KE 6/2016, Valmistus- ja lisäaineet, Luonnontuotealan vientiloikka onnistuu laajalla yhteistyöllä

Suomalaisten luonnontuotteiden vientiloikka on mahdollista saavuttaa elintarvike-, matkailu-, alkoholi- ja kosmetiikkateollisuuden yhteistyöllä.

Vientiloikka edellyttää yhdensuuntaista viestintää, panostusta markkinointiin ja markkinaosaamiseen sekä kansainvälisille markkinoille soveltuvia ja asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita, tähdentää Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.
‒Viennin tuotevalikoima on laajentumassa. Enää ei tarvitse viedä kaikkea teollisuuden raaka-aineiksi eri maihin, vaan myös kuluttajatuotteiden vienti on hyvässä kasvussa. Yhdistämällä terveellisiksi tiedettyjä marjoja muista ruoka-aineista tehtyihin tuotteisiin saadaan erilaistettua myös niitä ja kasvatettua niiden arvoa. Suomessa on liha-, maito-, vilja- ja kasvisteollisuudella yhteistyön paikka lisäarvotuotteiden kehittämisessä. Uusilla yhdistelmätuotteilla on mahdollisuuksia viennissä, Moisio vinkkaa.
Hän uskoo, että suomalaisyritykset menestyvät erikoistuotteilla.
‒ Suurilla markkinoilla myös niche -tuotteisiin ja kohdennetuille markkinoille keskittyminen lisää Suomen viennin arvoa. Luontaisesti säilötyt, gluteenittomat, laktoosittomat, runsaasti polyfenoleja ja probiootteja sisältävät tuotteet ovat mahdollisuuksiamme. Myös pakkausteollisuuden ja elintarvikevalmistajien kiinteämpää yhteistyötä tarvitaan jatkossa, jotta Suomi pysyy älypakkausten kehittämisessä mukana, Moisio tarkentaa.

Suomalaistuotteille yhtenäinen kattobrändi
Suomen parhaat valtit ovat terveellisyys, jokamiehenoikeudet, pohjoisuus, luotettavuus ja aitous. Suomalaiset marjat ja sienet on poimittu pohjoisen puhtaasta luonnosta. Ne ovat tutkitusti terveellisiä.
‒ Niiden kauppaketjussa toimitaan myös vastuullisesti: tuotteen alkuperä ja laatu voidaan taata tuotteen ostajalle luotettavin dokumentein, Moisio muistuttaa.
Suomalaisen luonnontuotealan brändin luomiseen saadaan vauhtia, jos elintarvike-, kosmetiikka-, alkoholivalmiste- ja matkailusektori ottavat kukin käyttöön samansuuntaiset ydinviestit markkinointiviestinnässään.
‒ Brändiajattelu vaatii pienessä maassa laajaa yhteistyötä, jossa nämä toimialat saavat viestinnän avulla kehitettyä suomalaisista tuotteista ja palveluista kuluttajia kiinnostavia. Kansainvälinen näkyvyys on tärkeää, ja se tulee saavuttaa monta eri kanavaa käyttäen, Simo Moisio vakuuttaa.
Terra Madre -näyttely Italiassa on yksi esimerkki onnistumisesta: monet messukävijät muistelivat suomalaisia tuotteita ja aterioita.
‒ Lakkatuotteet, muut marjatuotteet, salmiakki, silakka, muikku, juustoleipä, lakritsi, liköörit, jopa mämmi muistettiin Suomen matkoilta. Jos matkailija viestii ruokamuistoistaan monelle muulle, on tärkeää muistaa, että suomalaisen ruuan vientiä edistetään myös Suomessa tarjoamalla turistille vientiin soveltuvia tuotteita, Moisio sanoo.

Klusterilla ulkomaisella omistuksella lisävoimaa
Simo Moision mielestä klusterit tuovat lisää volyymia markkinointiin ja viestintään. Harva yritys pystyy kansainvälistymään yksin. Siksi tarvitaan laaja verkosto, joka voi ylittää kansainvälistymiskynnyksen.
‒ Usein myös volyymin puute tulee ongelmaksi esimerkiksi Aasian viennissä. Tarvitaan suomalaisyritysten verkottumista niin, että monet yritykset valmistavat samaa tuotetta esimerkiksi Kiinaan. Näin saadaan tilausmäärä täytettyä. Yksin yrittäen kaikilta jää kauppa tekemättä. Usein on järkevää alistua tekemään myös private label -tuotetta viennin kohdemaan yritykselle, Moisio opastaa.
Luonnontuotealalla on mahdollista myös osaomistuksen luovuttaminen ulkomaiselle toimijalle, mikä mahdollistaa pääoman saannin ja yrityksen laajentamisen. Pääomasijoittaja tuntee lähtömaan markkinat ja saa tuotteet paljon helpommin myytyä oikealle kohderyhmälle ja paremmalla hinnalla kuin suomalaisyritys yksin.

Myös jalostettujen tuotteiden vienti kasvaa
Suomeen tulleet ulkomaiset poimijat ovat mahdollistaneet marjojen talteenoton koko maan alueelta. Tämän ansiosta teollisuus on saanut mustikkaa vuosittain yli kaksinkertaisen määrän verrattuna 30 vuoden keskiarvoon. Myös puolukan ostotoiminta on kasvanut.
‒ Viime vuosina marjoja on viety pakastettuina ja tuoreina noin yhdeksän miljoonaa kiloa pariin kymmeneen eri maahan, mikä on arvoltaan noin 30 miljoonaa euroa. Erityisesti vienti Aasian maihin on kasvanut, Moisio kertoo,
Myös pidemmälle jalostettujen, marjoja sisältävien tuotteiden vienti kasvaa. Niitä ovat muun muassa marjajauheet, kuivatut marjat, siemenöljyt, kosmetiikkatuotteet, marjoja sisältävät alkoholivalmisteet, juomat, makeiset ja suklaat, mehutiivisteet, keitot, uutteet sekä marjoja sisältävät erikoistuotteet, kuten shotit, snäksit ja juotavat ateriat. Näissä tuotteissa marjojen määrää ja viennin arvoa on vaikea arvioida tullitilastoista.
Sienien jalostusasteen nostamisessa on vielä mahdollisuuksia, ja erikoistuotteista pakurin ja koivun mahlan vienti ovat kasvaneet nopeasti.

