Robotit pian osa ruokapalvelua

Robotit tulevat olemaan osa ruokapalveluja jo lähitulevaisuudessa.

Ruokala-alan ammattilaisille suunnatun kyselyn perusteella roboteille on tarvetta erityisesti teknisenä suorittajana esimerkiksi raaka-aineiden pilkkomisessa tai annostelussa. Niillä nähdään olevan myös elämyksellinen rooli erityisesti nuorille suunnatuissa ruokapalveluissa. Robotteja ei sen sijaan haluttaisi nähdä korvaamassa tärkeitä ihmiskontakteja esimerkiksi hoivakodeissa.

Enää ei kysytä, ovatko robotit osa ruokapalveluja, vaan koska ja millä tavalla robotit tulevat meitä palvelemaan? Robotteja on visioitu muun muassa henkilökohtaisia toiveita toteuttaviksi ruoka-automaateiksi, raaka-aineita esikäsitteleviksi ”pilkkojiksi” tai teknisesti taitaviksi ”kokkiroboteiksi”. Niitä suunnitellaan ruokapalvelulinjojen annostelijoiksi tai laitosruokailun tarjoilijoiksi tai jopa vuodepotilaiden ruokailun avustajiksi. Robottien tulevaan rooliin vaikuttavat teknologian kehityksen lisäksi yhteiskunnassa vallitsevat arvot.

Robotit ovat siistejä

Kokemus robottitarjoilijasta vaihteli suuresti vastaajien välillä. Robottiin positiivisesti suhtautuvien osalta sitä pidettiin siistinä ja tasalaatuisena. Robotilla oli myös selkeä uutuusarvo, joka koettiin uudenlaiseksi, hauskaksi ja kiinnostavaksi. Robotit eivät vielä toistaiseksi ole arkipäivää, joten elämyksellisen lisäarvon jatkuvuudesta ei ole takeita. Jotkut kokivat henkilökohtaisen kontaktin puutteen kielteisenä. Tietty osa ihmisistä toivonee edelleen tarjoilutilanteeseen sosiaalista ulottuvuutta, joka jäisi robottitarjoilijan myötä kokematta.

Kun kysyttiin robotin soveltuvuutta lounaslinjastolle esimerkiksi pilkkomaan raaka-aineita, oli suhtautuminen jo selvästi myönteisempää. Positiiviseksi se koettiin tehokkuuden lisääntymisen vuoksi, koska ihminen ei välttämättä tuo pilkkomiseen lisäarvoa. Näin valmiiksi pilkotut kasvikset voitaisiin korvata tuoreista raaka-aineista kulutuksen mukaan, jolloin sekä laatu että hygieniataso nousisivat. Vastaajat ehdottivatkin, että kaikki toistuvat, manuaaliset työt siirretään koneellisesti tehtäväksi, jos robotti hoitaa työn nopeasti ja kustannustehokkaasti. Huolenaiheena olivat kuitenkin robotin mahdollisesti aiheuttamat työtapaturmat, joiden epäiltiin lisääntyvän robottien myötä.

Myös robotti aterioiden annostelijana lounasravintolassa sai kannatusta. Sen nähtiin lisäävän annosten tasalaatuisuutta, ja annoskoko pysyisi kenties nykyistä paremmin hallinnassa. Osalle annoskoon valinta itsenäisesti vaikutti olevan erittäin tärkeää, joten annostelurobotin yhteyteen olisi kenties syytä lisätä vaihtoehtoisia annoskokoja.

Henkilökohtaisen kontaktin häviämistä harmiteltiin, mutta nykyisissäkään lounasravintoloissa ei liene enää keittäjää annostelemassa ruokaa lautasille. Tällöin robotti ei sinällään vähentäisi henkilökohtaista kontaktia, vaan saattaisi jopa lisätä sitä, jos henkilökunta vapautuisi esimerkiksi asiakaspalvelutyöhön.

Robotin katse on kylmä

Kysyttäessä robottien soveltuvuutta ikääntyneiden ruokailuun oli kielteisen arvioiden määrä selvästi suurin. Robotin käyttäminen valmistuksen apuna ja esimerkiksi pilkkomisessa hyväksyttiin, mutta esimerkiksi annostelu ja tarjoilu koettiin selkeästi negatiivisena, jos ikäihmiseltä häviää viimeinenkin ihmiskontakti. Hoitotyön osalta asia nähtiin eräänlaisena nollasummapelinä, jossa robotit korvaavat kokonaisuudesta inhimillistä työvoimaa.

