Pääkirjoitus

Nro 5 / 2018: Tutkimus ja tuotekehitys kulkevat käsi kädessä

torstai 25. lokakuu 2018

Suomessa on osaavia tutkijoita yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Elintarvikealalla he ratkovat muun muassa, mitä uutta tutuista raaka-aineista saadaan valmistettua uudella tavalla tai mitä hyödynnettävää löytyy sivuvirroista joko omalle alalle tai esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle.

Tässä lehdessä kerrotaan elintarvikealan osaajista, jotka pureutuvat työssään kehittämään hyvistä, suomalaisista raaka-aineista uudenlaisia tuotteita tai ainesosia tai auttavat tutkimuksillaan muita. Yhteisenä nimittäjänä heissä on into oppia uutta, ratkaista visaisia pulmia sekä aito kiinnostus ruokaan ja ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi heillä on laaja yhteistyöverkosto Suomessa ja ulkomailla sekä avoin mieli. Monet tutkijat ovat myös yrittäjiä tai ainakin yrittäjähenkisiä.

PITKÄN TYÖURAN elintarvikkeiden raaka-, lisä- ja apuaineiden parissa tehnyt elintarvikeinsinööri Satu Hongell puurtaa start up yrityksen toimitusjohtajana. Hänen unelmansa on jalostaa luonnonmarjoista hyviä ainesosia vientiin. Tässä työssä tarvitaan sekä vahvaa tutkimus ja raaka-aineosaamista että hyvää yhteistyöverkostoa.

Eduskunnan 110 000 euron innovaatiopalkinnon saanut Valion vastaava tutkija, ETT Päivi Myllärinen on monipuolinen tutkija, jota kiinnostavat niin raaka-aineet, teknologia kuin ihmisten terveys. Hän on ollut mukana keksijänä 17 patentissa tai patenttihakemuksessa, joiden ansiosta Valiolle on syntynyt uutta liikevaihtoa yli 100 miljoonaa euroa.

Akatemiatutkija, FT Kati Hanhineva on elintarvike- ja ravitsemustieteen metabolomiikkasovellusten uranuurtaja ja yliopistotaustaisen spin off -yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Hän selvittää muun muassa viljan yhdisteitä ja sitä, miten ne muokkaavat ihmisen suolistoflooraa ja vaikuttavat sitä kautta ihmisten terveydentilaan. Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa Hanhinevan tutkimusryhmä on vastikään löytänyt uusia yhdisteitä, jotka voivat selittää täysjyväviljojen terveyshyötyjä.

SUOMEN KAURAYHDISTYS on valmistellut kevään 2018 aikana yhdessä kaura-alan toimijoiden kanssa kauran tutkimus- ja kehitysohjelmaa. Kaurayhdistyksen puheenjohtaja, tutkija, FT Veli Hietaniemi perää alalle yksittäisten projektien sijaan tutkimusohjelmaa, johon sisältyy sekä nopeita kehitysprojekteja että kunnianhimoista perustutkimusta.

Elintarvikealan tutkimukseen kaivataan laajemminkin pitkäjänteisyyttä. Uutta ja mullistavaa syntyy varmemmin, kun voi uppoutua tutkimustyöhön jatkuvan rahoitushakurallin sijasta. Kentältä kuuluu, että elintarvikealan tutkimusrahoitus on tiukassa ja rahoitushakemusten teko osin turhauttavaa.

METSIEN, PELTOJEN JA VESIEN luonnonantimet tarjoavat hyviä raaka-aineita, mutta hyödynnetäänkö niitä nyt järkevästi? Pidämmekö marjojamme, riistaa, järvikaloja ja sieniä liian tavanomaisina ja itsestään selvinä? Pohjoinen sijainti vaikuttaa aromeihin, ja arktisuus on myös myyntivaltti maailmalla.

Luonnonvarakeskus on julkaissut suositukset biotalouden edistämisestä arktisella alueella. Julkaisu tiivistää Suomen arktisen osaamisen ja hyödyntämisen mahdollisuudet. Tutkimusprofessori Sirpa Kurpan mukaan arktisen ruuan jalostusasteen nostamisessa kannattaa hyödyntää kaikkien suomalaisten asiantuntijoiden osaamista ja teknologiaa eri puolilla maata.

