Elintarviketeollisuus soveltaa uutta energiastrategiaa

Energiaintensiivisellä elintarviketeollisuudella on monia painavia syitä tarkastella energiankäyttöään ja hyödyntää uusia energiankäyttötekniikoita, jotka usein räätälöidään kohteelle sopiviksi.

Koko energia-ala on tullut viime vuosina nopeassa tahdissa uusien haasteiden ja mahdollisuuksien eteen. Venäjän sota Ukrainassa vaikutti rajusti eri energiamuotojen hintoihin, ja esimerkiksi maakaasun hinnan huikeat heilahtelut mylläsivät sitä käyttäneiden yritysten kustannusrakenteita ennennäkemättömällä tavalla.

Kaasun kohdalla vaikutus oli sekä maantieteellinen että toimialakohtainen. Kaasua sovellettiin siellä, missä putkisto oli sopivasti lähellä, mutta erilaisiin kypsytyksiin ja uuneihin sopiva energialähde menetti nopeassa tahdissa tärkeimmät kilpailuvalttinsa, kun hinta kohosi ja saatavuudenkin kanssa tuli ongelmia.

Sodan lisäksi tekniikkamurros toi teollisuuden energiaratkaisujen perustan ihan uusiin lähtökohtiin. Uusiutuvan sähkön saatavuus sähkömarkkinoiden hintaa määräävänä tekijänä on muuttanut markkinoiden perusrakennetta siten, että kuluttavien ostajien pitää mahdollisuuksien mukaan kyetä joustamaan ja siirtämään kulutuksensa ajankohtaa.

Pörssisähkön hintapiikkejä olisi kyettävä karttamaan ja samalla keskittämään kulutus vuorokauden halvoille tunneille. Monessa tapauksessa suoraa energiankulutusta leikataan uusin investoinnein, mutta vanhaa tekniikkaa pidetään yhä varalla, koska ajoittain suora sähkö on hyvin kilpailukykyistä.

Säästö on avainasemassa

Elintarviketeollisuudelle ovat tyypillisiä suuret lämmitys- ja jäähdytysprosessit, joiden lämpötilaerot eivät useinkaan ole sellaisia, että energia voitaisiin sellaisenaan siirtää prosessista tai sen vaiheesta toiseen. Yksinkertaisissa tapauksissa perinteiset lämmönvaihtimet toimivat, mutta useimmiten lämmönvaihdon hyötysuhde jää heikoksi liian pienen lämpötilaeron takia.

Lämpöpumppujen käyttö on muuttanut asetelmaa. Monet teollisuuden hukkalämmönlähteet ovat käyneet kannattaviksi siksi, että pois valuva lämpöenergia voidaan pumpun avulla kohottaa tasolle, jolla se kilpailee aidosti ostoenergian kanssa. Hintaero muodostuu vain investointikustannuksen laskennallisesta takaisinmaksuajasta ja ulkoa hankittavan ensisijaisen energian hinnasta.

Ihanteellisimmillaan lämpöenergia voidaan kierrättää takaisin samaan prosessiin, mutta tämä ei ole suinkaan ainoa kannattava vaihtoehto. Lämpöpumppu on järkevä keino ottaa tuotantoprosessin haaleat lämmöt talteen ja siirtää ne vaikkapa kiinteistöjen tai veden lämmitykseen tai lähitaajaman kaukolämpöön.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Artikkeli on saatavilla digilehden käyttäjille.

Siirry digilehteen