KE 6/2010, s. 38: Tuotantokonseptiajattelu tukee elintarvikebisneksen kehittämistä

Elintarvikealan tuotantokustannusten kasvaessa tarve kehittää tuotantoa kasvaa jatkuvasti. Tekniikan ohella kehittämistä tarvitaan myös erilaisten ohjausjärjestelmien tehostamisessa sekä entistä enemmän työelämään liittyvien käytäntöjen kehittämisessä. Ihmisen rooli kasvaa.

Toimiva tuotantokonsepti perustuu asiakas- ja liiketoimintalähtöisyyteen, joustavuuteen, laatuun, tuottavuuteen ja hyvään imagoon. Lisäksi tuotannon ja tukitoimien on palveltava liiketoiminnan tarpeita, esimerkiksi yhdistämällä oma työ ja alihankinta toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Tekesin Tuotantokonseptit -ohjelmassa etsitään kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja. Konseptien kehittämisellä halutaan varmistaa myös se, että t&k-toiminta pysyy Suomessa lähellä tuotantoa.

Sata vuotta konseptointia

Amerikkalaista T-Fordin tuotantoa pidetään usein konseptiajattelun lähtökohtana. Teurastamon leikkuulinjastolta kopioitu liukuhihna, alihankkijoiden käyttäminen sekä tiettyjen osien tuotannon vakioiminen loivat pohjan kilpailukykyiselle tuotantokonseptille. Korkeiden hintojensa takia aiemmin vain harvojen saatavilla olleesta autosta tuli jokaisen amerikkalaisen ulottuvilla oleva kulkuneuvo.

Nykykielellä Henry Ford siis selvästikin tunnisti yrityksensä ydinosaamisen ja rakensi tarvittavan verkoston yrityksen ansaintalogiikan pohjaksi. Saavutettu kilpailuetu perustui selvästi kilpailijoita parempaan tuotantokonseptiin.

Konseptoinnin tuomat edut ovat tuttuja myös elintarviketeollisuudelle. Erilaisiin käyttäjä- ja markkinatutkimuksiin perustuvat tuotannolliset ratkaisut luovat usein perustan konseptiajattelulle. Erityisesti tuotekehityksen ja markkinoinnin rajapinnalla käyttäjäkokemukset ja -palautteet ohjaavat konseptin kehittämistä.

Tieto- ja ohjausjärjestelmien kehittämisellä on saavutettu merkittäviä parannuksia esimerkiksi logistisissa ratkaisuissa.

Lisäksi elintarviketoimialaa ohjaava lainsäädäntö asettaa konseptoinnille omat reunaehtonsa. Esimerkiksi pakkauksen materiaali, koko ja käytettävissä oleva painopinta-ala yhdistettynä lain vaatimiin pakkausmerkintöihin edellyttävät tuotannon tukitoimista vastaavilta tahoilta usein toimialarajat ylittävää osaamista.
Nykykuluttajalle tärkeitä valintakriteerejä ovat myös elintarvikkeen jäljitettävyys ja tuotantotavan läpinäkyvyys.

Työelämän kehittämisellä eroon sähläyksestä

Henkilöstöllä on keskeinen merkitys tuotantokonseptin kehittymisessä. Työprosessien ja -menetelmien kehittäminen, ennakoivat mallit ja henkilöstön hyvinvointi lisäävät tuottavuutta.

Elintarviketeollisuus on toimialana ollut pitkään sairauspoissaolo-, ammattitauti ja tapaturmatilastojen kärjessä. Toisaalta ”sähläys” eli puutteellinen toiminnan laatu saattaa notkauttaa yrityksen liikevaihtoa jopa viidenneksellä.

Työn uudelleen organisoinnilla, työilmapiirin kohentamisella ja henkilöstön entistä suuremmalla osallistamisella voidaan tehokkaasti lisätä työn tuottavuutta. Tutkimusten mukaan työelämän kehittämisellä saavutettavista hyödyistä noin puolet liittyy sairaus- ja tapaturmakustannusten alenemiseen ja puolet henkilöstön tuottavuuden lisääntymiseen.

