KE 5/2010, s. 38: Uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilarit esiin

Terveys, ympäristövastuu, maku ja pohjoismainen identiteetti ovat uuden pohjoismaisen ruokavalion peruspilareita. Kööpenhaminan yliopiston OPUS-projektin ensimmäisessä osassa selvitettiin, mitkä pohjoismaiset raaka-aineet täyttävät nämä kriteerit.

Uuden pohjoismaisen ruokavalion (Ny Nordisk Hverdagsmad – NNH) peruspilareita ovat monet suomalaisille tutut raaka-aineet: mm. marjat, kaalit, juurekset, peruna ja riistaliha. Tässä ruokavaliossa on otettu huomioon muutkin ravintoaineet kuin pelkästään proteiinit, rasvat, hiilihydraatit ja kuidut.

– Esimerkiksi kaali sisältää paljon antioksidantteja, karotenoideja ja muita ainesosia, jotka tieteellisten tutkimusten perusteella ehkäisevät mm. syöpää. Ruokavalion tarkoituksena on antaa eväät elää terveempänä ja pidempään. Tällä hetkellä monet vakavimmat sairaudet johtuvat juuri ruokavaliosta, kertoi Kööpenhaminan yliopiston professori Arne Astrup OPUS-hankkeen lehdistötilaisuudessa.

Kaalin kulinaariset ominaisuudet hyödyntämättä

Kaalia on käytetty Pohjoismaissa jo vuosituhansien ajan, ja sitä voidaan kasvattaa pohjoisilla leveysasteilla alhaisella ympäristökuormituksella. Kolme neljästä kriteeristä täytetty, mutta entä se maku?

– Kaali on maukas ja monipuolinen raaka-aine, kunhan se osataan valmistaa oikein. Se taito on kotikeittiöissä tosin päässyt ruostumaan, kertoi pohjoismaisen ruuan suurin sanansaattaja Claus Meyer Meyers Madhusista.

Hän on ollut vastuussa uuden pohjoismaisen ruokavalion rakentamisesta OPUS-projektin ensimmäisessä vaiheessa.

– Tulipa tehtyä terveellinen ruoka: paljon kaalia tomaattikastikkeessa. No, rakenne on vähän limainen ja makukaan ei kovin hyvä, mutta onpahan ainakin terveellinen! Ei näin, tähdensi Claus Meyer ja jatkoi:

– Uusi pohjoismainen ruokavalio ei ole sitä, että hyödynnetään raaka-aineita väkisin, vaan niistä pitäisi hyödyntää parhaat kulinaariset ominaisuudet.

Kausiajattelu, luomu ja lähiruoka yhdistyvät

Uusi pohjoismainen ruokavalio yhdistää monta hyvää asiaa terveyden lisäksi. Paikallisten tuotteiden, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden, laadun, ympäristöystävällisyyden ja luomun korostaminen on keskeistä. Ympäristöä voidaan kunnioittaa myös vähentämällä jätemäärää. Myöskään ruuan laittamisen iloa ei ole unohdettu. Hyvä ruoka ei kaipaa myöskään tarpeettomia lisäaineita.
Kuluttajan pitäisi olla vaativampi ruuan laadun ja alkuperän suhteen.

– Jos en saa haluamaani raaka-ainetta jostain tietystä kaupasta, menen seuraavaan. Vaivannäkö kannattaa. Uusi pohjoismainen ruokavalio ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi sushia saisi syödä, mutta omaa identiteettiämme voi myös korostaa ja kunnioittaa enemmän, kokki Mathias Holt Meyer Madhusista painotti.

– Visio on, että ravintola Noman oven takana oleva jono häviää, kun kaikki osaavat tehdä saman itse. Eivät ehkä niin harvinaisista raaka-aineista kuin Nomassa, mutta muuten yhtä herkullista, Claus Meyer hehkutti. Kööpenhaminassa sijaitseva Noma valittiin tänä vuonna maailman parhaaksi ravintolaksi (The World’s 50 Best Restaurants Academy), ja ravintola on näkyvin pohjoismaisen keittiön tekijä.

Uudella ruokakulttuurilla selkeä profiili

OPUS-projektin tavoitteena on julkistaa selkeät ohjeet kuluttajille: mitä ruokia ja kuinka paljon tulisi syödä.

– Kaverille ei voi kuitenkaan kehua, että söinpä eilen herkullisen NNH-ruoan. Uusi pohjoismainen ruokavalio on ennen kaikkea kulttuuria, Claus Meyer muistutti.
OPUS-projektin toteuttajat eivät halua asettaa mitään määrällisiä tavoitteita sille, kuinka moni ihminen noudattaa ruokavalion periaatteita projektin loppuessa vuonna 2014, koska ruoka-ajattelun muuttaminen vie aikaa. Oleellista on saada aikaan muutoksia viestinnän keinoin.

Projektissa luoduilla Idegryden -sivuilla (www.idegryden.dk) on erilaisia reseptejä, mm. paljon kaalin hyödyntämiseen liittyviä reseptejä ja vinkkejä. Projektitiimi antaa reseptejä ilmaiseksi myös vähittäiskauppoihin. Viestintä nojaa pitkälti myös Claus Meyerin persoonaan, sillä hän on tunnettu ja häntä kuunnellaan.

Jotta ihmiset hyväksyvät uuden pohjoismaisen ruokavalion, sen tulee täyttää myös seuraavat vaatimukset: helposti löytyvät raaka-aineet, helppo valmistus, kohtuullinen hinta ja ennen kaikkea taatut ruokanautinnot.

Virpi Varjonen
virpi.varjonen(at)invenire.fi

******************

OPUS-projekti

OPUS-tutkimusprojekti (Optimal well-being, development and health for Danish children through a healthy New Nordic Diet) on Kööpenhaminan yliopiston viisivuotinen projekti. Sen päätavoitteena on luoda terveellinen ja maukas ”uusi pohjoismaalainen ruokavalio”. Ruokavaliota aiotaan testata 200 ylipainoisella aikuisella sekä noin tuhannella 8–10-vuotiaalla koululaisella. Sadan miljoonan tanskan kruunun (13,5 miljoonaa euroa) projektin rahoittaa Nordea-säätiö.
Lisätietoja: www.foodoflife.dk/opus

*****************************************

Uuden pohjoismaisen ruokavalion perusta:

• Enemmän hedelmiä ja vihanneksia joka päivä – erityisesti marjoja, kaalia, juureksia, papuja, perunaa ja yrttejä
• Enemmän täysjyvää – erityisesti kauraa, ruista ja ohraa
• Enemmän ruokaa merestä ja järvistä
• Vähemmän, mutta parempilaatuista lihaa
• Enemmän aineksia villistä luonnosta
• Luomua aina kun mahdollista
• Lisäaineita mahdollisimman vähän
• Ruuat sesongin mukaan
• Enemmän kotiruokaa
• Vähemmän ruokaa roskiin