
Räätälöityä koulutusta osaajapulaan
Elintarvikealan osaajille on kysyntää ympäri Suomen ja monenlaisiin tehtäviin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria kouluttaa niin peruskoulun päättäneitä nuoria, täydennyskoulutusta etsiviä kuin alan vaihtajia elintarvikealan osaajiksi. Räätälöidyissä yrityskoulutuksissa koulutusta suunnataan tarvittaessa niin, että valmistuneet ovat erikoistuneet tiettyihin työtehtäviin.
Peruskoulun päättäneet nuoret aloittavat pääasiassa kolmen vuoden elintarvikealan perustutkinnosta, josta he valmistuvat elintarvikkeiden valmistajaksi, leipurikondiittoriksi, lihatuotteiden valmistajaksi tai meijeristiksi.
– Opiskelija voi ottaa tutkinnon osan toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Leipurikondiittorit voivat opiskella esimerkiksi jäätelönvalmistusta, projektiasiantuntija ja lehtori Marja-Leena Hirvonen kertoo.
Perustutkintoa syventävämpää osaamista saa ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä pienimuotoisessa jalostuksessa, esimerkiksi valmistaa elintarvikkeita tai juomia, teurastaa eläimiä ja leikata ruhoja lihalajitelmiksi. Elintarviketeollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet voivat toimia erikoistoimialansa tuotteiden valmistajina, pakkaajina ja lähettämötyöntekijöinä. Elintarvikealan erikoisammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä elintarvikealalla tuotanto-, esimies- tai asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Leipomoalalle on vielä omat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.
– Elintarvikealalla työskennellään pitkäänkin ilman virallista tutkintoa. Lähtökohta kuitenkin on se, että jos osaamista on jo, koulunpenkillä ei samoja asioita tarvitse opiskella, Hirvonen kertoo.
Kielitaitovaatimukset eivät ole yhtä kovia kuin vaikkapa sosiaali- ja terveysalalla, siksi ala houkuttelee myös maahanmuuttajia. Riverialla on huomattu, että Pohjois-Karjala ja elintarvikeala houkuttelevat erityisesti venäläisiä.
– He tietävät, että elintarvikealalla on töitä, erityisesti leipomoalalla.
Sopiva henkilö oikeisiin töihin
Edellä mainittuja tutkintoja voi suorittaa myös oppisopimuksella. Työnantajan vastuulla on järjestää opiskelijalle monipuoliset työtehtävät, joihin työpaikkaohjaaja opastaa. Osa oppimisesta tapahtuu perinteisin opinnoin. Opiskelija saa työajalta palkkaa ja työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta.
Elintarvikealalla on paikoin niin kova työvoimapula, että osaajia lähdetään kouluttamaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. HKScanilla on Outokummussa nautateurastamo ja -leikkaamo.
– Rekrytointikoulutuksessa etsittiin noin kymmentä henkilöä töihin. Koulutusta markkinointiin yhdessä. Riveria haastatteli hakijat yhdessä yrityksen kanssa. Koulutukseen valituista kahdeksan lähti oppisopimuskoulutukseen. He tulevat työllistymään suoraan yrityksen palvelukseen, Hirvonen taustoittaa.
Tutkinto pitää opetushallituksen määräysten mukaan suorittaa suomen- tai ruotsin kielellä.
– Englanninkieliselle koulutukselle olisi kysyntää. Esimerkiksi venäjänkielisten työllistyminen on helpompaa niihin yrityksiin, joissa on venäjänkielen osaajia.
Lisäksi on lyhytkestoista täydennyskoulutusta, kuten talous-, kieli- ja tietotekniikkakoulutusta sekä pätevyys- ja korttikoulutuksia, kuten anniskelu- ja hygieniapassi.
Erityisasiantuntijoiden osaamista yrityksiin
Riverian ja Itä-Suomen yliopiston Elinkeinoa ja liiketoimintaa ruokaketjussa -hankkeen (ELLI) tuella on kehitetty erityisesti maito-, marja-, kasvis- ja luonnontuotealan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yksi mukana olevista yrityksistä on polvijärveläinen Karjalaiset Vankkurit Oy. Yrittäjä Teemu Virrantalo kertoo saaneensa hankkeen kautta lyhytkestoista koulutusta, apua tunnettuuden lisäämiseen ja alueen pientuottajien kanssa verkostoitumiseen.
Hankkeessa järjestetään erilaisia työpajoja, joihin yritykset ja opiskelijat saavat osallistua. Virrantalo etsi kesäkauden jäätelönteolle vastapainoksi uutta tuotetta ja keksi joululaatikot.
– Hankkeen erityisasiantuntijana toimineen keittiömestari Jouko Martikaisen johdolla rakennettiin uutta reseptiikkaa, ja opiskelijatkin pääsivät osallistumaan laatikoiden tuotekehitykseen, Hirvonen taustoittaa.
Karjalaiset Vankkurit Oy:n on ollut vaikeaa saada pysyvää henkilökuntaa, kun työ on ollut vahvasti sesonkiluonteista. Hiljaisempana kautena työntekijät työllistyvät usein muualle. Toisaalta työt sopivat uraa aloittaville, kun tuotannon suorittaviin tehtäviin eri tarvita erikoisosaamista. Yritys onkin löytänyt työvoimaa tiiviin oppilaitosyhteistyön kautta. Virrantalo on pätevöitynyt työpaikkaohjaajaksi.
