Kohtuullisen kokoisia elämyksiä 

Marraskuun tapaus oli Euroopan parlamentin äänestys pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta. Ennalta pelätty lopputulos kääntyi kuitupakkauksiin nojaavan ja niitä tehokkaasti kierrättävän Suomen eduksi, ja erilaisten käyttökohteiden erilaiset tarpeet huomioitiin. Nykyisestä palautuspullojärjestelmästäkään ei tarvitse parlamentin kannan mukaan luopua. 

Moni pakkausten kanssa työskentelevä huokaisee helpotuksesta. Jos parlamentin kanta pysyy vielä neuvoston käsittelyssä, esimerkiksi maitoa ei tarvitse jatkossakaan pakata uudelleenkäytettäviin pulloihin, vaan kierrätettävä kartonkitölkki voi edelleen olla vaihtoehto juuri tämän tuotteen pakkaamiseen. 

Merkittävää päätöksessä on myös, että se velvoittaisi jäsenmaita keräämään ja kierrättämään pakkausmateriaalit paremmin. Ehkä jätevuori, joka nykyisin kasvaa 80 miljoonalla tonnilla vuodessa eli noin 190 kilolla jokaista EU-kansalaista kohden, saadaan tämän myötä paremmin aisoihin.   

Ei liene epäilystä siitä, että tämän hetken vahvin kuluttajatrendi on edullisen vaihtoehdon etsiminen. Ilmiö näkyy sekä kaupassa että raaka-ainemarkkinoilla. S-ryhmän tutkimuksen mukaan 78 prosenttia kuluttajista tarkistaa hinnan aina ennen elintarvikkeen ostopäätöstä – minäkin kuulun heihin, ehkä myös sinä? 

Kohonneet elinkustannukset puristavat kuluttajien eettisiä arvoja ahtaammalle, mutta esimerkiksi kotimaisuutta pidetään edelleen arvossaan. 

Kun ajat ovat ankeat ja kukkaron pohja paistaa, kaivataan pientä piristystä. Silloin moni löytää iloa ja vaihtelua ruuasta. Ruoka on pakollinen hankinta, jonka avulla voi saada vaihtelua arkeen ja juhlaan, vaikka matkustaminen, remontointi tai sisustaminen olisivat hetken aikaa jäissä. 

Se pieni pala suussasulavaa suklaata kahvihetkellä, tuoksuva ras el hanoutin maustama tabbouleh uunissa tai lasten kanssa leivottu piparkakkutalo ovat kohtuullisen kokoisia elämyksiä, joihin onneksi useimmilla kuluttajilla on yhä varaa. 

Tekoälyn hyödyntämistä erilaisissa työläissä prosesseissa pohditaan nyt paljon. Elintarvikealalla sitä voisi hyödyntää esimerkiksi suunnittelussa, prosessien optimoinnissa tai kysynnän ennustamisessa. 

Tämän lehdenkin teossa on käytetty apuna tekoälyä, tarkemmin sanoen konekäännöstä. Tiede & Tutkimus -sivujen juttu VegeSense-hankkeesta (s. 28-29) oli alun perin englanninkielinen. Käännöksen ensimmäinen versio syntyi DeepL-käännösohjelmalla.  

Emme kuitenkaan antaneet käännösohjelmalle viimeistä sanaa. Konekäännöksen jälkeen teksti kävi läpi vielä pitkän ja huolellisen toimitusprosessin sekä kahden suomenkielisen asiantuntijan oikoluvun. Jos näin ei olisi tehty, koneen kääntämään sinänsä melko sujuvaan tekstirunkoon olisi jäänyt kielikukkasia, paikoin suoranaista hölynpölyäkin. 

Jää lopulta tekoälyn käyttäjien vastuulle, kuinka avoimesti sen hyödyntämisestä kerrotaan. Itse uskon, että avoimuus on tiedelehden periaatteiden mukaista. 

Pitkäaikainen mediamyyjämme, Media Bookersin Hannu Pyykkö jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Toimitus kiittää Hannua mukavasta työtoveruudesta ja olennaisen tärkeästä panoksesta lehden hyväksi sekä toivottaa leppoisia eläkepäiviä. Hannun työtä jatkavat Asiakasmedian Anne Joukainen ja Ari Suominen.