Ajankohtaista

KE 5/2019, pääkirjoitus: Uuden ajan kynnyksellä

torstai 31. lokakuu 2019

Valtioneuvoston kanslian tilaaman Ruoan riskit -tutkimuksen mukaan ruuan ravitsemukselliset tekijät peittoavat muut riskit. Maa ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm tähdentää kolumnissa, että huono ravitsemus sairastuttaa ihmisiä satakertaisesti ruuan mikrobeihin ja kemikaaleihin verrattuna. Hän kysyy, ovatko yhteiskunnan panokset ravitsemusneuvontaan ja -politiikkaan roimasti alimitoitettuja?

Laatujohtaja Anne Palorant HKScanilta toivoo, että suomalaiset olisivat ylpeitä kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta. Esimerkiksi kiinalaisille on uutta, että ihmiset ja eläimet juovat samaa vettä.

Salicon (ent. Apetit Ruoka) laatu- ja tutkimuspäällikkö Anssi Vuorinen osallistui IV International Conference on Fresh-Cut Produce -konferenssiin elokuussa Kiinassa. Siellä herätti ihmetystä suomalainen käytäntö pestä tuotantoon menevät kasvikset pelkällä puhtaalla vedellä. Vuorinen joutui vakuuttelemaan, että Suomessa ei käytetä mitään muuta keinoa mikrobimäärän vähentämiseen. Maailmalla vallitseva käytäntö on vihannesten klooripesu.

KANSAINVÄLISESTI TÄRKEÄ ASIA on elintarvikepetosten torjunta. Food Fraud Vulnerability Assesment -työkalulla voi arvioida oman työorganisaationsa haavoittuvuutta ja kykyä torjua elintarvikepetoksia. Sen on kehittänyt voittoa tavoittelematon yhteisö. Toimialapäällikkö Mari Lukkariniemi Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, ettei toimija useinkaan tiedä, kuinka monella eri tavalla raaka-aineita voidaan väärentää.

Euroopassa tehdään töitä muun muassa tärkkelyspitoisten elintarvikkeiden akryyliamidipitoisuuden vähentämiseksi. Akryyliamidiasetus velvoittaa toimijoita vähentämään pitoisuuksia muun muassa kahvin, perunatuotteiden, leivän ja aamiaismurojen valmistuksessa. EU:ssa suunnitellaan nyt sitovia enimmäispitoisuuksia herkkien kuluttajaryhmien tuotteisiin, kuten pikkulasten ruokiin.

TÄMÄ NUMERO on myös lehden 30-vuotisjuhlanumero. Printtilehden lisäksi kaikille avoimet verkkosivut ovat palvelleet elintarvikealan ammattitiedosta kiinnostuneita vuodesta 2009 alkaen. Uudet, nykyaikaiset ja monikäyttöiset verkkosivut ovat työn alla ja avautuvat ensi keväänä.

Jo nykyisillä verkkosivuilla on vuodessa noin 50 000 kävijää, joista yli kolmannes on 25−34-vuotiaita ja vajaa kolmannes 18−24-vuotiaita. Eniten kävijöitä on lehtiarkistossa, josta voi etsiä itseä kiinnostavia juttuja hakutoiminnolla. Sivustolle palaavista puolet käy siellä 2−4 viikon välein, neljännes 1−2 kuukauden välein.

VIIMEISTÄÄN NYT RUOKAAN ja kaikkeen muuhunkin ihmisen elämässä vaikuttaa ilmastonmuutos. Varttuneemmat muistavat 1970-luvun alun öljykriisin ja mustan kiven likaamat ympäristöt Suomen lähialueillakin. Ympäristöasioissa on menty paljon eteenpäin, mutta ei ilmaston mittakaavassa.

Elintarvikeala hillitsee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ponnekkaammin uusien tutkimustietojen ja kokeilujen siivittämänä. Materiaali- ja energiatehokkuuteen ala on jo panostanut, nyt tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju.

Uuden ajan kynnyksellä on syytä katsoa tulevaisuuteen tarkalla silmällä. Ihmiset tarvitsevat joka päivä ravitsevaa ja hyvänmakuista ruokaa, mutta miten ja missä se tulevaisuudessa tehdään, on jo toinen kysymys. Palataanko paikallisuuteen ja perusarvoihin, vai hyödynnetäänkö uudenlaisia teknologioita. Nämä eivät välttämättä sulje pois toisiaan.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.