KE 6/2016, Valmistus- ja lisäaineet, Luonnontuoteala kasvuun uusilla tuoteideoilla

Luonnontuotealan vientiloikka onnistuu vain tuoteinnovaatioilla, uskoo Elintarviketeollisuusliiton Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen johtoryhmän puheenjohtaja Kåre Björkstrand.

Maailmanlaajuisesti luonnontuoteala on miljardibisnestä.
‒ Marjat, sienet ja yrtit elävät viennin nousukautta. Marjojen syönti tavalla tai toisella kasvaa kaikkialla. Vientiloikka onnistuu, jos joku keksii hyvän uutuustuotteen, jota voi viedä moneen maahan, Kåre Björkstrand summaa.
Hänen mielestään esimerkiksi variksenmarja on alihyödynnetty raaka-aine.
‒ Jos teollisuus alkaisi hyödyntää variksenmarjaa, siitä voisi saada nopeasti kasvavan vientituotteen. Se tarvitsee vahvan brändäyksen. Variksenmarjaa on yritetty markkinoida Mountain bilberry -nimellä. Marja-alan asiantuntijat kyllä tunnistavat variksenmarjan, mutta kuluttajille se on edelleen tuntematon. Kysymys on siitä, mitä muuta marjasta voi tehdä kuin perinteisiä tuotteita, Björkstrand täsmentää.
Hän on työskennellyt kolmisen vuotta Marja Bothnia Berries Oy:n vientipäällikkönä. Yrityksen vuotuisesta noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee viennistä.
‒ Meillä on pitkä kokemus Aasian kaupasta. Sinne on viety pakastettua mustikkaa 1980-luvulta lähtien. Kasvuhaluja on sekä kotimaassa että viennissä, Björkstrand sanoo.
Puolukka ja mustikka tuovat vuodesta toiseen 90‒95 prosenttia Marja Bothnian liikevaihdosta, muu liikevaihto tulee lakan, pihlajanmarjan ja variksenmarjan myynnistä. Yritys on erikoistunut pakastemarjan myyntiin teollisuuden raaka-aineeksi. Marja Bothnian sisaryritys Riitan Herkku panostaa tällä hetkellä uusien marjalopputuotteiden kehittämiseen ja vientiin.

Pohjoisilla raaka-aineilla kysyntää
Kåre Björkstrandin mukaan pohjoisilla raaka-aineilla on kova kysyntä nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi Aasiassa haetaan laatua ja puhtaita raaka-aineita. Siellä hyvästä raaka-aineesta voi saada kohtuullisen katteen.
‒ Perinteisesti mustikoita on käytetty Aasiassa lisäravinne- ja lääketeollisuudessa. Kasvua on kuivatuissa marjatuotteissa. Tämän lisäksi siellä menestyvät aidoista marjoista tehnyt tuotteet, kuten mustikkasoppa, smoothiet ja täysmarjamehut. Suomalaisten pitää keskittyä premium-tuotteisiin, sillä hintakilpailu monessa tuotekategoriassa on raakaa. Suomalaisilla tuotteilla on kansainvälisesti hyvä imago, ja suomalaiseen laatuun luotetaan, Björkstrand tarkentaa.
Hän muistuttaa, että lopputuotteiden myynti ulkomaille on kovan työn takana. Siksi Marja Bothnia on mukana kehittämässä Food from Finland -ohjelman marjaklusteria. Esimerkiksi messujen Suomi-osastot ovat tuoneet näkyvyyttä alan pk-yrityksille.
Björkstrandin mukaan mustikka on aina muodissa, mutta niiden käyttö eri tuotteissa saattaa muuttua.
‒ Tulevaisuudessa kuivatut marjatuotteet tulevat kasvamaan paljon, samoin kuivatut yrtit ja sienet. Kaikilla luonnontuotteilla on kasvupotentiaalia, hän tiivistää.

Jäykät poimijakiintiöt hiertävät
Alan markkinatilanne muuttuu vuodesta toiseen, ja kilpailu on kovaa.
‒ Kilpailemme ruotsalaisten ja itäeurooppalaisten kanssa samoilla marjamarkkinoilla. Suomessa ongelmana on marjojen saatavuus ja jäykät ulkomaalaisten poimijoiden kiintiöt. Paperityöt pitää tehdä jo talvella, vaikka tulevan kesän sadosta ei ole tietoa. Yritykset odottavat marjakiintiöihin pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta, Björkstrand muotoilee.
Työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö ja ulkomaalaisia poimijoita kutsuvat yritykset allekirjoittivat tammikuussa 2016 aiesopimuksen. Sen tavoitteena on poimijoiden parempi oikeusasema ja ansaintamahdollisuudet sekä marjayritysten tasapuoliset toimintaedellytykset.
Ulkomaalaiset poimivat esimerkiksi Marja Bothnian käyttämistä mustikoista 90‒95 prosenttia ja puolukoista 75‒80 prosenttia.
‒ Suomalaisille marjayrityksille on elintärkeää, että kotimaisen marjan saatavuus varmistetaan myös tulevaisuudessa, Björkstrand tähdentää.

Pirjo Huhtakangas

*****************
Luonnontuoteala

Luonnontuotteisiin luetaan luonnonmarjat, -sienet ja -yrtit sekä erikoisluonnontuotteet, kuten terva, mahla, pettu, pihka ja turve. Luonnontuotealaan kuuluu yritystoiminta raaka-aineiden talteenotosta tuotteiden jatkojalostukseen sekä luonnontuotteiden käyttö palveluissa, muun muassa hyvinvointialalla ja matkailualalla.
Eniten luonnontuotealan yrityksiä on Suomessa elintarvikealalla: lähes 250. Alkutuotannossa yrityksiä on vajaa 200, hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalla sekä matkailussa kummassakin noin 50. Luonnontuotealalla toimii kaikkiaan lähes 700 yritystä, kun mukaan lasketaan myös suuret monialayritykset, jotka jalostavat luonnontuotteita. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti ravintolisien valmistukseen sekä hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalle.
Kysynnän kasvua on perinteisten luonnontuotteiden, kuten marjojen lisäksi uusissa tuotteissa. Pakurin ja muiden lääkinnällisten sienten suosio kasvaa etenkin Aasiassa. Maailmalla kiinnostavat myös ns. puuvedet. Suomesta viedään jo mahlaa, mutta suunnitelmissa on myös koivuveden vienti.
Suomessa on maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruualue (noin 12,2 miljoona hehtaaria).

Lisätietoja:
www.temtoimialapalvelu.fi/toimialaraportit