KE 6/2010, s. 40: Kultainen suklaa syntyy käsityötaidolla

Iittalassa Kultasuklaa Oy:ssä valmistuvat käsintehdyt ja tuoreet suklaamakeiset. Yritys tunnetaankin hauskoista tuoteuutuuksistaan.

Tehtaan myymälässä leijailee suklaan tuoksu. Hyllyistä löytyy jos minkälaista suklaasta tehtyä tuotetta: erikokoisia koiria, autoja, aaltomaljoja, muttereita, flyygeleitä. Makeanhimon voi sammuttaa myös lasivitriinissä olevilla perinteisemmillä konvehdeilla ja suklaalevyillä.

Iittalan lasimäeltä löytyy Iittalan lasin tehtaanmyymälän lisäksi taidemuseoita, suomalaista käsityötä kauppaavia putiikkeja sekä Kultasuklaa Oy:n päämaja. Siihen kuuluu myymälän lisäksi tehdas ja toimistotilat.

− Kultasuklaa Oy:n perustajat Ismo ja Leila Salo olivat mukana kehittämässä Iittalan lasimäkeä. Siitä syntyi vuonna 1991 suklaakauppa, Kultasuklaa oy, yhtiön nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja Tapani Korpi kertoo.

Kultasuklaa on pysynyt perheyrityksenä huolimatta vuonna 2002 tapahtuneesta omistajan vaihdoksesta: Korven vaimo Arja Vekuna-Korpi on kokopäivätyössä yrityksessä ja lapsetkin auttavat tarvittaessa.

Käsityöperinnettä ja suomalaisuutta kunnioittaen

Kultasuklaan toiminnan ytimenä on suomalainen, käsintehty suklaa. Tehtaalla ei ole monia koneita; käsityötehtailu antaa Korven mukaan mahdollisuuden joustavaan palveluun, joka voidaan räätälöidä juuri tietyn asiakkaan tarpeisiin.

Suomesta löytyy suklaanvalmistajia, mutta käsityöllä tehtyä suklaata löytyy näin isossa mittakaavassa vain Kultasuklaalta. Käsityöperinne toimiikin markkinoilla luontevana valttikorttina. Lisäksi suomalaisuus on merkittävä ja suosiotaan kasvattava arvo elintarvikemarkkinoilla.

Kultasuklaassa käytettävä suklaaraaka-aine on alusta alkaen tullut Belgiasta. Se työstetään Iittalan tehtaalla sopivaan muotoon. Raaka-aine sisältää kaakaon lisäksi myös maitoa ja sokeria. Entä näkyykö suomalaisuus muiden raaka-aineiden käytössä?

− Haluaisimme käyttää pelkästään suomalaista ja käytämmekin aina kun mahdollista. Suomi on kuitenkin lopulta pieni maa, ja aina ei saa helposti esimerkiksi suomalaisia pakkausmateriaaleja, Korpi selittää.

”Ei vain yhden paikan varassa”

Kultasuklaalla on omia myymälöitä Iittalan lisäksi Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Turun ja Tampereen myymälät ovat samankaltaisia, mutta Helsingin Vanhassa kauppahallissa sijaitseva myymälä tunnetaan ulkomaalaisturistien runsaudesta.

Perheyritykselle Iittalan myymälä on tärkeä sijaintinsa vuoksi. Parhaaseen sesonkiaikaan, eli lämpiminä heinäkuun päivinä, kaupan oven avaa jopa yli 500 asiakasta. Iittalan Lasimäki houkuttelee kesäisin lomalaisia puoleensa, ja siinä samassa maistuvat Kultasuklaan kuuluisat suklaaseen dipatut mansikat.

− Omat myymälämme tuovat noin 50 % tuloksesta. Iittala on logistisesti tärkeä, mutta emme halua olla yhden paikan varassa, Korpi toteaa.

Kultasuklaan tuloksesta noin 25 % tulee yritysmyynnistä. Yritykset tilaavat omalla logoillaan varustettuja suklaakonvehteja tai hyvinkin erikoisen mallisia suklaita. Niitä annetaan liikelahjana tai tarjoillaan siten, että ”jättää pysyvän muistijäljen asiakkaan mieleen”, kuten Kultasuklaan esite asian muotoilee.

Kultasuklaan myyntiä ja markkinointia hoitava Maarit Manninen kertoo, että kulmikas konvehti on yritysten kestosuosikki. Lisäksi yrityksen nimellä varustetut joulusuklaarasiat sekä suklaalevyt, joihin on painettu yrityksen nimi, ovat suosittuja.

