Maailma mausteilla -blogi

Ruuan ekonomiaa

torstai 12. kesäkuu 2014

Virtuaalielintarvikkeen hinnanmuodostus on hurjaa luettavaa: Candy Crush -pelin kehittäneen yrityksen listautumisessa puhutaan satojen miljoonien tai miljardiluokan yrityksestä. Jos murskaamalla karkkimatriisin pelilaudalla päädytään tuohon hintalappuun, paljonko onkaan puhtaita elintarvikkeita tuottavan ketjun hinta?

Suomalaisetkin ovat saaneet myytyä pelifirmojaan ja omistajat ovat rikastuneet, mutta silti Suomen talous kävelee hitaasti suossa. Eurooppa keskimäärin on jo onneksi kovalla maalla ja vetää Suomen mukanaan ennemmin tai myöhemmin. Muun maailman kysyntä on vironnut jo aikaisemmin, mutta esimerkiksi Kiinan kasvussa on ollut paljon pettymyksiäkin.

Robotit tulevat kaikkialle

Yalen ja MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström kertoo Visio-lehdessä, että on turha arpoa; nyt eletään jo megamuutoksen aikaa. Automaatio ja erityisesti ICT-teknologian laskentatehon eksponentiaalinen kasvu muuttavat maailmaa kiihtyvällä tahdilla kohottamalla työn tuottavuutta.

Robotit ja automaatio tulevat seuraavaksi kaikkialle, ulos tehtaista kaikille aloille. Kehitystä ei kannata vastustaa, vaan opetella toimimaan robottien ja automaation kanssa. Nyt tarvitaan uusiutumista, sillä työpaikat eivät palaa Aasiasta eivätkä pk-yritykset ole päässeet isojen imussa sinne toivotulla tavalla.

Tulevaisuuden työ ei ole enää samanlaista kuin ennen. Teollisuustyö on automatisoitunut jo pitkään, mutta sairaaloiden leikkauspöydälläkin käytetään yhä useammin robottia. Amerikkalainen DaVinci -robotti pystyy ihmisen ohjauksella tekemään sydänleikkauksen pienen kurkistusreiän kautta.

Robotin kehittäneen yhtiön osakkeen hinta onkin noussut yli 2 000 prosenttia ja jokaisella laatusairaalalla pitää olla 1−2 DaVincia töissä. Jos robotti hoitaa sydänleikkauksen, helpommatkin työt sujuvat varmasti.

Nettikauppa kasvaa nopeasti

Candy crush -pelin suosion taustalla on osittain sen sähköinen myynti. Appsin voi ladata pienellä rahalla missä päin maailmaa tahansa. Vaikka elintarvikkeen logistiikka ei ole yhtä helppoa, ruuan nettikauppa lisääntyy Aasiassa nopeasti.

Uusissa, korealaisissa asuinkerrostaloissa on lukitut ja jäähdytetyt laatikot tavarantoimittajille. Ostokset voi tehdä netissä, ja tavara odottaa kotitalossa. Laatikkoon voi myös laittaa oman pakettinsa ja lähettää haluamaansa osoitteeseen.

Elintarvikkeissa työn ja palveluiden osuus on suuri. Suomessa koko ketju työllistää pellolta pöytään 300 000 ihmistä. Britanniassa arviolta 500 000 ihmistä on töissä pelkästään elintarviketeollisuudessa. Yhdysvaltojen kolme suurinta työnantajaa ovat nekin osittain ruokabisneksessä. Suurimmalla työantajalla, Wal Martilla, on yli kaksi miljoonaa työntekijää, Yum brandsilla (KFC, Taco Bell ja Pizza Hut) yli puoli miljoonaa ja McDonaldsilla 440 000.

Lisää ruokaa, vettä ja energiaa

Ihminen tarvitsee ruokaa, vettä ja energiaa yhä suurempia määriä. Vuoteen 2050 mennessä McKinsey (Resource Revolution, McKinsey Global Institute) ennustaa, että energian tarve kasvaa 85 prosenttia, ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän ja vettä 55 prosenttia enemmän. Vaikka väkiluku kasvaa 7,2 miljardista 9,6 miljardiin, isompi merkitys on kehittyvien maiden keskiluokan nopealla kasvulla ja kaupungistumisella.

Ihmisen perustarpeet, ruoka, vesi ja energia, ovat yhä enemmän kytköksissä toisiinsa. Kun yhden hinta nousee tai laskee, se korreloi suoraan kahteen muuhun. Yhdysvalloissa energiayhtiöt, vesilaitokset ja elintarvikeyritykset ovat olleet myös takuuvarmoja sijoituksia ja lisäksi hyviä osingonmaksajia.