Puhdas ruuantuotanto on ehdoton vahvuus, kun se yhdistetään arktisen raikkaisiin mielikuviin ja pohjoisen valkeisiin kesäöihin.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 4 / 2018: Elintarviketeollisuus investoi kasvuun ja vientiin

tiistai 02. lokakuu 2018

Elintarviketeollisuus investoi nyt uuteen teknologiaan tähtäimenä kasvu kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Kalaneuvos Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hukkanen kiteyttää menestyksen tukipylväät kolmeen sanaan: investoinnit, tuotekehitys ja koulutus.

Hukkasten yli 40-vuotiaassa perheyrityksessä alkoi syyskuussa yrityksen viidestoista laajennus, joka yli kaksinkertaistaa nykyiset tuotantotilat ja uudistaa tuotantoprosessin toiminnanohjausjärjestelmää myöten. Kala käy hyvin kaupaksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Myös 80-vuotias Hätälä laajentaa kalatehdastaan suurinvestoinnilla tavoitteena viennin ja liikevaihdon merkittävä kasvu.

Elintarviketeollisuusliiton tutkimusstrategia 2018−2025 linjaa, miten tutkimuksella ja tutkimusyhteistyöllä tuetaan elintarviketeollisuuden kasvumahdollisuuksia ja kannattavuutta sekä luodaan edellytyksiä kestävämmälle ruuantuotannolle.

Strategiassa tunnistetaan neljä elintarvikealan toimintaympäristöä mullistavaa muutosvoimaa: ilmaston lämpeneminen, kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus, digitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat. Tärkeimmät tutkimuksen painopistealueet ovat resurssitehokas pohjoinen ruuantuotanto, digiajan kuluttajan ruokapalvelut, innovatiiviset tuotantoteknologiat ja tutkitusti hyvinvointia edistävä ruoka.

DIGITALISAATIO, TEKOÄLY JA ROBOTIIKKA ovat keskiössä jo nyt. VTT:n tuore Teollisen internetin palvelut valmistavassa teollisuudessa -raportti keskittyy siihen, miten niiden avulla luodaan uutta liiketoimintaa. Tuotekeskeisestä liiketoiminnasta on otettava iso loikka palveluliiketoimintaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jos mielii menestyä.

Tekoälyn tutkimuskeskus kokoaa Suomen yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä teollisuuden toimijat ja julkisen alan kansalliseksi osaamiskeskittymäksi, joka on verkottunut laajasti myös kansainvälisesti. Reboot Finland IoT Factory -hanke mahdollistaa pk-alan teollisen internetin tuotteiden hyödyntämisen erilaisissa tehdasympäristöissä.

Myös koulutuksessa ollaan osin hyvinkin lähellä käytäntöä. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kehittänyt insinöörikoulutuksen ja yritysten tarpeisiin oppimis- ja osaamiskeskuksen, SeAMK Digital Factoryn.

TEKNOLOGIA ON AINA KIEHTONUT suomalaisia, mutta miten pystymme vastaamaan isoihin, kansainvälisiin ongelmiin? Vuoden tiedekirjan tekijät Aki Suokko ja Rauli Partanen pureutuvat Energian aika –kirjassa talouden, energian ja luonnonvarojen riippuvuussuhteisiin. Asia koskettaa elintarvikealaa syvästi, sillä lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Suokko ja Partanen arvioivat, että aurinko-, tuuli- ja ydinvoima ovat tie puhtaampaan energiaan.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola kirjoittaa Katterö –lehdessä, että aurinkovoimasta on tullut viimeistään nyt vakavasti otettava sähköenergian muoto. Aurinko- ja tuulivoima eivät tulevaisuudessa kilpaile keskenään, vaan pikemminkin täydentävät toisiaan. Tuulivoiman tuotanto painottuu syksyyn ja talveen, ja aurinkosähköllä voidaan kattaa sähkönkulutusta keväällä ja kesällä.

ATRIA ON AURINKOSÄHKÖN edelläkävijä: Nurmon tuotantolaitosalueella sijaitseva aurinkosähköpuisto on lajissaan Suomen suurin teollisessa mittaluokassa. Atria on pyytänyt energia-alan opiskelijoita kehittämään aurinkoenergiaratkaisuja 8.8.−30.11.2018 järjestettävällä kutsukilpailulla yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa.

Lopun viimein elintarvikealan tavoitteena on valmistaa maukasta ja laadukasta ruokaa ja juomaa kustannustehokkaasti ja kestävästi. Suomesta löytyy monipuolista osaamista ja toivottavasti myös rahaa toteuttaa koko elintarvikealan modernisointi kohtuullisen ripeästi.