Pienuus mahdollistaa nopean tuotekehityksen

Korpi kertoo uusien tuoteideoiden syntyvän spontaanisti. Kultasuklaassa pidetään myyjien kanssa pari kertaa vuodessa myyntitapaamisia. Niissä käydään läpi asiakkailta tulleita ideoita.

Täten tuotekehityksessä ei seurata suuria teollisia valmistajia. Kuuluisa salmiakkisuklaakin oli Kultasuklaalla ensin.

− Salmiakkisuklaa oli meillä jo viisi vuotta sitten. Samoin piparisuklaa on meidän kehittämä ja idea siirtyi sittemmin suuremmille tuottajille. Pieni organisaatiomme mahdollistaa uuden maun nopean kokeilemisen ja sen saaman palautteen selvittämisen. Toisaalta voimme vetää nopeasti myynnistä tuotteen, joka ei myy hyvin.

Kultasuklaalta tulee nopeaan tahtiin uusia tuotteita. Markkinointi tapahtuu pääosin messujen kautta, sillä lehtimainonta on todettu suklaan suhteen epäkannattavaksi. Viime vuonna Kultasuklaa oli muun muassa Viini&Ruoka -messuilla sekä Suklaafestivaaleilla.

− Messujen kautta saadaan kontakti sekä yrityspuolelle että yksittäisiin kuluttajiin. Erityisesti Helsingin tapahtumissa meidän kannattaa olla mukana, Korpi toteaa.
Kultasuklaan vuoden 2009 liikevaihto ja -voitto ovat pienentyneet vuodesta 2008. Liikevaihto oli viime vuonna alle 1,6 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2008 oli miltei 1,9 miljoonaa euroa. Korpi perustelee heikentymistä lamalla sekä henkilöstön vaihtumisella.

Vuosi sitten markkinoinnista jäi pois yksi avainhenkilö ja vasta juuri ennen kesän sesonkia tilalle tuli uusi. Samoin tuotekehityksessä tapahtui vaihtoa, jonka vuoksi tuotekehitys seisoi miltei vuoden.

− Henkilöstön palkkaaminen tällaisina aikoina sisältää paljon riskejä, Korpi lisää.
Lama näkyy hänen mukaansa erityisesti yritysmyynnissä: kun ennen tilattiin paljon suuria paketteja suklaata, ovat määrät vähentyneet parina viime vuotena huomattavasti.

Tähyilyä Venäjälle ja ideointia franchisingista

Elintarviketeollisuusliiton mukaan suklaata vietiin Suomesta vuonna 2007 noin 51,6 miljoonan euron edestä, joka oli 3,6 % kokonaisviennistä. Suklaata puolestaan tuotiin 67,8 miljoonan euron edestä.

Kultasuklaassa onkin suunnattu katseita ulkomaille. Japanissa on alkanut viime syksynä jälleenmyyntikokeilu. Idea lähti viime kesänä Iittalassa vierailleen japanilaiselta. Kultasuklaan tuotteita on mahdollista nyt ostaa hänen Internet-firman kautta.

Toimitusjohtaja Korven mukaan Venäjän markkinat kiinnostavat. Luotettavan yhteishenkilön löytäminen Venäjältä olisi kuitenkin välttämättömyys.
− Meillä ei ole kapasiteettia palkata yhtä henkilöä hoitamaan pelkästään Venäjän myyntiä. Tarvitsisimme yhteyshenkilön, joka tuntee venäläiset tavat ja byrokratian.
Huonon taloustilanteen vuoksi Kultasuklaalla ei ole kuitenkaan aikomusta tai kiire nyt toiminnan laajentamiseen.

Ihanneajatus tulevaisuudesta on jo mielessä: Korpi on hahmotellut ajatusta franchising-ketjusta: yrittäjävetoiset, samaan sabluunaan tehdyt Kultasuklaa-kaupat ympäri Suomea toisivat tunnettuutta ja tuloja.

− Suklaakauppa ei kuitenkaan yksin riitä. Yrittäjän tulisi osallistua aktiivisesti alueen toimintaan ja kehittämiseen. Melkoiseksi haasteeksi muodostuu tällaiseen uskaltautuvien yrittäjien löytäminen.

Korpi näkee mahdollisuuksia periaatteessa vaikka mihin. Ideoitakin löytyy paljon. Ehkä tulevaisuudessa näemme Kultasuklaa-myymälöitä esimerkiksi suosittujen suomalaisten matkakohteiden lähettyvillä. Ne kun tarjoavat tarvittavaa potentiaalia lähtölaukaukselle, aivan kuin Iittalan Lasimäki aikoinaan.

Anna Korvenoja
valtiot. ja fil. yo
anna.korvenoja(at)helsinki.fi