Suomessa EUREKA-toiminta on Business Finlandin koordinoimaa ja rahoittamaa. Sen Eurostars-projektit ovat pk-yritysten tarpeista lähteviä T&K-hankkeita. Klusterihankkeet ovat suuria projektiryppäitä, jotka saavat rahoitusta erillisten, yhteisesti sovittujen aihehakujen kautta.

EIC Accelerator ja FTI Fast Track ovat pk-yrityksille suunnattuja instrumentteja, joista edellisessä voi olla hakijana yksittäinen yritys ja jälkimmäisessä konsortio. T&K-rahoituksen lisäksi näiden kautta voi hakea myös sijoituksia, kun kyseessä on korkean riskin ja potentiaalin ratkaisu. Näissä ohjelmissa tavoitteena on valmistella innovaatio valmiiksi markkinoille rahoituksen avulla, eli innovaation on oltava lähempänä markkinaa kuin Eurostar-projekteissa.

Verkostoitumalla kohti eurooppalaista tutkimusaluetta ERA-NET on EU:n tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmien rahoitusmuoto, jossa kansalliset tutkimusohjelmat ja tutkimuksen rahoittajat tekevät yhteistyötä eurooppalaisen tutkimuksen edistämiseksi. ERA-NET järjestää tutkijoille monikansallisia yhteishankehakuja aihealueilla, jotka on suunniteltu yhteistyössä verkoston toimijoiden kesken.

Ruokatuotannon hakuja on ollut esimerkiksi ERA-NET SUSFOOD kestävän ruokatuotannon edistämiseksi. Parhaillaan käynnistyvä ERA-NET ICT-AGRI-FOODin tavoitteena on vahvistaa maatalouden ja ruokajärjestelmän digitalisaatiota tuomalla sen kaikki toimijat yhteen.

JPI on lyhennys sanoista Joint Programming Initiative eli yhteinen ohjelmasuunnittelu. Siinä valmistellaan ja toteutetaan suuria, eurooppalaisia, yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimuskokonaisuuksia. Etua saadaan kokoamalla yhteisesti sovitulla tavalla eri maiden kansallisia voimavaroja, kuten kansallisten rahoittajaorganisaatioiden tutkimusrahaa ja sitoutuvien tutkimusorganisaatioiden omia satsauksia.

JPI FACCE (Agriculture, Food Security and Climate Change) on 21 maan aloite, jolla tuetaan muun muassa kestävää maataloustuotantoa ja talouskasvua. JPI HDHL (Healthy Diet for Healthy Life) on 26 maan yhteistyöelin, joka tähtää siihen, että, kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon ja riittävään liikuntaan.

COST (European Cooperation in Science and Technology) verkottaa tutkijoita Euroopassa. COST-toimia käynnistetään tutkijoiden esittämistä aiheista. Toiminta tulee erityisesti nuorten tutkijoiden ja uusien tutkimusryhmien yhteistyötä uusilla tieteen ja teknologian aihealueilla.

Lisätietoja:

fit4food2030.eu/reports-publications

Rahoittaja/TaustaorganisaatioHankkeen, toiminnon tai raportin nimi
Isot puiteohjelmat ja strategiatyöt
Euroopan komissioHorizon Europe
A Farm to Fork Strategy for a fair, healthy and environmentally friendly food system
Bioeconomy policy FOOD 2030
FoodDrinkEuropeEuropean Technology Platform (ETP) Food for Life
FAOThe future of food and agriculture – Alternative pathways to 2050
Yrityslähtöiset instrumentit
European Institute of TechnologyEIT Food
Public-private partnership of European Union and Bio-based Industries consortiumBio-Based Industries Joint Undertaking (BBI-JU)
Kansalliset rahoitusorganisaatiotEureka
Eurooppa-neuvostoEIC Accelerator
FTI Fast Track
Verkostoitumaan aktivoivat instrumentit
Euroopan komissioJoint Programming Initiative (JPI) Agriculture, Food Security and Climate Change (FACCE)
(JPI) Healthy Diet for a Healthy Life ERA-NET Cofund scheme
COST (European Cooperation in Science and Technology)
EU:n elintarviketutkimuksen strategia- ja rahoitusinstrumentteja

Yhteisvoimin kohti parempaa Eurooppaa

Tässä mainitut ohjelmat eivät ole tyhjentävä lista siitä, mitä Euroopan komissiossa on menossa ja mitä erityispainopisteitä ohjelmissa on. Ne antavat kuitenkin kuvan monista mahdollisuuksista verkottua, tehdä yhteistyötä ja saada rahoitusta erilaisille kehitystoimenpiteille, oli kyse yrityksistä, yhteisöistä, tutkimuslaitoksista tai yliopistoista.

Mainittujen ohjelmien lisäksi esimerkiksi komission Erasmus+-ohjelma tukee muun muassa koulutusta. LEAP-Agri on esimerkki aloitteesta, jolla rahoitetaan EU-Afrikka-yhteistyön kehittämistä.

Joka tapauksessa Euroopan komissio tarjoaa monenlaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämisen tarpeisiin. Toivottavasti suomalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa Eurooppaa, kestävän kehityksen mallimaanosaa.