Mitä korona opetti huoltovarmuudesta

Suomalaisilla maatiloilla ja elintarviketeollisuudessa koettiin korona-aikana tuotannon ja liiketoiminnan haasteita. Haasteet muuttuivat kevään 2020 kausityövoiman työlupien viiveistä globaaliin kustannuskriisiin syyskesällä 2021, kun raaka-aineiden, energian ja kuljetuskustannusten hinnat nousivat kiitovauhtia.

Sanonnat siitä, että Covid-19-pandemian jälkeen maailma ei enää palaa entiselleen, pitävät monella tavalla paikkansa, sillä monien sektoreiden tavoin elintarvikehuollon toimintatavoissa tehdyt muutokset tapahtuivat nopeasti.

Suomalainen ruoantuotanto on osoittanut vahvuutta. Heikkonakin satovuonna 2021 kustannuskriisin paineen alla ruokaturvamme toteutui. Elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden saatavuus oli pandemian aikana hyvällä tasolla.

Haastateltujen tuottajien mukaan kotimaisen maataloustuotannon vahvuus perustuu hyvään tuotantohygieniaan, eläinkuljetusten riskien minimoimiseen ja tilojen omiin varastoihin siemenistä, kasvinsuojeluaineista ja työkoneiden varaosista. Kuitenkin helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt energian ja tuotantopanosten hintojen nousua. Tämä saattaa johtaa siihen, että kasvi- ja kotieläintuotantoa ja joitakin elintarviketeollisuuden prosesseja joudutaan supistamaan.

Mitä opimme pandemiasta?

Työvoiman saatavuus ja terveysturvallisuus ovat korona-ajan esiintuomia riskejä, joihin on kiinnitettävä jatkossa yhä enemmän huomiota. Maatiloilla maatalouslomittajat, sijaisapu, tai sukulaisten, kollegoiden ja naapureiden tukiverkko sekä kausityövoiman saatavuus ovat merkittävä huoltovarmuuden voimavara ennakoimattomissa kriisitilanteissa. Tiloille tarvitaan oman tuotannon varmuussuunnitelma siitä, miten tuotantoa voidaan jatkaa, jos tuotannosta vastaavat eivät sitä kykene ohjaamaan.

Jotkut haastatellut elintarvike- ja rehuteollisuusyritysten edustajat kertoivat, että korona-ajan terveysturvallisuutta lisättiin tuotantotyöskentelyä osastoimalla, mikä vähensi työvuorojen välisiä kontakteja. Elintarvikeyrityksissä oli mietitty työvoiman sairastumisen varalta myös vuokratyövoiman tai opiskelijoiden rekrytointia ja yhteistyön tiivistämistä saman alan toimijoiden eli kilpailijoiden kanssa.

Kriisissä tai sen uhkatilanteessa elinkeinoelämä turvaa toimintansa jatkuvuutta vapaaehtoisesti toimilla, joihin on varauduttu mm. yrityksen pelastus- tai turvallisuussuunnitelmassa. Kuitenkin osalle yrityksiä laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää valmiussuunnitelmia vakavimpien kriisien varalle. Julkishallinnon varautumistoimia säätelee myös valmiuslaki.

Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti huomiota työvoiman saatavuuteen ja terveysturvallisuuteen pandemian aikana, etenkin ulkomaisen kausityövoiman tärkeyteen alkutuotannon sesonkityössä. Lisäksi riippuvaisuus muista huoltovarmuuskriittisistä toiminnoista kuten energian saannista, maksuliikennejärjestelmistä, kuljetuksista ja vesihuollosta tunnistettiin.

Elintarviketeollisuudessa haasteita aiheuttivat toimitusten viivästyminen ja pakkausmateriaalien saatavuusongelmat. Vaikka Suomen elintarvikeomavaraisuus on noin 80 prosenttia, elintarvikehuolto tarvitsee tuontiraaka-aineita. Vastaajat miettivät muun muassa vitamiinien, aminohappojen ja lisäaineiden valmistuksen mahdollisuutta lähempänä Eurooppaa ja Suomea. Samoin monien valkuaiskasvien ja vihannesten ulkomainen siementuotanto koettiin haasteeksi poikkeusoloissa.

Huoltovarmuutta on kehitettävä

VTV:n tarkastuskertomuksen mukaan elintarvikehuollon kehittämistavoitteista keskeisimmät ovat Suomen valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen, kiertolannoitetuotannon edistäminen sekä vesihuollon jatkuvuuden ja varautumisen kehittäminen. Myös kotimaisen kalan käytön edistämistä, ammattimaista kasvihuonetuotantoa ja yksityispuutarhataloutta käsitellään.

Ensi vuonna järjestetään maataloussektoria koskeva NÄLKÄ 2023 – Maatalous poikkeusoloissa– viranomaisharjoitus. Tämä valmiusharjoitus linkittyy Huoltovarmuusorganisaation ALUE2030-ohjelman projektiin, jossa laaditaan varautumisopas maataloushallinnon alue- ja paikallistasolle riskiarvioiden pohjalta. Ruokavirasto koordinoi projektia ja tuottaa myös mahdolliset kehittämistarpeet lainsäädäntöön.

Toimiva elinkeinoelämän yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on olennaista varautumisessa ja sen edistämisessä. Koronapandemian kokemusten avulla voidaan kehittää elintarvikehuoltoa nykyisissä kriisitilanteissa ja myös aivan uudenlaisten haasteiden edessä.

eKETJU-hanke

Elintarvikeketjun huoltovarmuus ja kestävä kasvu koronaepidemiasta elpymisessä (eKETJU) -hankkeessa haastateltiin maataloustuottajia, elintarvike- ja rehuteollisuuden sekä vähittäiskaupan edustajia Satakunnassa. Osa haastatelluista edustaa yrityksiä, joiden liiketoiminta on valtakunnallista ja kansainvälistä.

eKETJU-hankkeen (2021-2023) rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Satakuntaliiton kautta ja sen toteuttavat Pyhäjärvi-instituutti ja Tampereen yliopisto.

Lähteet:

Huoltovarmuusorganisaatio, Tekstiili- ja varustetoimikunta 2021. Mitä pandemiasta opittiin? Jäsenyritysten tärkeimmät opit koronapandemian ajalta. Kokonat Oy. Joulukuu 2021. Saatavissa https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/ab952cd99324f7fa4ae5b1824d9d81acbafc635b/loppuraportti-teva-pandemiaopit.pdf

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2022. Maataloussektorille tarvitaan oma valmiusharjoituksensa ja alkutuotannon varautumisen opas. Tiedote 5.10.2022. Saatavissa https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/69953432

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) 2021. Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 10/2021. Saatavissa https://www.vtv.fi/julkaisut/huoltovarmuus-ja-sen-turvaaminen-covid-19-pandemian-aikana/