Pirjo Huhtakangas

*****************
Luonnontuoteala miljardibisnestä maailmanlaajuisesti

Suomessa luonnontuotteita ostetaan poimijoilta vuosittain runsaat 20 miljoonaa kiloa, joista valtaosa on metsämarjoja. Marjojen ja sienten poiminnassa työskentelee tuhansia henkilöitä. Ensiostotoimintaa harjoittaa sadon mukaan 100–200 yritystä, marja- ja sienitukkureita on lähes 20, pienjalostajia vajaa 200, ja vientiä harjoittaa yli 20 yritystä.
‒ Olemme arvioineet suomalaisyritysten liikevaihdon olevan noin 250 miljoonaa euroa. Viennin arvo on noin 30 miljoonaa euroa, mikä ei sisällä pidemmälle jalostettujen tuotteiden vientiä, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio kertoo.
Euroopan luonnontuotteiden arvoksi on laskettu 2,27 miljardia euroa 11 Euroopan maan StarTree -projektissa. Luku sisältää elintarvikkeisiin, juomiin, kosmetiikkaan, ravintolisiin ja lääkkeisiin sekä käsitöihin ja koristeisiin käytetyt luonnontuotteet. Luvussa on mukana myös kotitalouspoiminnan arvo. Arktiset Aromit ry:n tiedot Suomesta eivät ole vertailtavissa tähän kokonaisuuteen.
‒ Meillä esimerkiksi marjojen kotitalouspoiminta on 35‒45 miljoonaa kiloa. Olemme arvioineet sen arvoksi tukkuhinnoin runsaat 100 miljoonaa euroa, Moisio tarkentaa.

Suomen mustikalla ei erityisasemaa
Moisio muistuttaa, ettei suomalainen mustikka ole Euroopassa ainutlaatuisessa asemassa.
‒ Mustikkaa poimitaan teollisuudelle Suomessa vuosittain 6‒8, Ruotsissa 10‒15, Ukrainassa 10‒15, Valko-Venäjällä 4‒5, Baltian maissa 3‒4 ja Puolassa 1‒3 miljoonaa kiloa. Tämän lisäksi mustikkaa saadaan jonkin verran muun muassa Norjasta, Serbiasta ja Romaniasta. Venäjän osalta ei ole kokonaismääriä arvioitu, Moisio toteaa.
Puolukan ja lakan kasvualueet painottuvat Pohjoismaihin ja Venäjälle. Suomessa puolukkaa ostetaan teollisuudelle runsaat 10 miljoonaa kiloa, Ruotsissa jonkin verran enemmän. Puolukkaa ei kuitenkaan käytetä eri maissa yhtä yleisesti kuin mustikkaa, joten suomalaisen puolukan markkina-alue on suppeampi.
Pohjois-Amerikassa mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa kasvaa lähinnä Kanadassa. Metsäteiden puute estää luonnonmarjojen laajamittaisen keruun, ja marjat käytetään paikallisiin tuotteisiin.
Sen sijaan mustikan kilpailijaa, viljeltyä pensasmustikkaa tuotetaan maailmalla yli 500 miljoonaa kiloa, josta osa viedään Eurooppaan ja Aasiaan. Tärkeimmät viljelyalueet sijaitsevat Pohjois-Amerikassa.
Myös puolukan kilpailijaa, viljeltyä karpaloa, tuotetaan Pohjois-Amerikassa satoja miljoonia kiloja ja viedään Eurooppaan ja Aasiaan erityisesti mehuvalmisteiden ja kuivatuotteiden raaka-aineeksi.
****************
Pitkän linjan ammattilainen

Simo Moisio valmistui vuonna 1980 maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineena ravitsemustiede. Sivuaineena hänellä oli markkinaekonomia. Myöhemmin Moisio opiskeli lisää markkinointia ja viestintää. Vuonna 2004 hän teki Oulun yliopistolle eMBA-tutkinnon.
Moision ensimmäinen työpaikka oli Pohjois-Karjala projekti, jota seurasivat Itä-Suomen Marja- ja Vihannesprojekti, Kotimaiset Kasvikset, Helsingin yliopisto (nykyinen Ruralia instituutti) ja vuodesta 1996 alkaen Arktiset Aromit ry. Hän on tehnyt koko työuransa projektityötä.
‒ Nykyisessä hankkeessa kokoamme vientiverkostoa luonnontuoteklusteriin, valmistamme viennin tueksi informatiivista aineistoa, maahanmuuttajille ja ulkomaisille poimijoille ohjeaineistoja, osallistumme messuille, teetämme markkinointia palvelevia kartoituksia sekä välitämme yrityksille markkina- ja tutkimustietoa. Tänä vuonna olemme tehneet muun muassa 14 englannin- ja japaninkielistä lyhytvideota, mustikkaesitteitä useilla eri kielillä ja koonneet kotisivuille valtakunnallisen yrityshakutietokannan luonnontuotteita hyödyntävistä matkailuyrityksistä, Moisio esittelee hengästyttävää työlistaa.