Pirjo Huhtakangas

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 3 / 2018: Tiedolla vauhtia liiketoimintaan

torstai 07. kesäkuu 2018

Järjestelmät jauhavat dataa koko ajan kiihtyvällä vauhdilla, mutta osaammeko muokata ja hyödyntää etenkin asiakastietoa arkipäivän työssä ja liiketoiminnassa? Syytä olisi, sillä tieto on arvokasta vasta sitten, kun sitä ymmärtää ja käyttää apuna päätöksenteossa.

Liike-elämä on matkalla uudella tavalla verkottuneeseen maailmaan. Iso murros tapahtuu, kun kokonaiset arvo- ja toimitusketjut digitalisoituvat ja yhdistävät ihmisiä, laitteita, palveluja ja yhteisöjä. Toimitusjohtajien tehtävänä on varmistaa, että yrityksillä on tekoälyn hyödyntämistä varten tarpeeksi rahaa ja työntekijöillä aikaa perehtyä uusiin työkaluihin.

Elintarvikepäivässä toukokuussa puhunut Head of OP Lab Kristian Luoma kertoi, että OP seuraa kilpailijoiden sijasta omia asiakkaitaan; kisan voittaa se, joka ymmärtää asiakasta ja tuntee teknologian. Kuluttajat alkavat olla oikeasti kuninkaita, vaatia heille sopivia palveluja ja vahtia yritysten tekemisiä tiiviisti. Jos palvelut eivät toimi toivotulla tavalla, hinta ole kohdallaan tai arvomaailmat kohtaa, ihmiset vaihtavat palveluntarjoajaa entistä herkemmin.

Suomen elintarviketeollisuuden toimijoilla ovat kaikki olennaiset tiedot käsissään, mutta he eivät tiedä sitä, koska tiedot ovat hajallaan, sanoo Houston Analytics Oy:n toimitusjohtaja Antti Syväniemi. Suomessa on paljon myös verovaroin kerättyä tietoa sekä markkina- ja kulutustietoja. Keinoälyn avulla tietokokonaisuuksista saadaan luotua ennuste- ja optimointinäkymiä eri tarkoituksiin.

Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusohjelman asian­tuntijat hoputtavat elintarvikealaa tarttumaan alustatalouden ohjaksiin: Ruuan arvoketjun toimijoilla on korkea aika miettiä asemaansa mahdollisesti syntyvässä elintarviketeollisuuden alustataloudessa, jottei Amazon tai joku muu toimija ota tilaa haltuunsa. Kauppaketjujen kintereillä kirittäjiä -jutussa kerrotaan, millaisilla strategioilla kauppa vastaa verkkokauppajättien paineeseen.

MTK pilotoi lohkoketjuteknologiaa, joka yleistyessään muuttaa lainsäädännön vanhentuneeksi. Lohkoketjut tuovat päätösvallan tiedon omistajalle, joka voi jakaa pääsyn tietoihinsa, olipa se missä tahansa. Tällöin ei tarvita erillisiä rekistereitä, ja muun muassa sopimusten tekeminen ja varmentaminen siirtyvät verkkoon. Mihin isoa hallintokoneistoa sitten tarvitaan?

Mutta mikä on työntekijän osa tekoälyn maailmassa? #Tietotyö2018 -raportin mukaan digitalisaatio, automatiikka ja robotiikka muuttavat pian valtaosan kaikesta työstä tietotyöksi. Tietoa tuotetaan, muokataan, analysoidaan, ja siitä viestitään. Tiedon kiteyttämisen ja tulkitsemisen taidot korostuvat. Laajan Osaamisen vallankumous 2.0 -kyselyn mukaan monilla aloilla on vaikea saada henkilöstöä, jolla olisi sekä riittävää ”digiymmärrystä” että ”pehmeää” osaamista: monipuolisia viestintätaitoja.

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Mika Wilén ManpowerGoupista sanoo, että työelämässä tarvitaan edelleen ominaisuuksia, jotka ovat ihmiselle tyypillisiä ja joita ei toistaiseksi pystytä korvaamaan roboteilla ja tekoälyllä. Niitä ovat muun muassa kriittinen ajattelu, luovuus, tunneäly, ihmisten johtaminen, päätöksentekokyky ja palveluhenkisyys.

Pirjo Huhtakangas

PS. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018−2037 on 445-sivuinen järkäle. Tavoitteena oli löytää 100 lupaavinta teknologiaa, 100 uutta tulevaisuuden ammattia ja 100 lainsäädäntötavoitetta, jolla teknologioiden käyttöönotto saadaan sujuvaksi. Uusia ammatteja löytyi 200. Kannattaa tutustua.

