KE 5/2010, s. 20: Kylmän energiakustannukset kuriin

Kansalliset energiansäästötavoitteet ja sähkön kiristyvä hinta tekevät energiatehokkuudesta ajankohtaisen aiheen. Elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla energiankulutusta voidaan tuntuvasti leikata muun muassa kylmän tuotannosta. Lähtökohtana on, että tarpeeton kulutus karsitaan elintarviketurvallisuudesta tinkimättä.

Elintarviketeollisuudessa kuluu vuodessa useita megawattitunteja sähköä kylmän tuottamiseen. Tuotantolaitoskohtaisesti kylmän sähkönkulutus voi vaihdella muutamasta prosentista jopa yli puoleen laitoksen kokonaissähkönkulutuksesta.
Vaikka kylmäenergian tuotanto on merkittävä sähkönkuluttaja, ja siten kustannus- ja ympäristötekijä, on sen käyttö useissa tuotantolaitoksissa täysin välttämätöntä elintarviketurvallisuuden takaamiseksi.

Kokeilusta käytäntöön

Vuonna 2006 elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla tehtiin ensimmäiset kokeilut kylmän tuottamisen energiatehokkuuden selvittämiseksi. Tulokset olivat kannustavia. Kylmäenergian käytössä ja kulutuksessa havaittiin energiansäästöpotentiaalia, joka olisi realisoitavissa jopa alle vuoden takaisinmaksuajalla.

Hankkeen tuloksista jalostettiin kylmätekniikan energia-analyysimalli ”KYTE – kylmää tehokkaasti”. Malli tehtiin täydentämään energiakatselmuksia ja -analyysejä, jotta kylmälaitosten energiatehokkuutta pystyttäisiin tarkastelemaan yhdenmukaisesti ja riittävällä tarkkuudella.

Motivan lisäksi analyysimallin kehittämiseen osallistui kylmäalan ja teollisuuden asiantuntijoita. Työtä rahoitti silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö).

Analyysi teollisuuden ja kaupan tarpeisiin

KYTE-analyysi on tarkoitettu teollisuuden ja kaupan alan käyttöön. Analyysi voidaan toteuttaa osana energiakatselmusta tai -analyysia. Se voidaan tehdä myös omana yksittäisenä tarkastelunaan.

Analyysissa kylmäjärjestelmää tarkastellaan aina kokonaisuutena. Sen tavoite on löytää kokonaisuuden kannalta merkittävimmät ja kannattavimmat tehostamiskeinot.

Parhaiten sitä voidaan soveltaa niissä teollisissa kylmäjärjestelmissä, joissa on useita kompressoreita ja joiden yhteinen sähköteho on vähintään 200 kW tai vuosittainen sähköenergiankulutus vähintään 500 MWh.

Kaupan alalla menetelmä soveltuu parhaiten niihin päivittäistavarakauppojen kylmäjärjestelmiin, joiden kompressoreiden yhteinen sähköteho on vähintään 30 kW tai sähköenergiankulutus vähintään 150 MWh vuodessa.

Yksittäisistä toimista kokonaisuuden hallintaan

Asiantuntijan tekemä selvitys auttaa hahmottamaan kylmäjärjestelmän energiankulutuksen nykytilanteen ja listaa konkreettiset tehostamismahdollisuudet.
Se pohjautuu henkilökunnan haastatteluihin, paikan päällä tehtyihin tarkasteluihin ja mittauksiin. Haastattelulla kerätään tiedot muun muassa kunnossapidosta ja jo mahdollisesti havaituista toimenpide-ehdotuksista.

Tarve- ja käyttökartoituksen jälkeen tarkastellaan kylmäkoneiden energiatehokkuutta ja muita ympäristötekijöitä. Mittauksia tehdään esimerkiksi kompressorin sähkötehosta sekä jäähdytettyjen tilojen sisä- ja ulkolämpötilasta.
Asiantunteva konsultti tarkastaa lämpökuorman lisäksi esimerkiksi valaistuksen, tiivisteet, ilmaverhot ja käyttöhenkilökunnan tottumukset.

Tarvittavien kylmäkoneiden määrää voidaan parhaimmassa tapauksessa jopa karsia. Tämä on mahdollista silloin, jos kylmäntarve vähenee riittävästi tehostamistoimien myötä.

Tuloksena konkreettiset laskelmat

Selvityksessä havaituille tehostamistoimille lasketaan vuosisäästöt, tarvittavat investoinnit sekä taloudellisesti kannattava takaisinmaksuaika, jotka raportoidaan analyysin tilaajalle mallissa ohjeistetulla tavalla.

Analyysin uudelleen toteuttamista kannattaa harkita, kun edellisestä analyysistä on kulunut 3–5 vuotta tai tehdastuotanto on merkittävästi muuttunut. Esimerkiksi tuotannon muuttuessa ja henkilökunnan vaihtuessa energiatehokkuus usein heikkenee.

Sopimuksesta pontta tehostamistoimiin

Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritykset kehittävät toimintansa energiatehokkuutta osana vapaaehtoista elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta. Ala on mukana sopimuksessa omalla toimenpideohjelmallaan.

Syyskuussa 2010 sopimukseen oli liittynyt yhteensä 31 elintarviketeollisuuden yritystä 67 toimipaikallaan. Liittyneiden yritysten myötä toimenpideohjelmassa alun perin asetettu kattavuustavoite, 60 prosenttia elintarviketeollisuuden energiankäytöstä, on saavutettu.

Sopimukseen liittyvä yritys asettaa omat energiantehostamistavoitteet kaudelle 2008–2016. Sopimukseen tällä hetkellä liittyneet yritykset tavoittelevat yhteensä 213 GWh energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä.

Pyry Penttinen
asiantuntija
Motiva Oy
pyry.penttinen(at)motiva.fi
www.motiva.fi