Paluumuuttajan on hankalaa saada oman alan töitä

Pitkään ulkomailla työskennelleen työkokemusta ja EU-osaamista ei aina arvosteta Suomessa, harmittelee elintarviketieteiden tohtori Mari Eskola. Hän on työskennellyt elintarvike- ja rehuturvallisuusalalla yli 20 vuotta, joista reilut 15 ulkomailla: Hollannissa, Irlannissa, Belgiassa, Italiassa ja Itävallassa.

– Noin kymmenen vuotta olen tehnyt tutkimuslaboratorioissa kemistin ja tutkijan töitä ja reilut kymmenen vuotta ollut asiantuntijatehtävissä lähinnä elintarvikkeiden ja rehujen kemiallisten yhdisteiden tieteellisen riskinarvioinnin parissa. Kaikkia tehtäviä on tavalla tai toisella yhdistänyt lainsäädännön kanssa työskentely, Eskola kertoo.

Hän on tehnyt töitä yhteensä yli 13 vuotta Euroopan komission tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre) sekä Euroopan Elintarviketurvallisuusvirastossa (EFSA) ja Kemikaalivirastossa (ECHA).

Tutkijapainotteiselle uralle ohjasi opiskelu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineena elintarvikekemia. Vuonna 2002 Eskola väitteli suomalaisen viljan homemyrkyistä ja niiden analytiikasta.

Tutkija- ja viranomaisuran määräaikaistehtävien jälkeen Eskola on muuttanut Suomeen ja työskennellyt Visko Teepak Oy:ssä ja nykyisin Ecobio Oy:n kemikaalitiimissä johtavana konsulttina.

– Merkittävimmän osan tähänastisesta urastani olen tehnyt EFSAn palveluksessa: kymmenen vuotta. Siitä yli neljä vuotta olin varayksikönjohtajana ja virkaatekevänä yksikönjohtajana Kontaminantti-yksikössä. Vastasin EU:n vierasaineiden riskinarviointiohjelmasta, koordinoin EFSAn tieteellisen paneelin toimintaa ja johdin yksikköä.

Ulkomailla arvostetaan suomalaista koulutusta

Ulkomailla arvostetaan suomalaisen koulutuksen korkeaa tasoa, mutta ei ymmärretä sen pituutta. Suomessa valmistutaan myöhemmin, ja vastaväitellyttä 30-vuotiasta tohtoria pidetään maailmalla vanhana.

Mari Eskola on hyödyntänyt elintarvikekemistin koulutusta tutkijan ja kemistin töissä laboratorioissa Euroopan maiden tutkimuslaitoksissa ja Euroopan komission tutkimuskeskuksessa. Elintarviketuntemusta ja -kemiaa on tarvittu myös elintarvikkeiden ja rehujen riskinarvioinneissa.

Lapsuudenkoti hämäläisellä maitotilalla on auttanut ymmärtämään, miksi esimerkiksi rehujen kemiallisten vierasaineiden saantiarvioinnit ovat tärkeitä.

– Elintarvikekemian tiedot ja taidot auttavat ymmärtämään muun muassa kasvinsuojeluaineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja elintarvikkeiden kontaktimateriaalien migraatiotestien tuloksia. Käytin hyväksi kaikkea elintarvikkeista oppimaani, kun kirjoitin artikkelin Critical Reviews in Food Science and Nutrition -tiedelehteen siitä, onko ruoka eurooppalaisten lautasella turvallista.

Kontaktimateriaalien lainsäädäntö uudistumassa

Nykyisessä työssä Eskola auttaa yrityksiä esimerkiksi kemikaali- ja biosidilainsäädännön velvoitteiden toteuttamisessa.

– Tällä hetkellä iso asia on EU:n elintarvikkeiden kontaktimateriaalilainsäädännön uudistaminen. EU:ssa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista on laaja lainsäädäntö, mutta monia muita elintarvikekontaktimateriaaleja säädellään edelleen kansallisesti, Eskola huomauttaa.

Uusin käänne on Saksan aikomus rajoittaa kansallisesti mineraaliöljyn aromaattisten hiilivetyjen määrää elintarvikkeille tarkoitetussa kierrätetyssä paperissa ja pahvissa. Tämä vaikuttaa laajasti koko elintarvikekontaktimateriaalikenttään.

– Toinen iso asia on EFSAn ja ECHAn yhteistyö niin sanotussa one-substance-one assessment -riskinarvioinnissa. Elintarvikekontaktimateriaalit ovat ensimmäisen yhteisarvioinnin aiheena. Tähän saakka molemmat ovat arvioineet samoja yhdisteitä erikseen.

Muilla mailla annettavaa myös Suomelle

Mari Eskolalle tärkeitä asioita ovat perhe ja ystävät, joita on paljon erityisesti Euroopassa. Hän arvostaa monia asioita Suomessa, mutta näkee paljon hyvää myös muissa maissa. Italian Parmasta hän toisi Suomeen oman ruokakulttuurin ja lähiruuan arvostuksen.

– Kun Parmassa on esimerkiksi mansikkasesonki, silloin syödään mansikkaa, eikä kaupassa välttämättä edes ole kaikkia muita marjoja tai hedelmiä. Irlannista toisin Suomeen valtavan yhteen hiileen puhaltamisen meiningin maatalousyrittäjien, elintarviketeollisuuden ja viranomaisten välillä, Eskola kertoo.

Nyt hän opettelee elämään uudelleen Suomessa. Kotoilu on tärkeää, samoin suvun maatilalla puuhastelu.

– BBC Worldista seuraan maailman menon ja välillä testailen, josko osaan vielä soittaa pianoa tai tehdä taijiliikkeitä.