Kirjoittaja on Kehittyvä Elintarvike -lehden toimituspäällikkö ja 
vt. päätoimittaja sekä Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen.



Nro 2 / 2018: Pakkaus on mahdollisuus

torstai 26. huhtikuu 2018

Kehittyvä Elintarvike -lehden numerossa 4/2016 Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä kiteytti puheenvuorossaan hyvin pakkauksen tehtäviä ja haasteita. Pakkaus on välttämätön hyvä. Ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta ympäristöltä (tai ympäristöä tuotteelta). Pakkaus myös mahdollistaa kuljettamisen ja logistiikan. Se informoi sisällöstä, säilyttämisestä ja kierrättämisestä sekä toimii markkinointiviestinnän välineenä.

Tässä numerossa asiantuntijat kertovat käytännön esimerkkejä pakkausten lisääntyvästä merkityksestä informaation välineenä ja uusista ratkaisuista. Mikromuovit ovat lisäksi nousseet raflaaviin otsikoihin: ”Tiesitkö, että juot pulloveden mukana muovia”, luki vastoittain Ylen sivuilla. Tutkimustuloksia mikromuovien merkityksestä tarvitaan kuitenkin lisää, jotta niiden vaikutukset pystytään arvioimaan.

PAKKAUS ON TÄRKEÄ OSA kylmäketjusta kerättävää informaatiota, josta kauppaketju Lidlin käyttöönottama älytarra on hyvä esimerkki. Lidlin omien merkkien alla myytäviin kalapakkauksiin on tulossa älytarroja, joiden avulla voi varmistua tuotteiden katkeamattomasta kylmäketjusta. Älytarrat parantavat tuoteturvallisuutta ja kylmäketjun varmistamista entistä läpinäkyvämmin.

Tuotetiedon antamista selvittää myös Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanke, jonka toteuttavat Luonnonvarakeskus Luke ja Pellervon taloustutkimus PTT ry Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoituksella.

Hyvinvointimerkinnän tavoitteena on edistää tuotantoeläinten hyvinvointia kautta tuotantoketjun ja parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia hyvinvointimyönteisen tuotannon tukemisessa. Merkintä auttaa myös julkisten hankintojen vaatimusten suunnittelua sekä suomalaisten, laadukkaasti ja eettisesti tuotettujen, eläinperäisten tuotteiden vientimarkkinointia.

RUOKAHÄVIKKIÄ VOIDAAN VÄHENTÄÄ ja materiaalitehokkuutta parantaa myös pakkaamisella. Sinällään pakkauksen ja logistiikan osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutusten synnyssä on usein pieni, noin 5−15 prosenttia.

Pakkaus on ekologinen silloin, kun se suojaa tuotetta mahdollisimman hyvin. Mikään pakkausmateriaali ei automaattisesti ole ympäristövaikutuksiltaan parempi tai huonompi. Hyvin tuotetta suojaava pakkausmateriaali on paras. Pakkausmateriaalin vähentäminen tai keventäminen on hyvästä vain silloin, jos se ei lisää hävikkiä yhtään missään logistiikkaketjun kohdassa tai kotitaloudessa.

Vierailin maaliskuussa Anuga FoodTec -tapahtumassa. Esimerkiksi hollantilainen pakkausyhdistys (NVC) näkee ”paremmat” pakkaukset keskeisenä keinona vähentää ruokahävikkiä. Innova Market Insightsin puheenvuoroissa muistutettiin, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kierrätysmateriaaleista valmistetuista pakkauksista ja niiden merkityksestä materiaalitehokkuudelle.

HYVÄ PAKKAUS ON ”tylsien” teknisten, logististen ja lainsäädännöllisten seikkojen lisäksi hauska ja oivaltava. Lehden lukijat muistavat varmasti Kanniston Leipomon designpiparkakun vuosikymmenen alusta. Kolmeen sydämenmuotoiseen osaan halkeava piparkakku pakattiin tyylikkääseen pakkaukseen. Innovatiivinen tuote hyvin suunnitellulla pakkausratkaisulla niitti mainetta ja kunniaa kotimaassa ja sai palkintoja sekä Lontoossa että New Yorkissa. Lisää oivallusta peliin!

Erkki Vasara

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskus Lukessa ja on toiminut pitkään Elintarviketieteiden Seuran hallituksessa. Hän on myös seuran kunniajäsen.



