Ajankohtaista

Elintarvikkeiden turvallisuuden haasteita

torstai 31. lokakuu 2019

Kuluttajat ovat eniten huolissaan antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden jäämistä, ympäristömyrkyistä sekä lisäaineista huhtikuussa 2019 julkaistun Eurobarometrin mukaan. Näin ovat EU:n, Norjan ja Sveitsin kansalaiset vastanneet kysyttäessä huolenastetta ennalta määritetyistä aiheista.
Huoli Suomessa kulutetun ruuan antibioottijäämien suhteen on turha, vaikka antibioottien tarpeeton käyttö ja sen aikaansaama antibioottiresistenttiys on vakavasti otettava terveydellinen vaara. Suomessa käytetään mikrobilääkkeitä vain tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi, ja määrät ovat monin verroin pienempiä kuin esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Saksassa tai Puolassa. Antibioottijäämiä ei suomalaisessa lihassa ole. Tämän lisäksi kasvinsuojeluaineiden jäämien aiheuttama terveysvaara on pieni.

Tuoreimpien selvitysten mukaan kasvinsuojeluaineiden jäämille määritettyjen raja-arvojen ylittäneitä elintarvikkeita oli vuonna 2017 vain neljä prosenttia. Joko EU-maista tai EU:n ulkopuolelta tuoduissa tuoreissa hedelmissä ja marjoissa sekä tuoreissa vihanneksissa on maahantulotarkastuksissa havaittu kasvinsuojeluaineiden jäämiä yli sallitun enimmäismäärän. Nämä tuotteet eivät kuitenkaan pääse Suomen markkinoille.
Myöskään lisäaineista kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan, sillä terveydellisen haitan riski kasvaa vain ylitettäessä lisäaineen hyväksyttävä päiväsaanti. Tämä on mahdollista esimerkiksi, jos lapsen ruokavalio sisältää runsaasti lihavalmisteita, joissa on nitriittiä tai paljon mehuja ja hilloja, joissa on bentsoehappoa. Kuluttajan huolen hälventäminen viestimällä onnistuneesti elintarviketurvallisuuden hyvästä tasosta Suomessa on kuitenkin vaikea tehtävä, koska kuluttajaa hämmennetään erilaisilla todellista tietoa vailla olevilla käsityksillä.

Vierasaineista kuten ympäristömyrkky dioksiinia ja sen kaltaisia yhdisteitä esiintyy erityisesti kaloissa, muun muassa silakassa ja lohessa, ja raskasmetalleja kuten metyylielohopeaa hauessa. Dioksiinin osalta altistus on vähentynyt, mutta Ruokaviraston suositukset tiettyjen kalojen syönnin rajoituksista ovat edelleen voimassa.
Yleisemmin EU:ssa toteutetaan lakisääteisesti kasvisten ja elävien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaa. Vierasaineina valvotaan dioksiinin ja raskasmetallien lisäksi esimerkiksi viljan ja viljavalmisteiden homemyrkkyjä, savustettujen elintarvikkeiden PAH-pitoisuuksia sekä lehtivihannesten nitraattia. Tulokset osoittavat, että kotimaassa tuotetut tuotteet eivät sisällä kuluttajalle vaarallisia määriä kemiallisia aineita. Myös sellaisten ympäristömyrkkyjen, joille ei toistaiseksi ole asetettu lainsäädännöllistä enimmäismäärää, kuten perfluoratut pintakäsittelyaineet ja bromatut palontorjunta-aineet, pitoisuus elintarvikkeissa on pääsääntöisesti erittäin pieni.

Elintarvikevalvonta on riskiperusteista: valvonnan toimet kohdistetaan sinne, missä riskit ovat arviolta suurimmat. Suuri merkitys elintarviketurvallisuuden ylläpitämisessä on myös toimijoiden omavalvonnalla. Euroopassa toimii myös elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed).
RASFF-seurannan mukaan mikrobiologisista vaaroista yleisimmät koskevat Salmonellan saastuttamia kasvi- ja eläintuotteita ja kemiallisista vaaroista yleisimmät homemyrkky aflatoksiinin saastuttamia pähkinöitä, pähkinää sisältäviä elintarvikkeita ja siemeniä.

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja ruokahävikki mutkistavat elintarviketurvallisuuden hallintaa. Uudet bioteknologian, synteettisen biologian ja nanoteknologian menetelmät tulevat osaltaan lisäämään riskinarvioinnin monimutkaisuutta. Elintarvikkeiden uudet raaka-aineet edellyttävät turvallisuuden hyväksyntää uuselintarvikkeina ennen markkinoille tuloa. Niitä ovat muun muassa erilaiset kasvikunnan sivuvirrat tai hyönteisjakeet sekä ruuan ainesosien tuotanto soluviljelynä.
Uusi tieteellinen tieto elintarvikkeiden ainesosien vaikutuksesta terveyteen on tarpeen myös arvioitaessa erilaisten aineiden kumulatiivisia vaikutuksia. Oma ongelmansa on ruokapetosten kasvava määrä myös Suomessa. Vakavia terveyshaittoja aiheuttavien ruokapetosten ohella huomiota tulee kiinnittää siihen, että kuluttajaa ei harhaanjohdeta virheellisellä tiedolla elintarvikkeen ainesosista tai niiden vaikutuksista ihmisen fysiologisiin toimintoihin.

Teksti: professori (ravinnon turvallisuus), EFSAn tieteellinen asiantuntija Marina Heinonen, Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

Lisätietoja:
ec.europa.eu/food/safety/
efsa.europa.eu/
ruokavirasto.fi