Elintarvikeketjun neuvoja, sovittelija ja valvoja

Elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävänä on ennen kaikkea neuvoa, sovitella ja turvata elintarvikeketjun heikompien osapuolten oikeuksia. Elintarvikemarkkinalaki uudistui olennaisilta osin marraskuun alussa, ja sen myötä valtuutetulle on kertynyt lisää neuvonta- ja valvontatehtäviä.

Tiivistetysti tehtävänä on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyvien kauppatapojen toteutumista elintarvikealalla muun muassa valvomalla elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

Ensimmäisenä mieleen voikin tulla kuva valvovasta viranomaisesta, joka määrää seuraamuksia elintarvikemarkkinalainsäädännön rikkomisesta. Elintarvikemarkkinavaltuutetun käytössä on toki monenlaisia keinoja, mikäli laissa säädettyjä vaatimuksia tai kieltoja rikotaan. Huomautuksen tai julkisen varoituksen lisäksi valtuutettu voi esimerkiksi kieltää menettelyn jatkamisen ja asettaa elinkeinonharjoittajalle uhkasakon. Tietyissä tilanteissa valtuutettu voi tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi.

Käytännössä elintarvikemarkkinavaltuutetun työ keskittyy asioiden selvittämiseen, riitojen sovitteluun ja toimijoiden ohjaamiseen siten, että päästään kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Ratkaisuilla pyritään edistämään reilua kaupankäyntiä.

Mediassa esillä olleet kaupan pitkät sopimusjaksot ovat paikoin ongelmallisia maataloustuottajille: tuotantokustannukset nousevat, mutta tuottajahinnat on sidottu kauas tulevaisuuteen. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toiminut asiassa aktiivisesti välittäjänä omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Maataloustuottajat sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat on saatu keskustelemaan keskenään ongelmasta. Neuvottelut ovat lähteneet hyvin liikkeelle, sillä eri osapuolet ovat olleet sitä mieltä, että ratkaisu pulmaan löydetään yhdessä.

Työ on myös puuttumista mahdollisiin, elintarvikemarkkinoilla esiintyviin ongelmiin, ennen kuin ne kärjistyvät. Elintarvikemarkkinavaltuutetun antamat suositukset ja ohjeistukset on laadittu tämän toimintaperiaatteen mukaan.

Yksi esimerkki ennakoinnista on keväällä 2021 tehty kysely sidosryhmille. Sillä selvitettiin, onko muuttuvassa elintarvikemarkkinalaissa sidosryhmille epäselviä kohtia. Saadun palautteen perusteella selvennystä kaivattiin etenkin lain maksuaikoja koskevaan säännökseen. Maksuajoista tehtiin kattava ohjeistus, joka löytyy valtuutetun verkkosivuilta.

Toinen esimerkki on elintarvikemarkkinavaltuutetun antama suositus kirjallisista tuotantosopimuksista ja sopimusten päättämisestä. Suulliset sopimukset ovat elintarvikeketjussa yleisiä. Alalla on esiintynyt erimielisyyksiä maataloustuottajien ja ostajien välillä pitkäaikaisten sopimusten päättämisestä. Valtuutettu halusi reagoida asiaan suosituksella, ennen kuin pelkästään suullisesti tehdyt sopimukset aiheuttavat lisää yhteentörmäyksiä.

Suositus ja ohjeistukset on otettu elintarvikeketjun toimijoiden parissa hyvin vastaan. Ne on koettu tarpeellisiksi, sillä elintarvikemarkkinalain tulkinta on osoittautunut vaikeaksi. Tulkintaa varten onkin hyvä olla kaikille yhteiset ohjeet, jotta toimintatavat ovat tulevaisuudessa yhdenmukaisia ja selviä.

Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa tehdään työtä kulissien takana. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä, ja maataloustuottajia sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajia tavataan usein. Yhteyttä pidetään myös etujärjestöihin ja viranomaisiin Suomessa sekä koko EU:n alueella.

Elintarvikemarkkinavaltuutettuun voi olla yhteydessä, jos haluaa keskustella elintarvikemarkkinoilla esiintyvistä käytännöistä tai ongelmista. Valtuutettu tarkastelee aiheita elintarvikemarkkinalain näkökulmasta.

Tällä hetkellä tuore lakiuudistus työllistää toimiston henkilökuntaa. Vuoden 2019 alussa voimaan tullut elintarvikemarkkinalaki on muutettu EU:n kauppatapadirektiivin mukaiseksi. Lakimuutoksen siirtymäkausi kestää puoli vuotta. Se tarkoittaa, että aikaa jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa voimassa olleiden toimitussopimusten muuttamiseksi on 1.5.2022 asti.

Muuttunut laki on aiempaa yksityiskohtaisempi, ja siinä määritellään direktiivin mukaiset kielletyt kauppatavat. Näitä ovat esimerkiksi liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset ja kaupalliset kostotoimet.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Olli Wikberg aloitti tehtävässä 1.9.2019. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto on Ruokaviraston yhteydessä.