Pääkirjoitus

Nro 6 / 2010: Kaikki lähtee koulutuksesta ja tutkimuksesta

sunnuntai 06. kesäkuu 2010

opciones binarias funcionan Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta valmistui lokakuussa. Hallitus pitää Huomisen ruoka -strategiassa tärkeänä erityisesti koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuutta ja kilpailukykyä ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista tulisi myös tukea.

Valacyclovir prescription order Hallituksen mielestä tärkeää on myös edistää elintarviketutkimusta kannustamalla verkottumista, tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyötä, vahvistaa julkisen sektorin ruokahankintaosaamista, tukea ruokakasvatusta, terveyttä edistäviä ruokavalintoja sekä luomu- ja lähiruokaa ja parantaa ministeriöiden välistä ruokapolitiikkayhteistyötä.

köp Sildenafil Citrate receptfritt Ruokaketjun koulutuksen, tutkimuksen ja tiedonsiirtoketjun osalta hallitus pitää mm. seuraavia toimenpiteitä tärkeänä:

http://amylyx.com/?lili=%D8%A3%D8%AD%D8%B5%D9%84-%D8%B9%D9%84%D9%89-%D8%A3%D9%85%D9%88%D8%A7%D9%84-%D8%A5%D8%B6%D8%A7%D9%81%D9%8A%D8%A9 أحصل على أموال إضافية ”Kohdennetaan resursseja elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimukseen, kehittämiseen, monialaiseen toimintaan ja innovaatioihin. Edistetään yhteistyöverkostojen syntymistä. Turvataan resurssit pitkäjänteiseen elintarvikealan perustutkimukseen. Kannustetaan eri hallinnonalojen kesken elintarvikealantutkimusta tekevien tutkimuslaitosten koordinaatiota. Suunnataan resursseja valtion tutkimuslaitosten elintarvikealaan liittyvän innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Kohdennetaan hallinnonalan voimavaroja elintarviketutkimukseen, joka toimii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.”

opcje binarne usa Ei siis kovin paljon uutta auringon alla! Kaikista seikoista on puhuttu jo pitkään. Se on sitten eri asia, mikä on päässyt käytännön toiminnan tasolle. Osa on, osa ei. Entisenä tutkijana voin todeta, että jo 90-luvun puolivälissä oli turha hakea kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoja, jos hankkeessa ei ollut aitoa yhteistyötä ja innovaatiohakuisuutta eri toimijoiden kanssa.

binaire opties ja of nee Elintarviketieteiden seurassa olemme olleet huolestuneita ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta. Ilokseni hallitus pitää selonteossaan tärkeänä, että alueellista huoltovarmuutta lisätään erityisesti vahvistamalla tilojen toimintakykyä poikkeusoloissa ja parantamalla maatilojen huoltovarmuutta sähkön ja muun energian saannissa sekä tietoverkkojen toimivuudessa. Lisäksi hallitus painottaa, että rehuvalkuaisomavaraisuutta tulisi nostaa erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa sekä varmistaa huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeiden kasvien kansallinen tutkimus.

opcje binarne wskaźniki Jotta nämä kaikki kauaskantoiset suuntaukset voisivat ihan oikeasti toteutua, tarvitaan jatkuvuutta. Kaikki on paljolti kiinni seuraavasta hallitusohjelmasta. Ennen kaikkea oikein kohdennettu koulutus ja tutkimus ovat A ja O pärjätäksemme kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

köpa Viagra super active Joka tapauksessa työ suomalaisen ruokaketjun hyväksi jatkuu. Muun muassa oikealla viestinnällä ja viestinnän menetelmillä tulee olemaan suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi tarvitaan napakkaa, innostavaa johtamista. Näihin kaikkiin teemoihin voit kurkistaa tässä lehdessä.