Tehostamisen tarve kuitenkin myönnettiin, ja myös vapautuvan resurssin käyttäminen tarjoilun sijaan hoitotyöhön mainittiin. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että robottien hyväksyminen osaksi hoitotyötä vaatii jatkoselvittelyä. Muissa yhteyksissä on testattu robottien hyödyntämistä fyysisen aktivoinnin apuna ilmeisesti kohtalaisin tuloksin. Eräs vastaaja muistutti, että asiakkaat ovat yksilöitä, jolloin toimintatapoja ei voi kaikkien osalta tasapäistää.

Nuoret tykkäävät roboteista

Robotti kouluruuan annostelijana koettiin selvästi positiivisena. Se kuvattiin jopa elämykselliseksi tapahtumaksi, joka voisi tehdä ruokailutapahtumasta oppilaille kiinnostavan ja hauskan. Oletuksena oli myös, ettei lapsilla ole ennakkoluuloja tekniikka kohtaan, vaan se on tuttua ja helposti lähestyttävää.

Ihmiskontaktin osalta suhtautuminen oli kaksijakoista. Joku totesi, että lapsilla sosiaalinen kanssakäyminen on vilkasta, jolloin robotin tarjoilema ruoka ei oleellisesti vähennä ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Toisaalta ruokailutapahtuma nähtiin tärkeänä osana käytöstapojen oppimista. Eräs vastaaja koki, että robotin läsnäolo vähentäisi tai vieraannuttaisi lapset ruuan alkuperästä, jos se profiloituisi liiaksi robottiin.

Hyvä renki, huono isäntä

Vastaajien toivottiin ehdottavan uudenlaisia tapoja hyödyntää robotteja ruokapalveluissa. Eniten saivat kannatusta erilaiset astiahuoltoon liittyvät tehtävät kuten palautus, pesu ja järjestely. Monesti tämä on työllistävä vaihe, ja etenkin suurissa yksiköissä vuosittainen kustannusvaikutus on merkittävä, joten säästöpotentiaali on suuri.

Leikkaava ja paistava ”kokkirobottikin” mainittiin. Niistä on maailmalla olemassa jo joitakin esimerkkejä, mutta ne lienevät toistaiseksi enemmän elämyksiä kuin todellisia valmistusprosessin tehostajia. Kiinnostava esimerkki oli laatua väsymättömästi tarkkaileva robotti, joka voisi seurata esimerkiksi pintojen puhtautta konenäön avulla.

Myös varastohallintaan ehdotettiin robotteja. Ne vaatinevat jo hieman isompia yksikköjä, joita löytyy julkiselta sektorilta melko paljon. Kenties näin voitaisiin hallita varastoa tehokkaammin, ja jopa vähentää ruokahävikkiä. Myös valmiiden aterioiden pakkaamista ehdotettiin robottien tehtäväksi. Näiden määrä lieneekin kasvussa tulevina vuosina väestön ikääntyessä.

Kysely ruoka-alan ammattilaisille

Seinäjoella kesäkuussa 2017 järjestetyn Food Business Summit -tapahtuman yhteydessä toteutettiin ruoka-alan ammattilaisille suunnattu kysely robottien hyödyntämisestä ruokapalveluissa. Tapahtuman osallistujat saivat tutustua Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan ammattiainekerhon juomarobottiin ja 3D-suklaatulostimeen.

Uudenlaisten sovellutusten tavoitteena oli toimia esimerkkinä ja aktivoida vastaajia osallistumaan kyselyyn robotin tarjoileman kuplajuoman siivittämänä. Kysely sisältyi Tekesin EAKR-rahoituksella toteutettuun Elintarviketalouden uudet prosessit -hankkeeseen, jota toteuttivat Turun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Vastaajilta kysyttiin, miten robotit soveltuvat ruokapalveluketjun eri osiin juomatarjoilijana, lounaslinjastossa raaka-aineita esikäsittelevänä teknisenä pilkkojana ja valmiiden aterioiden annostelijana.

Lisäksi kysyttiin osallistujien mielipidettä robotin soveltuvuudesta julkisiin keittiöihin, kuten päiväkoteihin, sairaaloihin tai hoivakoteihin ja pyydettiin uusia ideoita robottien hyödyntämiseksi osana ruokapalveluja.

3D-tulostin muotoilee suklaata. Kuva: Tommi Kumpulainen