Ne ovatkin suosittuja eläkesijoituksia. Osingoilla ja osakkeen arvolla mitattuna elintarvikeyritykset ovat olleet tuottoisin sijoitus kymmenen vuoden aikana vaikkapa lääkeyhtiöihin verrattuna. Elintarvikkeita tuottavien Heinzin ja Kellogsin lisäksi eläkkeen kartuttamiseen suositellaan usein pesuaineyritys P&G:tä ja pehmeää wc-paperia valmistavaa KimberlyClarkia.

Ruokaa on hyvin vaikeaa korvata edes hyvällä mielikuvituksella. Sähköntuotantoon kehitetään uusia ratkaisuja kuten vetykennoja ja juomavettäkin voi tehdä merivedestä.

Ruuan korvikkeeksi ajatellut pillerit tai ravintoliuokset eivät täytä kuluttajan ruualle asettamia psykologisia tai sosiaalisia vaatimuksia. Päinvastoin, kysyntä luonnonmukaisille elintarvikkeille on kasvussa. Kaivataan vanhoja hyviä aikoja, kun ruokakaupasta sai hedelmiä, vihanneksia ja muita tuoreita elintarvikkeita. Ruoka on paljolti tunneasia.

Tavoitekustannuslaskenta tuotekehitykseen

Niin kutsutussa japanilaisessa mallissa kiinnitetään huomiota kustannuksiin. Paljon Suomessakin käytetty ABC-menetelmä perustuu huomioon, että esimerkiksi 20 prosenttia asiakkaista aiheuttaa 80 prosenttia kustannuksista. Asiakkaat ja tuotteet jaetaan A-, B- ja C-ryhmiin, joita kohdellaan eri tavalla. Tästä kehitetty ABM (Activity Based Management) on vielä askel tehokkaampaan suuntaan.

Toyotalla kehitettiin tavoitekustannuslaskenta, jossa tuotekehityksellä painetaan kustannukset alemmaksi. Uuden tuotteen kehittäminen aloitetaan päättämällä, millä laadulla (luotettavuus, toimitusaika jne.) ja hinnalla tuote menestyy markkinoilla. Suunnittelulla ja tuotekehityksellä tehdään valinnat tuotannon eri vaiheissa niin, että laatu ja kustannukset pidetään sovittuna, myös alihankintaketjussa.

Tätä menetelmää käytetään nykyisin eri puolilla maailmaa varsinkin Aasiassa, mutta myös isoissa yhdysvaltalaisyrityksissä kuten Boeingilla, Intelillä ja Caterpillarilla.

Elintarviketeollisuudessa tavoitekustannuslaskentaa käytetään vähän. Esimerkiksi 2000-luvulle tultaessa hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin, että vain yksi neljästä sikäläisestä elintarvikeyrityksestä käytti tavoitekustannuslaskentaa, kun taas kaikki elektroniikka- ja mittainstrumenttiyritykset käyttivät sitä.

Elintarviketeollisuudessa varsinkin pakkauksissa ja joissakin raaka-ainehankinnoissa voidaan tehdä suuria säästöjä. Jos jotkut laadun kannalta vähämerkityksiset, tuoreet raaka-aineet voidaan korvata pakastetuilla tai kuivatuilla ainesosilla, hävikkiä voidaan pienentää. Brittiläisessä julkaisussa (From Gate to Plate, L. Jack, 2008) kannustetaan maatalousyrityksiäkin siirtymään tavoitekustannuslaskentaan, jolloin muun muassa alihankkijoiden käyttö ja vertailujen tekeminen helpottuu.

Vain harvoissa tuotantolaitoksissa seurataan, miten paljon resursseilla on hukkakäyttöä. Tuotannon ja muiden osastojen kulut jaetaan tuotteille tarkemmin tai vähemmän tarkemmin. Koneiden, tilojen ja ihmisten hukkakäyttö jää usein huomiotta.

Välillä tuntuu, että yritykset tehostavat toimintaansa lähinnä irtisanomisilla ja tuotannon supistuksilla. Aasiassa turvaudutaan harvoin massairtisanomisiin. Sen sijaan tuotantoa tehostetaan jatkuvasti ja vientiä kasvatetaan. Markkinaosuutta ulkomailla yritetään saada koko ajan lisää. Länsimaisissa yrityksissä optimoidaan voittoa, kun taas Aasiassa minimoidaan kustannukset.

Ari Virtanen



Info

Olen Ari Virtanen, nykyisin Finpron Korean viestikeskuksen vetäjänä. Olen asunut 12 vuotta eri puolilla maailmaa USA:ssa, Kiinassa, Perussa ja Koreassa. Samalla matkaillut ja maistellut ruokia eri maanosissa. Kehittyvä Elintarvike -lehden Maailma Mausteilla -palstalla kerron eri maiden ruokakulttuureista.

Tämä blogi kertoo lisätiedot Maailma Mausteilla -juttuihin. Kuvia, reseptejä ja viitteitä tarinoihin löytyy täältä. Ajatuksia ja kertomuksia ruokailun maailmasta.

» Lähetä sähköpostia

Arkisto