azioni binarie unicredit Suomalaista joulurauhaa ja -ruokaa toivotellen

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT


Nro 5 / 2010: Ilman kylmää ei pärjätä

keskiviikko 05. toukokuu 2010

kurser forex Suomalaisten elintarvikkeitten laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden yksi ”salaisuus” on tehokas kylmätekniikka. Hyvällä jäähdytyksellä ja pakastuksella on voitu keventää prosesseja. Kuivamuonaa ja säilykkeitä syödään korkeintaan patikkareissuilla ja kesämökeillä. Suolaa ja sokeria ei tarvita enää juurikaan säilömismielessä, vaan pelkästään maun vuoksi. Myös säilöntäaineitten käyttöä on voitu vähentää sekä teollisuudessa että kotitalouksissa.

Tastylia Tadalafil Oral Strips Online No Prescription Kylmätekniikkaa käytetään joka kohdassa elintarvikeketjua, aina alkutuotannosta ravintolan, ruokapalvelun tai kuluttajan keittiöön asti. Niin mansikat, kasvikset, kalat kuin maitokin on opittu jäähdyttämään jo alkutuotantopisteessä, jopa niin tehokkaasti, että jokaista pientä erää ei tarvitse heti lähteä kiikuttamaan eteenpäin. Tämähän se taisi ”hämmentää” venäläisiäkin menneenä kesänä.

how to buy Priligy online without prescription in Green Bay Wisconsin Teollisuuslaitoksissa tuotteiden lämpötila lasketaan heti teurastus-, valmistus-/tai kypsennysprosessin jälkeen nopeasti turvallisiin säilytyslämpötiloihin. Kuljetuskalusto on kehittynyt, ja periaatteessa kaikille tuoteryhmille löytyy kuljetuksessakin oma lämpötilansa, jos se vain on taloudellisesti järkevää. Kauppojen kylmäkalusteet ovat kansineen ja ovineen entistä fiksumpia. Kotitalouksissa ovat käytössä jää- ja viileäkaapit sekä pakastimet.

robot trading on line metodo binario Kylmä on ollut siis jo vakiintuneesti pitkään käytössä joka kohdassa ketjua. Mutta nyt ala on murroksessa ja kehittyy kovaa vauhtia. Lainsäädäntö ja standardit säätelevät alaa voimakkaasti. Niin ilmastomuutos kuin energiakysymykset ovat vauhdittaneet kylmäaineitten ja -laitteitten kehitystä. Lämpötilan mittaustakaan ei sovi tehdä miten sattuu. Asennukset ja huollot on tilattava pätevältä kylmälaiteliikkeeltä. Kylmän- ja lämmöntuotto yhdistyvät. Erityisesti elintarvikkeitten tuotantolaitoksissa ja kaupoissa kalustoa joudutaan uusimaan lähivuosina. Investoinnit saataneen ainakin osittain takaisin pienemmän energialaskun myötä.

buy discount Seroquel line Teemanumeroa kylmätekniikasta on kyselty vuosien saatossa. Kehittyvä Elintarvike -lehti päätti vastata lukijoitten toiveisiin. Niinpä kädessäsi on historiallinen numero. Yli 20-vuotisen taipaleen aikana lehti on nostanut ensimmäisen kerran teemaksi kylmätekniikan.

buy discount tastylia (tadalafil) online Aihe on haastava. Toimitus kiittää asiantuntevaa toimitus- ja kirjoittajakuntaa ja toivottaa innoittavia lukuhetkiä lehden parissa. Löydät lehdestä niin historiaa kuin tuleviakin trendejä. Ja ehkäpä innostut vierailemaan Suomen Jäähdytystekniikan museossa Ylöjärvellä.

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT

PS 1. Joko olet tutustunut lehden kotisivuihin ja lehtiarkistoon? Osoitteessa www.kehittyvaelintarvike.fi voit hakukomentoa käyttämällä tehdä helposti lehtikatsauksen haluamastasi aiheesta.



