Tullin analyyseillä tunnistetaan yli 360 tehoainetta

Elintarviketuotannossa käytetään satoja torjunta-aineita, ja niitä tulee markkinoille jatkuvasti lisää. Jäämät ovat yleisiä erityisesti helposti pilaantuvissa kasviksissa. Tulli valvoo riskiperusteisesti torjunta-ainejäämien esiintymistä kasviperäisissä tuontielintarvikkeissa.

Vuosina 2021–2023 torjunta-aineita tutkittiin yli 5 000 tuote-erästä. Viisi eniten torjunta-aineiden jäämiä sisältänyttä tuotetta olivat rusinat, kuivattu chili, kuivatut yrtit ja erityisesti tilli, tee ja vastaavat (sisältäen lehti- ja yrttihaudukkeet) sekä ruohosipuli. Esimerkiksi rusinoissa oli jäämiä 27 eri torjunta-aineesta siten, että tutkituissa erissä oli jäämiä keskimäärin yhdeksästä torjunta-aineesta.

Eniten hylkäyksiä saaneet tuoteryhmät olivat riisi, tee ja siihen verrattavissa olevat tuotteet, passionhedelmä, ruohosipuli, pavut ja linssit sekä appelsiinit.

Tullin tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling kertoo, että eniten ongelmia löytyy pienten, aloittelevien maahantuontiyritysten tuomista elintarvikkeista. Tietoisuus säädöksistä on erityisen haastavaa juuri pienille yrityksille. 

Jos tuotteista löytyy torjunta-ainejäämiä yli lainsäädännön salliman rajan, Tulli kieltää erän pääsyn Suomen markkinoille. Jos ainetta löytyy, mutta sen määrä ei ylitä lainsäädännön asettamaa enimmäismäärää, toimijaa huomautetaan.

Synteettiset torjunta-aineet markkinoille 1940-luvulla

Vuosisatojen ajan tuhohyönteisiä on torjuttu rikillä ja kasviuutteilla ja rikkakasveja ruokasuolalla.1900-luvun alkupuolella torjuntaan käytettiin epäorgaanisia yhdisteitä kuten kuparin ja arseenin suoloja, elohopeakloridia ja nikotiinia. 1940-luvun puolivälissä siirryttiin synteettisiin orgaanisiin torjunta-aineisiin, joista ensimmäisiä olivat tuhoeläinten torjuntaan käytetyt klooratut hiilivedyt DDT ja lindaani. Ensimmäiset synteettiset torjunta-aineet olivat pysyviä, valikoimattomia, pysyviä, ne kertyivät luontoon ja eliöihin ja ne olivat erittäin myrkyllisiä ihmisille.

Helsingin kaupungin terveydellisten tutkimusten laboratorio alkoi analysoida torjunta-aineita 1970-luvulla kotimaisista ja ulkomaisista kasviksista. Tullilaboratoriossa aloitettiin torjunta-ainejäämätutkimus vuonna 1974, ja vuonna 1979 tullilaboratoriossa tutkittiin jo 180 tehoainetta yli 2000 näytteestä.

Tällä hetkellä Tullissa voidaan määrittää 360 erilaista tehoainetta. Näytteitä analysoidaan noin 1600 vuodessa. 

Tänä vuonna tullilaboratoriossa on analysoitu muun muassa espanjalaisia ja egyptiläisiä appelsiineja.

– Egyptiläiset appelsiinit ovat erityisvalvonnassa, ja 30 prosenttia eristä tutkitaan. Riskiin perustuvassa tehovalvonnassa ovat myös turkkilaiset granaattiomenat, pähkinöitä ja ravintolisiä, kertoo Neffling. 

Maailman ruokaturvallisuuspäivää vietetään 7.6.

Torjunta-aineanalyysi aloitetaan elintarvikkeen homogenisoinnilla.

Näyte tehdään koko kasviksesta, esimerkiksi appelsiini, vesimeloni ja banaani analysoidaan kuorineen. 

Analyysia varten elintarvikkeesta uutetaan kirkas neste, jonka jälkeen neste analysoidaan kaasu- ja nestekromatografin avulla.  Kuvat: Viivi Wanhalinna