Vastuullista kosmetiikkaa sivuvirtoja hyödyntämällä

Paljon luonnon raaka-aineita käyttävät ja pieniä tuotemääriä valmistavat yritykset kilpailevat muun muassa vedettömillä, säilöntäaineettomilla ja raaka-aineiltaan pelkistetyillä tuotteilla. Kuluttajien toivomia tuotteita ovat esimerkiksi palasampoo ja muut vedettömät tuotteet, sillä niissä on yleensä minimoitu pakkausmateriaalien lisäksi säilöntäaineiden ja veden käyttöä. Tällä hetkellä kosmetiikan trendeinä ovat erityisesti hyvinvointiajattelu, kestävyys ja vegaanisuus. Kuluttajat arvostavat yrityksiä, jotka toimivat läpinäkyvästi, kestävästi ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Cosmetics & Toiletries -lehti¹ on hiljattain sijoittanut kiertotalouden tämän hetken suurimmaksi trendiksi alalla. Sivuvirtojen hyödyntämisen avulla voidaan tukea suomalaista yrittäjyyttä, tehostaa maanviljelyssä tuotettavien kasvien monipuolista hyödyntämistä sekä vähentää jätteen määrää. Toisaalta sivuvirtojen hyödyntäminen edistää myös resurssitehokkuutta ja luonnonvarojen säästeliäämpää käyttöä.

Luonnontuotteissa on arvokkaita vaikuttavia aineita

Esimerkiksi kotimaisen rypsiöljyn prosessoinnissa sivuvirtana syntyvä rypsipuriste, marjamehun puristuksesta syntyvä marjamäski tai mikrolevät ovat potentiaalisia raaka-aineita kosmetiikassa. Mikrolevien kasvatuksessa on käytetty teollisuuden poistovesien ravinteita.

Levien E-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin millään muulla tunnetulla organismilla. Niiden antioksidanttiset ja UV-säteilyltä suojaavat ominaisuudet ovat loistavia kosmetiikkatuotteissa. Marjoista saatavien yhdisteiden vaikutuksista tärkeimpiä ovat erityisesti ihon suojaaminen saasteilta ja UV-säteilyltä, ihon kirkastaminen, antioksidanttiset vaikutukset sekä ihon mikrobiston tasapainottaminen.

Muun muassa mehuteollisuuden puristusjätteestä syntyy sivuvirtana marjan kuorta ja siemeniä, joissa on erityisen runsaasti hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä. Marjojen siemenet tai rypsin puristusjäte voisivat toimia raaka-aineena esimerkiksi kuorintavoiteissa mikromuovien sijaan, tai rypsiöljyn valmistuksessa käytettävää bentoniittisavea voitaisiin hyödyntää kasvonaamioissa.

Sivuvirtojen prosessointi käyttökelpoiseen muotoon

Saatavuus, hinta ja turvallisuusvaatimukset asettavat omat haasteensa sivuvirtojen tuottamiselle ja hyödyntämiselle. Suomalaiset kosmetiikan valmistajat ovat kiinnostuneita hyödyntämään enemmän kotimaisia raaka-aineita ja sivuvirtoja, mutta niitä ei joko ole riittävästi tarjolla tai niiden hinta on liian korkea.

Sivuvirrat eivät yleensä kelpaa sellaisenaan kosmetiikan raaka-aineeksi, vaan niitä pitää ensin prosessoida sopivaan muotoon. Tarvitaan toimijoita, jotka tietävät, mitä sivuvirtoja voi hyödyntää ja miten niitä pitää prosessoida. Yrityksillä ei ole välttämättä riittävästi tietoa näistä mahdollisuuksista. Yhteistyöverkoston luominen auttaisi koko alaa keskittämään raaka-ainehankinnat kotimaisiin valmistajiin.

EU:n vaatimukset kosmetiikan raaka-aineille

Kosmetiikan uusille raaka-aineille pitää tehdä turvallisuusselvitys ennen niiden hyväksymistä EU:n ylläpitämälle kosmetiikan raaka-aineet -listalle ja osalle raaka-aineista on määritelty enimmäispitoisuusrajat ja rajoituksia, missä tuotteissa niitä saa käyttää.

Hyväksymisen jälkeen raaka-aine saa INCI-nimen (International Nomenclature Cosmetic Ingredient), joka löytyy Euroopan komission ylläpitämästä CosIng-tietokannasta. Sieltä löytyvät kaikki EU:n hyväksymät raaka-aineet sekä niiden käyttötarkoitus, esimerkiksi kosteuttava, hoitava, pehmentävä, viskositeetin säätäjä, säilöntäaine ja emulgaattori.

Synteettisiä raaka-aineita korvataan kosmetiikkateollisuudessakin mielellään luonnon raaka-aineilla. Kaikille ainesosille ei kuitenkaan löydy vaihtoehtoja luonnosta. Siksi osa synteettisistä raaka-aineista hyväksytään luonnon kosmetiikan raaka-aineeksi, jos ne ovat riittävän mietoja ja ympäristöystävällisiä. Luonnonkosmetiikan valmistuksessa esimerkiksi mineraaliöljyjä, silikoneja ja suurinta osaa säilöntäaineista, kuten parabeeneja, ei voida hyödyntää lainkaan. Luonnonkosmetiikan säilyvyysaika voikin olla lyhyempi kuin tavanomaisen kosmetiikan.

Hanke kokosi eri toimialojen edustajia yhteen

Laurea-ammattikorkeakoulun Luonnon raaka-aineet kosmetiikkateollisuudessa -hankkeessa on selvitetty kosmetiikkayritysten kiinnostusta sivuvirtojen käyttöön ja miten niitä pitäisi prosessoida kosmetiikan raaka-aineiksi. Tavoitteena on ollut saattaa yhteen toimijoita niin kosmetiikan valmistajista kuin sivuvirtoja tuottavasta teollisuudesta.

Hankkeessa on järjestetty raaka-aineiden ja kosmetiikan valmistuksen parissa ja elintarviketeollisuudessa toimiville maaliskuussa seminaari ChemBio Finland -messujen yhteydessä.

Suomalainen ostaa kosmetiikkaa keskimäärin noin 170 eurolla vuodessa. Hankittavasta kosmetiikasta vähän alle viidennes on kotimaista. Kaikesta myytävästä kosmetiikasta luonnonkosmetiikan osuus on vain viisi prosenttia. Kotimaisella kosmetiikalla ja erityisesti luonnonkosmetiikalla olisi Suomessakin kasvumahdollisuuksia.

Erityisesti kaivataan kosmetiikan raaka-aineiden jalostamista suomalaisista luonnontuotteista. Suomen valoisat yöt ja viileys tuottavat kasveihin enemmän vaikuttavia aineita kuin etelämpänä kasvaneissa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden sivuvirroissa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia.

Viite:

¹ Grabenhofer, R. 2018. 6 New Trends in Cosmetic Technology. Cosmetics & Toiletries. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/networking/eventcoverage/6-New-Trends-in-Cosmetic-Technology–480082253.html