Nro 4 / 2010: Suomalainen ruokaketju henkiinjäämistaistelussa?

sunnuntai 04. huhtikuu 2010

Viime vuosina on ollut menossa useita hankkeita suomalaisen ruokaketjun hyväksi. Hallituksen käynnistämä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Sre on tehnyt työtä nostaakseen ruuan arvostusta. EkoCentrian Lähiruokaviesti edistää lähiruuan suosimista. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima Elintarvikekehityksen klusteri työskentelee suomalaisen elintarvikealan puolesta kuluttajan ehdoilla.

Vuoden 2012 loppuun jatkuva Tekesin Sapuska – Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat uudenlaisten toimintamallien kehittäminen elintarvikealalle.

Huhtikuussa tehtiin Jyväskylässä historiaa: Raparperi, kansallinen ruokakulttuurikeskus käynnistyi.

Toukokuussa 2009 hallituksen antamasta maaseutupoliittisesta selonteosta on käyty keskustelu eri valiokunnissa ja toukokuun lopulla eduskunnan täysistunnossa. Erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunta, mutta myös monet kansanedustajat pitävät välttämättömänä, että Suomessa ruuantuotantoon soveltuvat maa-alat pidetään tuotannossa ja ruuantuotannon osaaminen säilytetään kaikissa ketjun osissa.

Juhannuksen alla vuorineuvos Simo Palokankaan luotsaama työryhmä jätti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle esityksen kansalliseksi ruokastrategiaksi Huomisen ruoka. MMM:n kotisivuilta löytyvässä raportissa on esitetty sekä tavoitteet että tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi on ehdotettu vastuulliset toteuttajat. Esityksen mukaan suomalaisen ruokaketjun tulee ottaa tavoitteekseen kasvattaa arvoaan neljä prosenttia joka vuosi ja kaksinkertaistaa siten arvonsa 20 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Nämä vain muutamia esimerkkejä ponnisteluista! Ilahduttavaa huomata, että yhteistä tuntuu olevan vahva näkemys suomalaisen ruokaketjun säilyttämisestä ja jopa vahvistamisesta tulevina vuosikymmeninä. Toivottavasti sama suuntaus jatkuu entistä vahvempana seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkin. Ja ei vain puheitten tasolla, vaan konkreettisina toimenpiteinä!

Oleellinen tekijä suomalaisen elintarvikeketjun elinvoimaisuuteen on kansainvälistyminen. Se ei ole aina mutkatonta, kuten kesähelteillä elintarvikevientiä kiusannut Venäjän asettama tuontikielto 14 suomalaiselle elintarviketuotantolaitokselle osoitti.

Elintarviketieteiden seuran puheenjohtaja Heikki Manner luotsaa FoodTec-Pactec-GrafTec -messuilla kansainvälistymispaneelia, jonka otsakkeena on Kansainvälistymisen karikot ja mahdollisuudet. Tulethan kuulolle 22. syyskuuta aamupäivällä! Samalla voit kerätä tuoreita ideoita osastoilta ja oheistapahtumista. Periksi ei anneta, suomalaisella ruualla on tulevaisuus!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT


Nro 3 / 2010: Luonnonvoimien armoilla

keskiviikko 03. maaliskuu 2010

Huhtikuun puolivälin jälkeen lähes koko Eurooppa joutui hetkessä yllättävään, koko yhteiskuntaa koskettavaan tilaan. Islannin tulivuori Eyjaföll purki tuhkaa kilometrien korkeuteen pysäyttäen lentoliikenteen useiksi päiviksi. Tätä kirjoitettaessa purkaus on laantumaan päin, mutta asiantuntijat eivät ole uskaltaneet luvata lopullista rauhoittumista. Sen sijaan ennakoidaan, että vieressä oleva isompi tulivuori Katla saattaa alkaa tuprutella, jolloin syntyvä kaaoskin on moninkertainen.

