KE 6/2016, Hankinnat & vastuullisuus, Rypsiporsaat kasvavat tarkalla ruokavaliolla

Alakukun tilan porsaat kasvavat tarkalla ruokavaliolla Vampulassa.

Porsaille ei syötetä ollenkaan soijaa, vaan ne popsivat kotimaista rypsirouhetta ja -öljyä, ohravalkuaisrehua, herneitä, härkäpapuja sekä ohraa, vehnää ja kauraa. Porsaat kasvavat tilalla noin 30-kiloisista 120-kiloisiksi.
Tilan isäntä Matti Ropilo seuraa päivittäin, maistuuko ruoka porsailla ja voivatko ne muutenkin hyvin.
‒ Porsailla on yleensä hyvä ruokahalu, ja ne kasvavat 900 gramman päivävauhtia. Tavoitteena on 1000 gramman päiväkasvu, Ropilo kertoo.
Porsaat saavat ruokaa kolme kertaa päivässä: klo 6.15, klo 13 ja klo 20. Porsas syö kasvatusaikanaan Alakukun lihasikalassa noin 200 kiloa ohravalkuaisrehua, yli sata kiloa ohraa, noin 50 kiloa rypsitiivistettä, 14 kiloa vehnää, kymmenen kiloa rypsiöljyä, vajaa kymmenen kiloa kauraa sekä herneitä ja härkäpapuja.
Vaikka porsaille tarjotaan samanlaista ruokaa samoja määriä, niillä on yksilöllisiä eroja. Kaikki eivät saavuta tavoiteltua 120 kilon painoa vajaassa sadassa päivässä. Hitaammin kasvavat laitetaan eri karsinoihin kasvamaan omaa tahtiaan.
‒ Lihasikalassa ryhmän keskimääräisen kasvatusajan pitäisi olla 90–95 päivää, jolloin lihasian ikä on hiukan alle kuusi kuukautta. Teurastamo ohjaa hinnoittelullaan 86 kilon teuraspainoon, koska esimerkiksi kinkku ei saa olla liian suuri, Matti Ropilo tarkentaa.

Sukutila siirtyi rypsiporsastuotantoon
Alakukun tila on ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1542 lähtien. Matti Ropilo on viljellyt tilaa ja kasvattanut sikoja kymmenen vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Keskolla tuotepäällikkönä traktori- ja puimurikaupassa vuosina 1986‒2006. Tilanpito siirtyi hänelle, kun appi kuoli tapaturmaisesti vuonna 2006.
‒ En perjantaina tiennyt, että olen maanantaina maanviljelijä. Tosin olin autellut tilan töissä siihenkin asti, Ropilo kuvaa vuosikymmenen takaista tilannetta.
Tilalla oli vuoteen 2006 saakka emakkoja ja porsitusta. Nyt tilan tuotantoaloja ovat rypsiporsaiden kasvatus ja kasvintuotanto.
Kymmenen vuotta sitten piti päättää, miten tilan toimintaa jatketaan. Sikala oli silloin 26 vuotta vanha ja jo remontin tarpeessa. Lihasikatuotantoon päädyttiin, koska se vaati pienemmät investoinnit kuin silloisen sikalatoiminnan investoinnit olisivat edellyttäneet.
Alakukun maatalousyhtymä kasvattaa HK Ruokatalolle rypsiporsaita sopimustuottajana ja Apetitille herneitä pakastettavaksi noin 15 hehtaarilla. Muilla peltohehtaareilla kasvatetaan viljaa porsaille ja myyntiin.
Ropilon vaimo Laura Alakukku työskentelee viikot Helsingin yliopistolla maatalouden ympäristöteknologian professorina. Pojat ovat tällä hetkellä molemmat armeijassa. Matti Ropilo on täyspäiväinen maanviljelijä, jonka työviikosta porsaiden hoito vie keskimäärin 28 tuntia. Kaikki muu työ tulee sen päälle.
Sikalassa on tuhat sikapaikkaa, jotka on jaettu viiteen osastoon ja 90 karsinaa. Vuosittain tulee kasvatukseen noin 3 700 porsasta, jotka ostetaan huittislaiselta tilalta. Kasvatusaika on 15 viikkoa, eli joka kolmas viikko on osastotäyttö.

Terve porsas on vilkas ja utelias
Ennen Alakukun tilalle tuloaan emakot ovat imettäneet porsaita ensin neljä viikkoa, minkä jälkeen porsaat ovat kasvaneet emakkosikalan välikasvattamossa 6–8 viikkoa. Kahden, kolmen kuukauden ikäisinä ne tulevat Alakukun tilalle kasvatukseen ja ovat tullessaan noin 30-kiloisia.
Rypsiporsaiden kasvatus eroaa tavanomaisesta kasvatuksesta tarkan ruokareseptiikan osalta. Ne syövät mielellään viljaa, mutta myös rehu, pavut, herneet ja rypsi maistuvat. Ruokahalu ja mieliala paljastavat, ovatko porsaat terveitä.
‒ Terve porsas syö ja kasvaa hyvin, on eloisa, vilkas ja utelias. Apea ja masentunut porsas siirretään sairaskarsinaan. Siellä se saa kasvaa omaa tahtiaan. Ulkomailla porsaille annetaan ennaltaehkäisevästi antibiootteja rehun mukana. Suomessa vain sairas sika saa antibioottia ruiskeena. Eläinlääkäri käy meille joka toinen kuukausi tarkastuskäynnillä, Matti Ropilo kuvaa porsaiden hyvinvoinnin seurantaa.
Porsaiden kasvatuksen ns. hyvinvointiehtoihin kuuluu myös muun muassa sikalan paloturvallisuus kirjallisine toimintaohjeineen. Kasvatustilojen puitteet ratkaistaan jo rakennuslupaehdoissa. Alakukun lihasikalassa on isot ikkunat (1 m x 1 m), jotka pitää peittää esimerkiksi kovalta auringonpaahteelta, jotta sikalassa ei olisi liian kuumaa.
Kasvatustilaa on nykyisissä sikaloissa aikaisempaa enemmän, ja talvikaudella sikalaa lämmitetään. Alakukun tilalla hakepohjainen lämmitys on päällä yleensä lokakuusta toukokuulle saakka, käytännössä puolisen vuotta.

Tuotantomuutoksia ei lähivuosina
Alakukun tilalle ei ole ajateltu tehdä muutoksia lähivuosina.
‒ Tuhat porsaspaikkaa on vielä pieni sikala. Jos haluaa laajentaa, tarvitaan kaksi 200 porsaan yksikköä lisää. Seitsemällä osastolla ja 14 viikon kierrolla täyttö olisi joka toinen viikko. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei kuitenkaan kannata ajatella investointeja, Matti Ropilo kertoo.
Hän on tyytyväinen kymmenen vuoden isännyyteen tilalla. Apen kuoleman jälkeen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alkaa täysipäiväiseksi viljelijäksi.
‒ Ainakin viisi vuotta jatkan samalla tavalla. Kun sukupolvenvaihdon on edessä, pojat miettivät, perustavatko yhtiön tilan hoitamiseen. Jotakin täällä viljellään muutaman sukupolven päästäkin, Matti Ropilo vakuuttaa.

Pirjo Huhtakangas