Pääkirjoitus

Nro 1 / 2019: Osaamisen taso ja palvelut pitää säilyttää

torstai 28. helmikuu 2019

Laboratoriopalvelut ovat keskittyneet, kansainvälistyneet ja etääntyneet kauemmaksi asiakkaista. Toivottavasti kustannustehokkuus ei aja ruokaturvan ohi. Se ei synny itsestään, vaan ammattilaisten määrätietoisella työllä. Ruokaviraston laboratorio- ja tutkimuslinjan johtaja Janne Nieminen tähdentää, että kansallisen kriisivalmiuden, turvallisuuden sekä riittävän ja ajantasaisen asiantuntemuksen kannalta on tärkeää huolehtia osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä omassa maassa.

RUOKAVIRASTO ALOITTI vuodenvaihteessa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistyivät. Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen tiivistää, että hallinnollinen muutos ei saa vaarantaa arkityötä. Jatkossa ilmastonmuutos on iso haaste uudelle virastolle.

Emeritusprofessori ja Biosafen tieteellinen johtaja Atte von Wright nostaa kolumnissaan esille yhden ruokaturvallisuuden keskeisen kysymyksen: riittävätkö nykyiset analyysi- ja laboratoriopalvelut? Virallisten elintarvikelaboratorioiden verkosto on jo nyt harva varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Yksi puute analyysipalveluissa on elintarvikekontaktimateriaalien, erityisesti muovista tehtävien migraatiotutkimusten heikko saatavuus. Ylitarkastaja Merja Virtanen Ruokavirastosta muistuttaa, että kontaktimateriaalien koostumuksella ja ominaisuuksilla on iso vaikutus elintarvikkeeseen. Materiaalista siirtyy lähes aina ainakin vähän sen ainesosia elintarvikkeeseen.

ASIOITA JA ILMIÖITÄ pitää tutkia, jotta voidaan kehittää uutta. Maa- ja metsätalousministeriön tilaama selvitys ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kertoo karun tilanteen. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on laskenut 2010-luvulla ja osunut kipeästi ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Luonnonvarakeskuksen tekemä selvitys osoittaa, että ruoka-ala on saanut murusia tästä rahoituksesta vuosina 2011−2016.

Neuvotteleva virkamies Suvi Ryynänen ja elintarvike-ylitarkastaja Minna Huttunen ovat huolissaan tilanteesta ja pelkäävät, että Suomen ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehittämisrahoitus näivettyy ilman pikaisia muutoksia.

He molemmat ovat elintarviketieteiden tohtoreita ja osaavat arvostaa tutkittua tietoa.

Ryynänen ja Huttunen muistuttavat, että ruokajärjestelmä tuottaa Suomen kansantalouteen yhdeksän prosenttia arvonlisäyksestä ja maksaa kymmenen prosenttia kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista. He kysyvät, kävisikö Suomeen Ruotsin malli, jossa T&K-rahaa kerätään sekä elinkeinolta että valtiolta ja jossa hankerahoitukset osoitetaan säätiölle. Suomeen sopiva ratkaisu on syytä löytää nopeasti.

*YMPÄRISTÖTIETOISUUS VAHVISTUU. * Esimerkiksi kestävänä materiaalina tunnetun muovin hävityksestä on tullut ongelma, vai muuttuuko se jätteenä osin kysytyksi raaka-aineeksi? Elintarviketieteiden Seuran Elintarvikeanalytiikan jaosto järjestää Kemian Päivillä 28. maaliskuuta seminaarin Elintarvikepakkauksen moderni muoto. Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija, Stora Enson innovaatiopäällikkö ja VTT:n erikoistutkija kertovat moderneista pakkausmateriaaleista ja niiden tuotekehityksestä.

Kemian Päivillä pidetään myös Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari, jossa puhuvat myös kemian nobelistit Ada E. Younath, Sir J. Fraser Stoddart ja K. Barry Sharpless. Kemian Päivien teemoja ovat kiertotalous, ympäristökemia, elintarvikekemia, energia, kemian opetus, analytiikka, radiolääkeainekemia, laskennallinen kemia ja turvallisuus.
Nähdään Kemian Päivillä ja ChemBio Finland 2019 -messuilla 27.−28.3. Helsingissä.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.