Heikki Aro
teknologia-asiantuntija
heikki.aro(at)tekes.fi

Juha Suuronen
teknologia-asiantuntija
Tekes
juha.suuronen(at)tekes.fi

***************************

”Helpot asiat on jo toteutettu”

Kustannustehokkuuden jatkuva kehittäminen on elinehto kovassa kilpailussa menestymiselle. Tekninen johtaja Tapani Potka Atria-Tekniikka Oy:stä näkee tämän aiheuttavan suuria kehitystarpeita koko elintarvikeketjussa.

− Teknologisen kehittämisen avulla saavutettavat helpot asiat on jo toteutettu. Jatkossa tarvitaan haasteellisimpia teknologisia ratkaisuja. Nyt asiakkaille on tuotettava lisäarvoa toisenlaisilla kehittämistoimilla. Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat koko elintarvikealalla keskeisiä kehittämisen painopisteitä, Potka toteaa.
Erityisesti liha-alaa on vastuullisuusnäkökulmasta seurattu tarkasti. Atrialla vastuullisuutta kehitetään oman ohjelman avulla. Kansainvälisen käytännön mukaan ohjelmassa kehitetään taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Vastuullisuuden kehittymistä mitataan usealla eri mittarilla.

− Esimerkiksi sosiaalisen vastuun keskeisin ulottuvuus on henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Atrialla myös tuoteturvallisuuteen ja -vastuuseen sekä kuluttajansuojaan liittyviä velvoitteita ja vapaaehtoisia vastuita. Panostamalla entistä johdonmukaisemmin vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen Atria pyrkii turvaamaan nykyiset ja tulevaisuuden toimintaedellytykset.

Kohti tehokasta kokonaisohjausta

Työelämän kehittämistarpeita seurataan Atrialla erilaisten kartoitusten avulla. Samalla hyödynnetään henkilöstön voimavaroja uusien toimintamallien kautta. Esimerkiksi kehityshankkeissa vastuullisina hankevetäjinä toimivat usein päälliköt tai työnjohtajat.

− Rakensimme systemaattisesti järjestelmää, jonka avulla pystyimme kartoittamaan syitä sairauspoissaoloihin. Järjestelmän kautta olemme päässeet tehokkaasti pureutumaan syiden poistamiseen. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä, Potka korostaa.

Tuotantokonsepti on vielä terminä vieras useimmille elintarvikeyrityksille. Useimmiten puhutaan tuotantoketjusta, jonka osa-alueita kehitetään erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Kokonaisohjauksella varmistetaan toiminnan olevan linjassa yrityksen strategisten päämäärien saavuttamisessa.

− Kokonaisohjauksessa olevat puutteet ja siinä tapahtuvat epäonnistumiset aiheuttavat suurimmat sähläyskustannukset yrityksissä. Myynnistä tuotannolle laadittujen ennusteiden luotettavuus on oleellisen tärkeää. Toimivaa ohjausta ei voida toteuttaa ilman faktatietoa siitä, mitkä tuotteet ovat aidosti tärkeitä ja kannattavia sekä asiakkaalle että yritykselle. Systemaattinen seuranta ja tulosten läpikäynti henkilöstön kanssa parantaa myös eri osapuolten yhteistoimintaa.
Tapani Potka toimii myös Tekesin Tuotantokonseptit-ohjelman johtoryhmän jäsenenä.

− Tekesin ohjelman tulosten hyödyntäminen on elintarvikealalla vielä alkuvaiheessa. Tällä alalla koko toimintaketjun hallinta ja ohjaus ovat suuri haaste. Niiden kehittämiseen tarvitaan entistä tehokkaampia työkaluja, Potka tähdentää.

Heikki Aro