– Kevätkaudella kesäsesonkiin valmistautuessa olen tarjonnut opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Harjoittelun aikana he ovat oppineet työn, kuten tutustuneet raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin, omavalvontakirjauksiin ja jäätelöiden myyntiin tapahtumassa. Opiskelijat pääsevät tekemään tutkintoon liittyvät näyttötyöt aidossa työympäristössä ja sesongin alkaessa olen palkannut heidät kesätöihin, kertoo Virrantalo.
Oppilaitokset tarvitsevat tuotekehitystiloja, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin elintarvikkeisiin ja tekemään tuotekehitystä.
– Haluaisimme esimerkiksi vuokrata tiloja tuotekehitysprojektien käyttöön, Hirvonen vinkkaa.
Yrityksen ja oppilaitoksen kumppanuus
Porokylän Leipomo Oy työllistää reilut 140 työntekijää leipomoillaan Nurmeksessa ja Lieksassa. Viime vuodesta kasvua on tullut noin seitsemän prosenttia, ja liikevaihtoa tulee olemaan tänä vuonna reilut 19 miljoonaa euroa. Uusille työntekijöille on jatkuvasti tarve.
Toimitusjohtaja Erik Kärki kertoo, että leipomotyöntekijöistä yli puolet on valmistunut oppisopimuksen kautta leipureiksi, kun taas pakkaamoon hakeutuvat töihin he, joilla tutkintoa ei ole.
– Ennen oppisopimuskoulutus oli jäykempää. Oltiin kaksi vuotta töissä, ja oli muutamia tiettyjä koulutuspäiviä. Nykyisin on joustavampaa. Välillä ollaan koulussa ja välillä töissä. Meillä on Riverian kanssa kumppanuussopimus, ja jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen opintopolku. Yhteistyön tavoitteena on ollut työvoiman saaminen, koulutuspalvelut sekä osaamisen päivittäminen.
Kärki kertoo, että työvoiman saatavuus on vaikeutunut koko ajan, mutta vielä se ei ole ollut kasvun hidaste, mutta siitä on kuitenkin merkkejä.
– Työvoiman saatavuuteen on kuitenkin panostettava nyt, ettei siitä tule ongelmaa.
Kuluttajat haluavat mahdollisimman tuoretta leipää, joten se värittää esimerkiksi leipomoalan työaikoja.
– Työntekijöitä voi houkutella eri tavoin. Palkka on yöaikaan leipomoalalla kaksinkertainen. Se houkuttaa monia, mutta meillä on myös työsuhde-etuja, kuten verottajan hyväksymä täysimääräinen liikuntaetu, hierontaetu ja yksityinen terveysvakuutus, joka kattaa työajan lisäksi vapaa-ajan ja vanhatkin vaivat.
Tuotantoa ei pystytä tekemään vain normaaleihin toimistoaikoihin.
– Kuuntelemme kuitenkin työntekijöitä ja räätälöimme työaikoja. Toiset haluavat tehdä mielellään pääasiassa iltavuoroa, toiset aamuvuoroa ja jotkut jopa yötyötä, Kärki summaa.
Turun yliopistolla ja ammattikorkeakoululla tuotekehityksen yhteiskurssi
Turun yliopiston elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikkö ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät ensimmäistä kertaa elintarvikkeiden tuotekehityksen yhteiskurssin. Sen toteutuksessa ovat mukana yliopiston elintarvikealan opiskelijat ja ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan, materiaalitekniikan ja liiketalouden opiskelijat, yhteensä 74 opiskelijaa. Kurssi on englanninkielinen, sillä viidennes opiskelijoista on kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita.
Kurssi toteutetaan käytännönläheisenä projektina, jossa opiskelijat työskentelevät ryhmissä. He suunnittelevat ja testaavat sopivaa ratkaisua yritykseltä tulleelle toimeksiannolle.
Projektin rinnalla kasvatetaan oman alan osaamista erilaisilla ryhmätehtävillä ja -laboratoriotöillä. Ryhmät on rakennettu monialaisiksi, jolloin eri alojen opiskelijat tuovat ryhmänsä toteutuksiin oman alansa tietotaitoa ja oppivat etsimään ratkaisua useista eri lähtökohdista.
Jokainen projektiryhmä työstää tuoteideaansa tekemällä alustavan markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, pakkaussuunnittelun sekä tuotteen kuluttajatestaukset. Tänä vuonna toimeksianto liittyy hunajaan. Opiskelijat ovat kehittäneet useita uusia hunajatuotteita monipuolisesti eri tuotekategorioista, ja toimeksiantaja osallistuu arviointiin. Lopulliset tuotteet esitellään 9.12. Turun ammattikorkeakoulussa järjestettävillä minimessuilla, jossa opiskelijaryhmät pitsaavat tuotteitaan ja tarjoavat tuotemaistiaisia.
Yliopettaja Liisa Lehtinen, lehtori Eija Kulju ja yliopettaja Jarmo Ahonen Turun ammattikorkeakoulu & yliopistonlehtori Oskar Laaksonen ja yliopisto-opettaja Niina Kelanne Turun yliopisto
Suosittelemme artikkelia

Selvitys ehdottaa kalatalousalan AMK-koulutuksen aloittamista uudelleen

Osaajapula vaivaa kala-alaa – selvityshenkilö kartoittamaan kalatalouden koulutusmahdollisuuksia

Joka kolmas suomalainen työntekijä ei pysy digitalisaation perässä

Mistä lisää osaajia?

Paluumuuttajan on hankalaa saada oman alan töitä