Nro 1 / 2018: Tietoa päätösten tueksi

keskiviikko 28. helmikuu 2018

Englantilainen lapsi syö keskimäärin 400 keksiä, 120 pullaa, 70 jäätelöä ja patukkaa sekä sata annosta karkkia vuodessa. Se on liian paljon niin painon hallinnan kuin lisäaineiden haittavaikutusten kannalta.

Esimerkiksi väriaineita saa yleisesti käyttää juomiin, makeisiin, kahvileipiin ja jäätelöön, vaikka joidenkin aineiden käyttöön liittyy rajoituksia. Hyvin suuria määriä nautittuna tiettyjen väriaineiden haittavaikutuksia koe-eläimillä ovat muun muassa mahan limakalvon eroosio, munuaisaltaan kalkkeutuminen ja kivesten toiminnan heikkeneminen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tammikuussa julkaisemasta lisäaineselvityksestä käy ilmi, että suomalaiset saavat useimpia lisäaineita elintarvikkeista turvallisia määriä. Hyväksyttävä päiväsaannin määrä ylittyi suomalaisilla glutamaattien osalta ikäryhmillä taaperot (1-vuotiaat), muut lapset (3–6-vuotiaat) ja aikuiset (25–64-vuotiaat).

Kuluttajien ostovalinnat ovat jo ohjanneet suomalaista lihateollisuutta vähentämään jalosteissa glutamaatin käyttöä, mutta niitä käytetään edelleen hedelmä- ja kasvijalosteissa, konditoriatuotteissa ja suolassa (suolaseoksissa).

Clean Label -trendi puhalteli muutama vuosi sitten. Aluksi näytti siltä, että trendissä suositaan pelkästään lisäaineettomuutta. Nykyään Clean Label pitää sisällään paljon muutakin. Kuluttajat haluavat yksinkertaisia ja luonnollisia raaka-aineita. Toiset vievät vaatimuksiaan askeleen pidemmälle ja ostavat vain luomua tai geenimuuntelemattomia tuotteita.

Merkinnät pakkauksessa eivät ole toiminnan tae kuluttajalle, vaan teollisuuden toimijoilta halutaan läpinäkyvämpää tuotantoketjua ja eettisen toiminnan pelisääntöjen noudattamista. Kuluttajat ovat siirtyneet joidenkin raaka-aineiden välttelystä kiinnittämään huomionsa ruuan turvallisuuteen, globaaliin ruokapulaan, ravitsemukselliseen arvoon ja aitoihin makuihin.

Jopa 80 prosenttia infektioista tulee kosketuksen välityksellä. Mikrobit siirtyvät painikkeiden, vetimien, kaiteiden, tasojen ja kädensijojen kautta. Myrkyllinen kupari tuhoaa mikrobit pinnaltaan tunneissa. Kuparia voi käyttää pinnoitteina, mutta yli kaksinkertaista hintaa ruostumattomaan teräkseen verrattuna pidetään usein ongelmana.

Puhtausalan ammattilainen Päivi Liljendal muistuttaa kirjoituksessaan, että antimikrobisista materiaaleista ja niiden tehosta tehtyjen tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia: alkuinvestoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin 2−3 kuukaudessa, kun sairaustapaukset ovat vähentyneet.

Elintarvikeketjun toimijat näkevät kehittämisen usein tuotekehityksenä tai tuotannon kehityksenä. Yrityksen kehittäminen pitäisi olla kuitenkin keskiössä. Solution Manager Petri Uotila haastaa kolumnissaan yritysjohtoa sisäistämään, että hygieniaa pitää johtaa aivan kuten normaalia liiketoimintaakin: asettamalla uusia, selkeitä tavoitteita parempien tuloksien saavuttamiseksi. Tavoitteet mitoitetaan palvelemaan yrityksen strategiaa. Investoi siihen, mikä on oikein ja arvojesi mukaista.

Kehittämisen tuuli on puhaltanut myös tähän lehteen. Olemme kuunnelleet lukijoitamme herkällä korvalla, kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille! Niin ulkomaiset asiantuntijat kuin vientikaupan parissa toimivat ovat tuoneet kansainvälisyyttä lehteen, opiskelijat ovat kirjoittaneet juttuja, ja visuaalista ilmettä on raikastettu. Toivottavasti sinulla on nyt käsissäsi entistä mielenkiintoisempi lehti.

Laura Hyvärinen
päätoimittaja, ETM

P.S. Käythän antamassa palautetta lehden uudistuksesta osoitteessa: kehittyvaelintarvike.fi/palaute