KE 6/2016, Hankinnat & Vastuullisuus, Tuoteturvallisuus ei synny itsestään

Tehokas ruokaketju on vastuullinen, tiivistää HKScan-konsernin eläinhankinnoista ja tuottajapalveluista vastaava johtaja Pia Nybäck.

Hänen mukaansa ideaali ruokaketju on läpinäkyvä, tehokas ja eettinen, ja kaikki sen osapuolet toimivat vastuullisesti.
‒ Sidosryhmiemme mielestä ylivoimaisesti tärkein vastuullisuuden alue on edelleen tuoteturvallisuus, eikä se synny itsestään, Pia Nybäck tähdentää.
Hän on työskennellyt nykyisessä tehtävässään maaliskuun alusta alkaen ja tehnyt aikaisemmin töitä toisella konsernin näköalapaikalla: laatu- ja vastuullisuusjohtajana.
‒ Nyt työhöni kuuluu yhteistyö konsernin eri maiden eläintuottajien kanssa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa hankinnat tehdään sopimustiloilta, Nybäck summaa.

Noin 10 000 sopimustuottajaa
Kyse on isoista ostoista, sillä konsernin liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa. HKScan Group on Euroopan neljänneksitoista suurin lihayritys. Suomessa ja Virossa se valmistaa broileri-, nauta- ja sikatuotteita, Ruotsissa nauta-, sika- ja lammastuotteita ja Tanskassa broilerituotteita.
Valmistus perustuu yhteistyöhön noin 10 000 sopimustuottajan kanssa. Sopimusvalmistuksessa ei ole kyse vain eläinten hyvinvoinnista, vaan myös tuottajan työturvallisuudesta ja jaksamisesta. Lukumääräisesti eniten tuottajia on Ruotsissa, toiseksi eniten Suomessa. HK:n ja Kariniemen tuotteissa liha on aina täysin suomalaista.
‒ Suomessa vain muutama prosentti HKScanin käyttämästä liharaaka-aineesta on ulkomaista, ja tuontilihan toimitusketjua valvotaan tarkasti. Ostamme lihan joko konsernin omilta teurastamoilta Ruotsista, Tanskasta tai Virosta tai muutamalta hyväksytyltä muulta teurastamolta. Ne on aina auditoitu, Pia Nybäck kertoo.
Nybäck seuraa ruokaketjun toimintaa uteliaan kiinnostuneesti ja laajalla työkokemuksella. Hän oli työuransa alkuvuosina töissä biotekniikka- ja lääketeollisuudessa vastaten laatuasioista ja sen jälkeen perusteollisuudessa Firskarsilla ja Sakolla erilaisissa toimitusketjun johtamistehtävissä, muun muassa tehtaanjohtajana. Vuonna 2013 hän siirtyi HKScanin laatu- ja vastuullisuusjohtajaksi.
Konsernissa on perusajatuksena, että koko arvoketju toimii vastuullisesti. Sopimustilojen kanssa tehdään yhteistyötä koko ajan, ja tuottajat ovat mukana koulutuksissa. Esimerkiksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä tuotantotuloksia seurataan säännöllisesti ja annetaan tuottajaneuvontaa muun muassa rehu-, eläinterveys-, ympäristö- ja tuotantotilakysymyksissä.
‒ Kyse ei ole vain ostosopimuksista, vaan jatkuvasta yhteistyöstä sopimustilojen kanssa, Nybäck tarkentaa.

Tehoa sivuvirtabisnekseen
Pia Nybäck painottaa, että ruokaketjun ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa parhaiten resurssi- ja materiaalitehokkuudella sekä hukan minimoimisella. Esimerkiksi 120-kiloisena teurastettavasta rypsiporsaasta noin 90 kiloa menee ruuantuotantoon. Siitä ylimenevää osaa hyödynnetään lemmikkieläinruuissa ja luita kastikkeissa ja lihaliemissä. Viimeisiä käyttökohteita ovat muun muassa turkiseläinten rehut ja biokaasun valmistus.
Pari vuotta sitten HKScan perusti biotekniikan liiketoimintayksikön, jonka tehtävänä on kehittää edelleen tuotannon sivuvirtojen kaupallista hyödyntämistä. Asiaa vauhdittaa sekin, ettei orgaanisia jätteitä ole saanut viedä kaatopaikalle vuoden 2016 alusta lähtien.
‒ Kaikki sivujakeet hyödynnetään tavalla tai toisella nytkin, mutta haemme parempia liiketaloudellisia tuloksia. Tähtäimenä on korkean jalostusasteen kiertotalous, Nybäck tarkentaa.

Monenlaisia maita ja tapoja
Pia Nybäckin mukaan keskeistä on, miten selkeästi osataan kertoa kuluttajalle ruokaketjun vastuullisuuskysymyksistä, sillä ne eivät ole aina yksiselitteisiä.
‒ Kun tulin elintarviketeollisuuteen alan ulkopuolelta, huomasin, miten hyvin vastuullisuusasiat ovat Suomessa. Ihmiset kuvittelevat, että etelä- ja keskieurooppalaiset raaka-aineet ovat samanlaisia kuin suomalaiset. Eivät ole. Suomessa ei anneta tuotantoeläimille antibioottia ennalta ehkäisevästi eikä sikojen häntiä typistetä. Ulkolaiset ovat käyneet ihmettelemässä Suomen stressittömiä kasvatusolosuhteita. Kiinalaisetkin ovat kiinnostuneet lihan laadusta, vaikka he eivät vielä pidä tuotantoeläinten hyvinvointia yhtä tärkeänä kuin me, Pia Nybäck muistuttaa.

Kannattava bisnes vastuullista
Nybäck näkee, että kannattava liiketoiminta on vastuullista.
‒ Jos toiminta ei ole vastuullista, ei pitkälle pötkitä. Jos haluaa ylittää normaalistandardeja, se on tuhannen taalan paikka. Vastuullinen toiminta on myös tehokasta. Muun muassa pienempi energiankulutus ja vähentyneet työtapaturmat säästävät turhia kustannuksia, Nybäck sanoo.
Osa kuluttajista on valmis maksamaan vastuullisemmasta tuotannosta. Vastuullisuus tuo yritykselle ja brändille lisäarvoa, ja maine paranee, mutta oikeiden vastuullisuuden osa-alueiden löytäminen ei ole aina yksinkertaista.
On vaikea ennustaa, mitkä trendit konkretisoituvat: lisääntyykö vegaaniruokavalio, ja moniko sekasyöjä haluaa vähentää lihankulutustaan? Tällä hetkellä on muotia muun muassa mahdollisimman pieni ruokahävikki.
‒ Suuri osa ruokahävikistä syntyy kuluttajien jääkaapeissa, Nybäck kiteyttää.

Pirjo Huhtakangas