Työura samassa talossa monessa tehtävässä

Laatujohtaja Anne Paloranta on tehnyt töitä HKScanissa jo 20 vuotta, tosin aluksi opiskelujen ohessa.

− Astuin ensimmäisen kerran silloisen HK:n Vantaan yksikön portista sisään vuonna 1999 kesätyöntekijänä. Aikaisemmin olin tehnyt kesätöitä laivasiivoojana ja R-kioskilla myyjänä. HK:lla olin ensin muutaman kesän tuotannon töissä, sitten kesätyöntekijänä laboratoriossa, hän kertoo.

Vaikka työpaikka on pysynyt samana, tehtävänimike on vaihtunut useampaan kertaan. Hän on työskennellyt laboratorioesimiehenä, laatupäällikkönä, mikrobiologina, tuoteturvallisuusasiantuntijana, tuoteturvallisuuspäällikkönä ja nykyisin laatujohtajana.

− Ison yrityksen vahvuutena on mahdollisuus siirtyä tehtävästä toiseen, kun työkokemusta karttuu, Anne Paloranta kiittää.

Hän valmistui Helsingin yliopistosta Viikistä elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 2005 pääaineena elintarvikemikrobiologia ja teki lopputyönsä HKScanille siipikarjapohjaisten kokolihatuotteiden säilyvyydestä.

Lapsena Annella ei ollut erityistä toiveammattia, mutta yläasteikäisenä elintarvikeala alkoi kiinnostaa ehkä siksi, että isä työskenteli alalla. Työelämään tutustumisen jaksolla hän oli Riihimäen kaupungin ympäristölaboratoriossa. Opiskelupaikkaa miettiessään Anne pohti ensin muun muassa biologiaa ja genetiikkaa, mutta elintarvikealan opinnot veivät voiton, koska alalla oli työllistymismahdollisuuksia.

− Monet luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet ovat tutkijoita tai opettajia. Mietin tutkijan uraakin, mutta käytännönläheisempi tekeminen on juttuni.

Nykyisessä työssään laatujohtajana hän vastaa tuoteturvallisuudesta, laadusta ja ympäristöasioista HKScanin Suomen yksiköissä.

− Minulla on loistava tiimi tekemässä tätä työtä käytännössä, ja kaikilla työn osa-alueilla on sertifioidut järjestelmät. Tehtäväni on varmistaa, että nämä huomioidaan yrityksen päätöksenteossa, Anne kiteyttää.

Hän tekee yhteistyötä myös viranomaisten kanssa ja on Elintarviketeollisuusliiton valmisruokateollisuusyhdistyksen hygieniaryhmän puheenjohtaja.

− Työpäivät ja -tehtävät ovat vaihtelevia. Työ vaatii nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Pitää hallita isoja kokonaisuuksia ja pystyä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot ovat äärimmäisen tärkeitä: pelkästään subtanssiosaamisella ei enää pärjää.

Vastuullisuus on arkipäivän tekoja

Vastuullisuusasiat edellyttävät elintarvikeyritykseltä jatkuvaa uudistumista ja nopeaa reagointikykyä. Annen mukaan vastuullisuuden ”draivi” on nyt ihan erilainen kuin ennen: vastuullisuusasiat ovat pinnalla koko ajan.

− On tärkeää ymmärtää, etteivät tuoteturvallisuus ja laatu ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaativat työtä joka päivä. Ihmiset tekevät laadun ja vastaavat hygieniasta. Pitää kouluttaa, viestiä ja aktivoida ihmisiä, ja se vaatii resursseja ja oikeaa ilmapiiriä yrityksissä, Anne painottaa.

Hän on hieman huolissaan elintarvikekohuista ja siitä, että kaikki kohut linkitetään elintarvikkeisiin, kuten Brasilian sademetsäpalot.

− Helposti hämärtyy, mikä on aidosti elintarvikeriski, mikä ei, sillä klikkilööpit vääristävät asioita. Kotikeittiössä pärjää hyvin arkijärjellä: käsienpesulla ja hyvällä keittiöhygienialla.

Kuluttajalähtöinen viestintä asiapohjalta on koko ajan vaikeampaa sosiaalisen median ”asiantuntijoiden” vuoksi, vaikka esimerkiksi laboratoriomenetelmät ovat kehittyneet ja tieto riskeistä ja niiden hallinnasta on parantunut. Suomalaiset voisivat olla ylpeitä kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta.

− Lähtökohtana ovat puhdas ilma, maa ja vesi. Tämä ei ole itsestäänselvyys maailmalla. Muun muassa kiinalaisille on uutta, että ihmiset ja eläimet juovat samaa vettä. Suomessa antibiootteja käytetään todella vähän. Esimerkiksi Kariniemen broilereita ei ole lääkitty antibiooteilla vuosikausiin, koska sille ei ole ollut tarvetta. Pitää muistaa myös, että elintarvikevalvonta toimii Suomessa.

Siipikarjanlihan kulutus on noussut Suomessa voimakkaasti ja punaisen lihan kulutus pysytellyt melko vakiona. Tasapainoinen syöminen on korostunut. Punaisen lihan käyttö on Suomessa keskimäärin lähellä ravitsemussuosituksia ja esimerkiksi ruokinnalla (mm. Rypsiporsas®) on parannettu lihan ravitsemuksellista laatua.

− A ja O on syödä monipuolisesti. Liha on osa monipuolista ruokavaliota. Siinä on vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino tärkeää

Anne Paloranta haluaa kehittyä ihmisten johtamisessa ja saada laatutyön luontaisesti osaksi kaikkea tekemistä. Laatuasioihin kuuluvat myös työsuojelu ja ympäristöasiat sekä työkavereista välittäminen.

− Työ vaatii itseopiskelua ja -tutkistelua, mutta itselleen pitää olla myös lempeä, jotta jaksaa tehdä töitä vielä 30 vuotta.

Kotona 6- ja 8-vuotiaat lapset pitävät huolen, että työasiat unohtuvat työpäivän jälkeen. Vapaa-aika kuluu myös liikunnan, lukemisen ja ystävien parissa.

− Matkustamme paljon lasten kanssa ja käymme säännöllisesti maalla. Lapset ovat mukana hirvestämässä, marjastamassa ja sienestämässä. Haluan, että heillä säilyy ymmärrys siitä, mistä ruoka tulee.

Palorannan mukaan on tärkeää tehdä työtä, jolla on merkitystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten elämään. Toisaalta työ ei ole koko elämä.

− Haluan olla lapsille läsnä. Tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on tärkeää.