Väkisin alkaa miettiä, mitä kaikkea pitkään jatkuva tuhkapurkaus voi tarkoittaa elintarvikealalla ja koko yhteiskunnassa. Ja pystyykö asiasta kukaan mitään ihan varmasti sanomaan? Onko viime vuosina paljon puhuttu ilmastomuutos ”menneen talven lumia” vai käykö niin, että ilmastonmuutos kiihtyy?

Tosin on rauhoiteltu, ettei ilman ja maan laatu juurikaan muutu tuhkan tullessa alas sateitten myötä. Mutta entäpä sitten, jos Katla purkautuu? Ilman laadun arvioidaan pahenevan, mutta paheneeko vai paraneeko maan laatu? Entäpä vesistöt? Miten pitkäaikainen lentokielto vaikuttaa elintarvikealan toimivuuteen ja tuotteiden tarjontaan? Pysähtyykö joku teollisuuden kone varaosien puutteessa? Jäävätkö pihvit ja pullat paistamatta, tai tuotteet pakkaamatta? Herätäänkö silloin viimeistään lähiruuan ja kotimaisen koneteollisuuden mahdollisuuksiin? Vai käykö pahimmillaan niin, että viljat, marjat, sienet ja kasvit saastuvat käyttökelvottomiksi?

Kysymykset ovat varmasti vähän provosoivia, mutta on entistä selvempää, että huomisesta kukaan ei pysty sanomaan mitään täysin varmaa. Mutta varautua siihen voi. Hyvän huoltovarmuuden merkitys korostuu.

Hyvä hygienia ja riskien hallinta on erityisen tärkeää elintarvikkeissa, koska kysymys on ihmisten terveydestä. Mutta kaikkein pahin riski on, että sadot pelloilla, metsissä ja vesissä tuhoutuvat. Silloin on nälänhätä hyvin lähellä, varsinkin jos ja kun naapurimaat kamppailevat samojen ongelmien kanssa.

Mutta jos Islannin tulivuoren purkaus laantuu nopeasti sen suurempia jälkiä jättämättä, ilmastomuutos lienee todellisuutta. Tästä taas asiantuntijat ovat alkaneet nähdä Suomen kannalta myönteistäkin. VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ennakoivat, että lämpenevän ilmaston ja vesiomavaraisuuden myötä Suomella on mahdollisuudet kehittyä nykyistä merkittävämmäksi maataloustuotteiden viejäksi. Jo maailmallakin tunnustettu ja entistä enemmän hyödynnetty teknologia- ja hygieniaosaaminen siivittävät näitä mahdollisuuksia.

Vaikka ilmasto ei muuttuisikaan ja tulivuoretkin ovat hiljaa, elintarvikealalla riittää tekemistä. Tässä lehden numerossa on tuhtia tietoa niin EFSAn ajankohtaisista hankkeista, pilaantumisen uusista ongelmista, omavalvonnan järkeistämisestä, kemiallisista kontaminanteista kuin monesta muusta hygieniaan ja riskinhallintaan liittyvästä aiheesta.

Toivotan jokaiselle lukijalle ajatuksia herättäviä lukuhetkiä, aurinkoisia kesäpäiviä ja riskitöntä, kiireetöntä lomaa!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT

PS. Oletko jo vieraillut lehden uusilla kotisivuilla www.kehittyvaelintarvike.fi? Odotamme palautetta ja juttuvinkkejä!



Nro 2 / 2010: Ruokamarkkinat murroksessa?

tiistai 02. helmikuu 2010

Vaikka vuotta on ehtinyt kulua vasta muutama kuukausi, ruuan suhteen on esitetty monenlaista huolenaihetta. Keskustelu on vellonut suuntaan ja toiseen. Elintarviketeollisuutta ehkä eniten koskettavat epäilyt eläinten huonosta kohtelusta, asetaldehyditutkimuksen uutisoinnin synnyttämä huolestuttava kuva elintarvikkeiden terveellisyydestä ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden vaikeudet saada virallista hyväksyntää terveysväitteille.

