Tutkimus- ja kehityspäällikkö on monessa mukana

Raisio-konsernissa työskentelevän Otto Kaukosen työpäivät täyttyvät pääosin tutkimus- ja teknologiakehitysprojekteista. Lisäksi hän auttaa tuotekehitysprojekteissa ja on asiantuntijatukena muun muassa viljanhankinnalle, tuotannolle, laadunhallinalle ja teollisuusmyynnille.

− Monipuolisen työnkuvan ansiosta tässä työssä on saanut hyvän kokonaiskäsityksen tuotantoketjun eri osista ja liiketoiminnan dynamiikasta, vaikka välillä on ollut turhan monta rautaa tulessa samanaikaisesti, Kaukonen sanoo.

Hän kuuluu sekä tutkimus- että tuotekehitystiimiin ja toimii linkkinä niiden välillä. Molemmat tiimit ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana, ja niihin on paljon uutta ja monipuolista osaamista vilja- ja Benecol-tutkimuksen ja -kehityksen yhdistymisen ja uusien rekrytointien myötä.

Päätyminen elintarvikealalle oli sattumaa. Armeijan jälkeen Kaukonen oli hetken aikaa työelämässä ja mietti, mitä alkaisi opiskella. Hän haki muutamaan korkeakouluohjelmaan, joihin pystyi valmistautumaan muun muassa kemiaa ja fysiikkaa lukemalla.

− Perhetuttavan suosituksesta tutustuin myös maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmiin, joista elintarviketeknologia vaikutti yhdeltä mielenkiintoisimmista vaihtoehdoista.

Kaukonen valmistui elintarviketieteiden maisteriksi vuonna 2010 Helsingin yliopistosta, jossa hän opiskeli elintarviketeknologiaa pääaineenaan viljateknologia. Maisterin tutkielmansa hän teki kauran vesiliukoisen fraktion ominaisuuksista.

Opiskeluaikoina Kaukonen työskenteli useamman kesän Fazerin Tampereen leipomolla ja yhden kesän Fazer Myllyllä Lahdessa. Valmistumisen jälkeen hän oli puolisen vuotta jatko-opiskelijana yliopistolla.

− Samana syksynä Raisio haki tuotekehitysosastolleen viljapuolen asiantuntijaa trainee-tehtävään. Laitoin hakemuksen sisään, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Yhteistyöverkostot tärkeitä

Kaukonen aloitti Raisiolla loppuvuodesta 2010 ja oli pari ensimmäistä vuotta asiantuntijana viljatuotteiden tuotekehityksessä.

− Tein viljapohjaisten välipalatuotteiden tuotekehitystä ja myös muita projekteja sekä työskentelin aika paljon Raision Ison-Britannian välipalapatukka- ja murotehtaiden tuotekehitystiimien kanssa.

Vuonna 2012 Kaukonen aloitti tuotekehityspäällikön tehtävässä ja vastasi 4−5 henkilön tiimin kanssa Raision viljapohjaisten tuotekategorioiden tuotekehityksestä. Toissa vuonna työnkuva muuttui strategisten kehitysprojektien pariin ja tehtävänimike vaihtui tutkimus- ja kehityspäälliköksi.

Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit toteutetaan nykyisin pitkälti yhteistyöverkostoissa. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen lisäksi verkostoissa on usein mukana myös muita palveluntuottajia ja alihankkijoita sekä laite- ja raaka-ainetoimittajia.

− Hyvän yhteistyöverkoston rakentaminen ja tehokas hyödyntäminen on avainasemassa uusien, innovatiivisten tuotteiden ja konseptien kehityksessä. Ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden lisäksi projektit vaativat toki paljon yhteistyötä myös talon sisällä, Kaukonen tähdentää.

Tutkimuksella iso merkitys

Raisiolla pyritään osallistumaan omalle toiminnalle tärkeään tutkimukseen, muun muassa julkisiin yhteishankkeisiin ja seurataan kansainvälistä tutkimusta jatkuvasti. Omat projektit ovat yrityksen strategiaa tukevaa soveltavaa tutkimusta, jolla on selkeä liiketoiminnallinen tavoite.

Raision nykyisessä strategiassa nousee vahvasti esiin kaurapohjaisten lisäarvotuotteiden kansainvälisen liiketoiminnan kehitys.

− Kauran kanssa tulee touhuttua melko intensiivisesti. Ravintokuidun ja kasvipohjaisen ruuan suolistovälitteisistä terveysvaikutuksista saadaan jatkuvasti uutta kansainvälistä tutkimustietoa. Tämä on etenkin kauratuotteiden osalta potentiaalinen tutkimusalue, johon Suomessa on tartuttu aktiivisesti.

Kasvipohjaisten tuotteiden rynnistys perinteisesti eläinperäisten tuotteiden hallitsemiin kategorioihin on vaikuttanut Kaukosen työhön sekä kuluttaja- että teollisuustuotteiden liiketoiminnassa.

− Erityisen ilahduttavaa ”kauranörttinä” on huomata, miten merkittävän aseman kaura on tässä kehityksessä saanut.

Kaukonen tähdentää, että etenkin brändituotteiden kehitystyössä kuluttajan tuotteesta saama asiakaskokemus on hyvä ymmärtää kokonaisuutena.

− Maku ja rakenne nousevat toki merkittävään rooliin, mutta myös muilla tekijöillä on oma vaikutuksensa. Kuluttajatutkimukseen on tarjolla paljon erilaisia työkaluja tuotetesteistä kattaviin, kuluttajan käyttäytymistä ja kulutustrendien kehittymistä selvittäviin projekteihin. Laajemmat tutkimukset toteutetaan usein ulkopuolisen asiantuntijakumppanin kanssa, hän sanoo.

Kuluttajien reaktioista uuteen tuotteeseen ei voi olla täysin varma, vaikka kuluttajatarve olisi etukäteen tunnistettu ja kuluttajien mieltymyksiä huolellisesti testattu.

− Lanseerauksen jälkeen pitää olla anturit erityisen herkällä ja kerätä palautetta kaikin mahdollisin keinoin eri kanavista, kuluttajilta ja kaupalta, koska silloin saa kaikkein tarkimman tiedon tuotteen eduista ja puutteista jatkokehityksen tueksi.