Kotimaisuudesta kertominen kannattaa

Kuluttajille kotimaisuus on tärkeä arvo. Moni haluaa tukea kotimaista ruuantuotantoa ja sitä, että työstä maksetaan verot Suomeen. Myös suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus on monelle tärkeää. Näistä arvoista voi viestiä yksiselitteisesti Hyvää Suomesta -merkin avulla.

Hyvää Suomesta -merkki täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Pitkä elinkaari näkyy merkin tunnettuudessa: tutkitusti yli 90 prosenttia kuluttajista tunnistaa merkin ensivilkaisulla.

Hyvää Suomesta -merkkiä saa käyttää, kun tuotteen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia ja liha-, kala-, kananmuna- ja maitoperäisistä ainesosista 100 prosenttia on kotimaisia. Jos kyse on yhden raaka-aineen tuotteesta, raaka-aineen on oltava kokonaan kotimaista.

Tuotteiden toteutunut keskimääräinen kotimaisuusaste on hyvin korkea, jopa 95 prosenttia. Merkillä varustetut tuotteet pitää myös valmistaa ja pakata Suomessa, mikä tukee työllisyyttä kotimaassa.

Tuottaja saa merkin käyttöönsä liittymällä merkkiä ylläpitävän Ruokatieto ry:n jäseneksi ja sitoutumalla säännöllisiin, ulkopuolisen tahon tekemiin auditointeihin, joista ensimmäinen tehdään käyttöönoton yhteydessä. Merkin hinta sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun.

Hyvää Suomesta -merkki on tuotekohtainen. Tällä hetkellä merkki on noin 350 organisaation käytössä yhteensä noin 12 000 tuotteessa.

– Mukana on toimijoita pellolta pöytään: alkutuottajia, elintarviketeollisuutta ja kaupan alan toimijoita, kertoo Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Tuotteen sopivuutta kriteereihin ei aina ole helppo arvioida, jos ainesosia on useita. Avuksi on kuitenkin tarjolla työkalu: Hyvää Suomesta -merkin sivuilla on kotimaisuuslaskuri, jonka avulla tuottaja voi laskea tuotteensa reseptin mukaisen kotimaisuusasteen jo ennen yhteydenottoa yhdistykseen.

Syväniemi kertoo, että Ruokatieto-yhdistys päivittää merkin kriteereitä säännöllisesti, koska markkinoille tulee uusia raaka-aineita ja reseptit muuttuvat. Yhdistys auttaa yrityksiä kaikissa tuotteisiin ja merkin käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Yritysten reseptiikasta ja auditoinneista syntyvä data säilytetään Ruokatiedon järjestelmässä.

Hyvää Suomesta -merkistä on olemassa lippumainen ja pyöreä versio. Merkin käyttöön on graafinen ohjeistus. Suositeltavaa on sijoitta merkki pakkauksen etupuolelle, josta kuluttaja sen parhaiten huomaa.

– Merkkiä käytetään pakkausten lisäksi esimerkiksi hyllynreunaetiketeissä, verkkokaupoissa ja yritysten verkkosivuille. Se koetaan hyödylliseksi viestintävälineeksi, Syväniemi sanoo.

Kuluttaja saattaa joskus hämmentyä merkkiviidakossa. Pakkausmerkintöjä on hyvin monenlaisia, ja myös kotimaisuudesta viestitään monenlaisin merkein, joiden kriteerit eroavat toisistaan alkuperävaatimusten suhteen.

Hyvää Suomesta -merkin tunnettuus kuluttajien keskuudessa, merkin jatkuva aktiivinen ylläpitotyö ja sen kriteerien edellyttämä vahva kotimaisuusaste erottavat sen muista merkeistä. Merkin pitkä elinkaari viittaa siihen, että sen viesti vastuullisuudesta on yritykselle kannattava valinta.

Lisätietoja:
Ruokatieto Yhdistys
http:-//www.ruokatieto.fi