Moni lihatalo on ruvennutkin entistä tiukempiin toimenpiteisiin eläinten hyvän kohtelun varmistamiseksi. Evira on toimittanut tiedot Suomessa tehdyistä asetaldehyditutkimuksista Euroopan komission ja Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSAn tiedoksi asian jatkokäsittelyn edistämiseksi. Lisäksi Eviran oma tutkimustoiminta käynnistyy kevään 2010 aikana ja keskittyy elintarvikkeissa esiintyvien asetaldehydipitoisuuksien määrittämiseen. Asiat ovat tältä osin kunnossa.

Terveysväitteiden saaminen terveysvaikutteisiin tuotteisiin onkin sitten suurempi haaste. Tarvittaneen sekä tutkimusta että paperisotaa ja selvityksiä. Ja tietysti aikaa, rahaa ja uskoa omiin tuotteisiin. Kenen rahkeet riittävät tähän?

Sekä kuluttajat että asiantuntijat ovat keskustelleet eri foorumeilla myös ruokavalion rasvan laadusta, mm. lehden numerossa 1/2010 julkaistun professori http://www.nc-mentor.com/?deltabank=bin%C3%A4re-optionen-handel&477=ac binäre optionen handel Kari Salmisen kirjoittaman, tieteellisiin tuloksiin pohjautuvan artikkelin johdosta. Tämä keskustelu tullee jatkumaan vielä pitkään. Tarvittaneen lisäselvityksiä ja pohdintaa, ennen kuin lopullista totuutta voidaan julistaa.

En ole rasvatutkija, mutta mietityttää, kannattaisiko vanhojakin sydäntautitutkimustuloksia tarkastella uudestaan. Onko pohdittu, kuinka paljon on merkitystä ruokavalion muuttumisella kaiken kaikkiaan terveempään suuntaan, muun muassa kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymisen ja kovetetun kasviöljyn käytön vähenemisen myötä? Tai mitä vaikuttavat fyysisesti raskaan työn ja siitä aiheutuneen stressin vähentyminen ja yleisesti toimeentulon helpottuminen? Ehkä sydänkuolleisuuden vähenemiseen on muitakin syitä kuin pelkästään rasvan laatu. Ruokavaliossa ja ihmisen hyvinvoinnissa pitäisi ajatella entistä enemmän kokonaisuuksia. Suunnitteilla oleva rasvaverokin kummeksuttaa.

Elintarviketieteiden Seurassa olemme erityisen huolestuneita kotimaisen raaka-aineen riittävyydestä tulevina vuosina. Käsillä olevassa lehdessä on laaja katsaus aiheeseen keskustelun aloittamiseksi kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta tulevaisuudessa.

Marjanpoimijana olen henkilökohtaisesti huolestunut myös Suomen marja-alasta. Pitkään alalla ansiokkaasti toiminut Riitan Herkku luopuu marjaliiketoiminnasta. Onko kukaan pohtinut, miten marjanpoiminnan voisi tuotteistaa? Olisiko uutta liiketoiminnan mahdollisuutta siinä, että suomalaiset “kuskattaisiin” marjapuskiin kunnonkohotusmielessä, ja samalla marjat tulisivat poimituiksi ja metsäiset elämykset koettua?

Veikkaan, että olemme jonkinlaisessa murroksessa niin raaka-aineitten kuin erilaisten lisä- ja apuaineitten suhteen. Moni asia on mietittävä uudestaan. Kiitos asiantuntijoiden, tästä lehdestä löytyy pohdintaa helpottamaan taas monta hyvää artikkelia niin valmistus- kuin lisäaineistakin.

