Biodiversiteettihaasteita ratkaistaan laajalla rintamalla

Luontokato etenee globaalisti kiihtyvällä tahdilla. Sen merkittävin aiheuttaja on ihmisen toiminta. Teemaan ovat tarttuneet viime vuosina aktiivisesti niin yritykset, päättäjät kuin järjestötkin. Muutokset vaikuttavat lähivuosina elintarvikealaan.

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaaminen on noussut viime vuosina ilmastokriisin rinnalle yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Tutkijat ovat jo vuosia varoitelleet, että muun muassa ruuan tehotuotanto ja nopea kaupungistuminen johtavat monilla alueilla ekosysteemien köyhtymiseen ja pahimmillaan jopa lajien katoamiseen.

Suuren yleisön huulille luonnon monimuotoisuus nousi keväällä 2021, kun arvostettu kansainvälinen taloustieteilijä Partha Dasgupta julkaisi raportin ihmisten hyvinvoinnin, talouden ja luonnon välisestä riippuvuudesta. Raportin avainviesti oli: luontoa on käsiteltävä varallisuutena ja erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta.

Globaalit suuntaviivat sovittiin Montrealissa

Ruoka-alalla luonto ja luonnon tuottamat raaka-aineet ovat perinteisesti olleet toiminnan lähtökohta. Alan yrityksissä on tunnistettu luonnon hyvinvoinnin ja liiketoiminnan välinen yhteys. Ruuantuotannon turvaaminen kasvavalle väestömäärälle on yksi syy, miksi uusi sääntely luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on nähty välttämättömäksi.

Joulukuussa Kanadan Montrealissa pidettiin YK:n luontokokous COP15. Kokouksesta odotettiin Pariisin ilmastosopimukseen verrattavaa kansainvälistä sopimusta luontokadon pysäyttämiseksi.

Kokouksessa saavutettiin merkittävä yhteisymmärrys luontokadon pysäyttämisestä ja päätettiin uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista. Maailman maat sopivat tavoitteeksi luontokadon pysäyttämisen vuoteen 2030 mennessä ja kehityksen kääntämisen elpymisuralle siitä eteenpäin.

Keskeiseksi nousi tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista sekä ennallistaa 30 prosenttia heikentyneiden luontotyyppien pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Maat sopivat myös biodiversiteetin sisällyttämisestä vahvemmin kaikkeen päätöksentekoon. Lisäksi pyrkimyksenä on ohjata julkista ja yksityistä toimintaa sekä rahavirtoja luontokadon pysäyttämiseen.

Uusia vaatimuksia valmistelussa

EU on istunut kuljettajan paikalle globaalissa biodiversiteettikeskustelussa ja tarttunut aktiivisesti biodiversiteettikysymyksiin.

Keväällä 2020 julkaistun EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta luodaan nyt uutta lainsäädäntöä. Julkisuudessa esillä ovat olleet muun muassa ennallistamisasetus, metsäkatoasetus, taksonomiakriteerit, EU:n maaperästrategia ja maaperäterveyttä koskeva lainsäädäntöehdotus.

Suomessa tulee kesäkuussa voimaan uusi luonnonsuojelulaki, jossa on mukana vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Äskettäin julkaistiin myös Suomen oma Dasgupta-selvitys talouden ja luontopääoman yhteyksistä. Lisäksi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia on viimeistelyvaiheessa.

Massiivinen lainsäädäntövalmistelu herättää huolta siitä, miten yritykset pystyvät vastaamaan vaatimusten aiheuttamaan hallinnolliseen taakkaan. Riskinä on, että hallinto vie aikaa ja rahaa juuri niiltä käytännön toimilta, joita monimuotoisuuden ylläpitäminen tarvitsee.

Biodiversiteettityö elintarviketeollisuudessa

Elintarviketeollisuudella, kuten koko ruoka-alan arvoketjulla, on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kiinnostus asiaa kohtaan.

Ruoka-alalla on lukuisia yrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä biodiversiteettityössä. Toisaalta osa toimijoista vielä pohtii, millainen riski luontokato heidän toiminnalleen on tai miten he voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Tukeakseen elintarvikealan biodiversiteettityötä Elintarviketeollisuusliitto on käynnistänyt selvityksen aiheesta. Selvitystyön tavoitteena on auttaa alan yrityksiä biodiversiteettityössä ja edistää ruoka-alan vastuullisuutta. Selvitys toteutetaan keväällä 2023 ja sen tuloksia on odotettavissa kesään mennessä.