
Mitä sinä myyt?
Loppuvuodesta suunnataan katseet eteenpäin. Lehdissä kirjoitetaan tulevan vuoden trendeistä, mutta tässä lehdessä en tee niin, koska olisin auttamatta myöhässä. Elintarviketalojen innovaatiotiimit tutkailevat vuosia etukäteen heikkoja, mutta vahvistuvia signaaleja, jotta tuotekehityksen uutuusprojektit osataan valita oikein, tuoteaihiot saadaan valmiiksi ja tuotteet tai palvelut lanseerattua oikea-aikaisesti.
Kuulostaa suoraviivaiselta, mutta tutkimukseen ja kehitykseen laitetut panostukset ovat suuret. Pitää satsata liiketoiminnan uudistamiseen, ettei putoa kelkasta. Perinteisesti myynti ja markkinointi ovat olleet toimintoja, jotka starttaavat, kun tuote pitäisi saada asiakkaalle. Tästäkin on otettu jo löysät pois. Markkinointi luo mielikuvia ennen kuin tuotetta on edes olemassa, ja myyjät keskustelevat ostajien kanssa, kun valmistaja vasta pohtii investointia tuotteen valmistamista varten.
Enää ei riitä, että myyjät hankkivat tuloja taloon, vaan parhaimmillaan jokainen työntekijä on osaltaan edistämässä myyntiä. Suosittelen lukemaan tästä lehdestä sekä myynnin tutkijan Mika Boedekerin, myynti- ja markkinointivalmentaja Oona Kankkusen, palvelujohtamisen ja viestinnän apulaisprofessori Jonna Koposen, että teknologian myynnistä väitelleen Valtteri Tuomisen ajatuksia myynnistä ja vinkkejä asenteiden muuttamiseen.
Miksi et myisi? Myynnillinen ote työhön auttaa sinua ja työnantajaasi menestymään entistä paremmin.
Työvoimapula puhuttaa. Elintarvikealalle tarvittavien, suorittavaa työtä tekevien ammattilaisten tarve on tunnistettu. Paljon on tehty maahanmuuton helpottamiseksi, englanninkielistä koulutusta on tarjolla ja rekrytointia on tehostettu, mutta toimenpiteitä työvoiman saamiseksi tarvitaan lisää.
Entäpä elintarvikealan korkeakoulutettujen osaaminen ja saatavuus, löytävätkö yritykset tarvittavaa osaamista? Ammattikorkeakoulujen mukaan lähes kaikki elintarvikealan opinnoista valmistuvat työllistyvät heti. Opintokokonaisuuksia on alkamassa lähivuosina myös sellaisissa oppilaitoksissa, joissa koulutusta ei ole perinteisesti ollut. Ministeriöiden arvioiden mukaan elintarvikealalle tarvitaan useita tuhansia korkeakoulutettuja lisää vuoteen 2035 mennessä. Vastuullinen tulevaisuuden ala on houkutteleva, mutta siitä pitää kertoa nuorille.
Elintarvikealalle tarvitaan useita tuhansia korkeakoulutettuja lisää.
Erityisesti tuotekehitysosaamiselle vaikuttaa olevan kysyntää. Osaajista kilpaillaan, ja se nostaa palkkoja. Ala muuttuu vauhdilla ja se luo tarpeita myös muunto-, täydennys- ja rekrytointikoulutuksille. Henkilöstöstä kannattaa huolehtia ja rakentaa osaajille motivoiva työympäristö, jossa he viihtyvät. Alalla työskentelee paljon suomen kieltä heikosti osaavia. Mitä teillä on tehty, jotta kansainväliset osaajat saadaan viihtymään?
Kehittyvä Elintarvike -lehteä tehtiin pitkään kahden työntekijän voimin. Toinen heistä on ollut toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas, joka teki tätä lehteä kaksi vuosikymmentä. Hän kirjoitti tähän lehteen jäähyväisjutun, jossa hän katsoo maailman myllerrystä uransa ajalta.
Paperilehden tekeminen ja siinä olevien mainospaikkojen myyminen eivät enää riittäneet. Rinnalle on rakennettu digilehti, digitaaliset mainoskanavat tuovat jo lähes puolet tuloista ja lehden sisällöt uutiskirjeessä ja sosiaalisessa mediassa rakentavat aiempaa lukijakuntaa paljon laajempaa tunnettuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Meillekin rekrytoidaan osaajia, ensi vuonna tiimi on kolminkertainen takavuosiin verrattuna. Kasvu on tarpeen, jotta olemme tarjoamassa lukijoille merkityksellisiä sisältöjä jatkossakin.
Suosittelemme artikkelia

Myynti päätyi plussalle − arvonlisäveron korotus kiristää panimojuomien verotusta

Kohtuullisen kokoisia elämyksiä
Kumppanisisältö: Go On

Maukasta yhteistyötä henkilöstökumppanuudella

Alkoholijuomien myynti laski yli 3 prosenttia

Ensimmäisillä elintarvikemessuilla vuonna 1926 puhutti ruoan riittävyys ja ravintoarvo
