Aistinvaraisen jaoston puheenjohtaja muistuttaa, että ruoka on myös elämys 

Ensimmäisen kerran Mari Sandell toimi Aistinvaraisen jaoston puheenjohtajana parikymmentä vuotta sitten.  

— Tein silloin väitöskirjaa, niin kuin moni muukin jaoston ohjausryhmän jäsen. Siitä jäi positiivinen muisto. Kun sitten Suomi valittiin vuoden 2022 EuroSense-maaksi, olin itse palannut tiiviimmin ruokasektorille ja aloittanut professorin tehtävät Viikissä, tuntui luonnolliselta asettua ehdolle puheenjohtajaksi, hän kertoo. 

Vuosien varrelle mahtuu myös pitkiä kausia tavallisena rivijäsenä. Yleisesti ottaen jaostotoiminnasta on kertynyt niin paljon ikimuistoisia kokemuksia, että niistä on hankala mainita vain yhtä tai kahta. Yhtä kaikki jokainen muisto linkittyy aistielämyksiin ja yhdessä nauttimiseen. 

Sandellilla on monta rautaa tulessa.  Hän on aistinvaraisen arvioinnin professori ja Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan innovaatioista ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani.  

Hän opettaa aistimenetelmiä Helsingin yliopiston kandi- ja maisterivaihteen opiskelijoille ja haistamista ja maistamista Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoille, toimii European Sensory Science E3S:n Suomen edustajana ja vetää E3S:n kansainvälistä ryhmää,jonka tehtävänä on kehittää aistilähtöistä opetusta Euroopan yliopistoissa. Kun aikaa riittää, hän vaikuttaa aktiivisesti erilaisissa työryhmissä ja puhuu innokkaasti suomalaisen ruokaosaamisen puolesta.  Laaja kokemus kietoutuu luontevasti ETS:n aistinvaraisen jaoston toimintaan. 

Jaostotoiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat alan tiedon saavutettavuudessa, kansainvälisissä yhteyksissä ja yhdessä tekemisessä. 

— Haluamme muistuttaa, että nämä asiat ovat tärkeitä ja ne kannattaa pitää mielessä myös yritysmaailmassa. ATJ:llä on hyvä perinne järjestää vuosittainen seminaari, jossa kaikki tieto kootaan kiinnostavalla tavalla yhteen, Sandell tähdentää.  

Asioiden tärkeydelle ja jaostotoiminnassa mukana olemiselle on hyvä syy. 

— Tulevaisuudessa aistinvaraisen toiminnan rooli korostuu. Kaikki merkit läheltä ja kaukaa viittaavat siihen, että ihmiset kaipaavat elämyksiä läheltä. Enää ei matkusteta maailman ääriin niitä varten. Arjessa aistielämykset, ne pienet piristykset, ovat yllättävän suuri voimavara. Aistinvaraisessa jaostossa saa mahdollisuuden ymmärtää ja kehittämää alaa edelleen, millä on varmasti myös yhä enemmän yhteiskunnallista merkitystä, hän sanoo. 

Kunnon pippaloita 

EuroSensen jälkimainingit työllistävät jaostolaisia edelleen, mutta uusi seminaari on suunnitteilla – kuten myös jaoston syntymäpäiväjuhlat.  

— Jaostolaisille terveisiä, että olkaa kärsivällisiä, juhlat ovat tulossa! Niitä suunnitellaan ja valmistellaan. ATJ on juhlansa ansainnut! Sandell hymyilee. 

Korona-ajan etätapaamisten jälkeen ihmisten riemu kasvokkain kohtaamisista on ollut käsinkosketeltavaa. Ilman jaostoa elämässä ei Sandellin mukaan olisikaan yhtä paljon iloa. Jos kaikki olisi mahdollista, hän tekisi aistinvaraisesta koulutuksesta nykyistäkin laajempaa ja monipuolisempaa, ja järjestäisi kunnon pippalot. Ne olisivat täynnä iloa ja elämyksiä, joista aistinvaraiseen tutkimukseenkin perehtyneet saattaisivat yllättyä.   

Itse Sandell löytää sävähdyttäviä aistielämyksiä arjesta esimerkiksi kesän ensimmäisistä, lähipellolta poimituista perunoista. Elintarviketeollisuudesta puhuttaessa keskitytään helposti riskeihin ja ruokaturvallisuuteen liittyviin asioihin. Mari Sandellille on sydämen asia muistuttaa, että ruoka on myös elämys, ja usein merkittävä ilon lähde joka päivä.