Mitä Suomessa syötiin vuonna 2020?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 144 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista.

Ruokapalveluala kärsinyt koronasta ja vähittäiskauppa hyötynyt – elintarvikevienti jatkaa kasvuaan

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että koronapandemian vaikutus on ollut ruoka-alalla hyvin kaksijakoinen. Ruokapalveluala, johon kuuluvat ravintolat, lounaspaikat ja kahvilat, on ollut hätää kärsimässä. Ruuan vähittäiskauppa sitä vastoin kuuluu voittajiin. Myös maatalous ja elintarviketeollisuus ovat selvinneet korona-ajasta suhteellisen kuivin jaloin. Elintarvikealan vienti on jatkanut kasvuaan, erityisesti Kiinaan.

Maataloustuotteita ja elintarvikkeita viedään Suomesta entistä enemmän ulkomaille

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan oin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

Politiikkasuositus: Maltillisella ruokavalion muutoksella merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sekä tavoitteet hiilineutraaliuteen tai jopa -negatiivisuuteen edellyttävät pikaisia toimia myös ruokajärjestelmässä. Tutkimustulokset osoittavat, että jo maltillisella muutoksella kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota pystymme vaikuttamaan positiivisesti sekä omaan terveyteemme että ilmastoon. ScenoProt-hanke on julkaissut viimeaikaisiin tutkimuksiin perustuvan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle.

Kalatalouden kannattavuus parani vuonna 2018

Kalatalouden toimialojen kannattavuus parani vuonna 2018 vesiviljely-yrityksiä lukuun ottamatta. Kalatalousyritysten tuotot olivat yhteensä 964 miljoonaa euroa ja ala työllisti 2 406 henkilötyövuotta. Jalostus ja kalakauppa ovat edelleen kalatalouden keskeisimmät toimialat, sillä tuotoista lähes 90 prosenttia syntyi kalanjalostuksessa sekä kalan tukku- ja vähittäiskaupassa. Nämä toimialat myös työllistivät lähes 80 prosenttia alan työvoimasta.

Koronavaikutukset suurimpia luontomatkailulle – pitkittyvä pandemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat vahvasti sektoreittain. Kansainvälinen matkailu Suomeen on pysähtynyt, eikä lisääntynyt kotimaan kysyntä ole tuonut riittävää helpotusta. Metsäsektorilla joidenkin tuotteiden markkinat ovat lisääntyneet, osan lähes romahtaneet. Maa-, elintarvike- ja kalataloudessa huolestuttavat pandemian vaikutukset alkutuotantoon, jalostukseen ja logistiikkaan. Kuinka käy globaalin vapaan kaupan?