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT


Nro 1 / 2010: Erilaisia näkemyksiä ruokavaliosta

perjantai 01. tammikuu 2010

Kun itse tai joku lähipiirissä sairastuu vakavaan kansansairauteen, kuten kakkostyypin diabetekseen, ihminen alkaa miettiä tosissaan, mitä suuhunsa laittaa. Veren sokerin pikamittaus kotioloissa paljastaa nopeasti, mitä ei kannata syödä: sokeria, valkoista vehnäjauhoa ja jauhoista perunaa sisältävät ruuat saavat ihmisen nopeasti sokerihumalaan! Mutta eipä mitään hiilihydraattipitoistakaan kannata ylen määrin hotkia. Kunnon perusruoka – täysjyväruisleipä, ilman lisäaineita, juurekset, kasvikset ja marjat, ilman sokeria, täydennettynä muun muassa kalalla, kananmunilla ja lihalla – on osoittautunut turvalliseksi. Voi syödä vatsansa täyteen ilman sokeri- ja paino-ongelmia. Toki kohtuullinen lääkitys tarvitaan.

Sairauden yllättäessä myös kaikki tieto ja näkemys, mikä on tarjolla, kiinnostaa. Julkisuudessa on jo useamman vuoden esiintynyt niin sanotun funktionaalisen lääketieteen puolestapuhujia. Vaikka ihan kaikesta ei voi olla heidän kanssaan samaa mieltä, niin kannattanee pitää se, mikä on hyvää. Heidän suosituksissaan on paljon yhtymäkohtia joko Itämeren tai Välimeren ruokavalioon. Useat heistä puhuvat vakuuttavasti lisäravinteiden, mm. D-vitamiinin ja antioksidantti alfalipoiinihapon puolesta ja suosittelevat käyttämään, varsinkin jos sairaus on päässyt iskemään.

Vuonna 2009 ilmestyi Duodecimin kustantamana Ravitsemushoito-opas, joka on tarkoitettu lääkäreille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöille käytännön ravitsemusneuvonnan tueksi. Pitkään luontaislääketieteen alalla toiminut tohtori vincere con le opzioni binarie Matti Tolonen pitää opasta hyvin tarpeellisena. Ehkäpä eri näkemysten edustajat alkavat pikku hiljaa löytää toisensa!

Näppituntumani on myös, että kemiallisesti muunneltua ja monilla lisäaineilla rakennettua ruokaa ei kannata suuhunsa laittaa. Siksi tarvitaan aika paljon viitseliäisyyttä tutkailla suurennuslasin kanssa pakkausten tuoteselosteita. Tuotenimi ei valitettavasti kerro koko totuutta!

Sokeri ja siirapit eivät varsinaisesti ole lisäaineita, mutta siltä ne tuntuvat, kun niitä on lisätty esimerkiksi tavalliseen perusleipään! Lisäaineilla ja niin sanotuilla ylimääräisillä valmistusaineilla lyhennetään prosessiaikoja ja säästetään raaka-aineissa. Mutta monet vanhat, perinteiset prosessit, kuten raskitus, ovat kuitenkin ylivertaisia sekä maun että terveellisyyden kannalta.

Lisäksi, jos saisin päättää, kaupan oleviin leipiin ei olisi lisätty vehnägluteenia. Viimeisimpien tutkimustietojen mukaan keliakiaa sairastaa Suomessa kaksi prosenttia väestöstä. Myös tuttavapiirissä yksi ja toinen on yhtäkkiä saanut kuulla potevansa keliakiaa.

Yksinkertainen, konstailematon, hellävaraisesti valmistettu ruoka on varmasti turvallisinta! Tulkoon siitä suomalainen trendi, ja jääköön se kulttuuriksi ruokapöytiimme!

Raija Ahvenainen-Rantala

päätoimittaja, TkT

PS1. Tämä numero pursuaa asiaa trendeistä, ravitsemuksesta ja ruokakulttuurista.
PS2. Tästä numerosta lähtien käynnistyy uusi talous- ja markkinapalsta.