KE 5/2016, Vienti & Tuonti, Päijät-Hämeessä satsataan viljainnovaatioilla kansainvälistymiseen

Päijät-Hämeessä toimii aktiivisesti Suomen mittavin ja monipuolisin viljaosaamisen keskittymä, joka vahvistaa vientiään.

Alueen yritykset ovat onnistuneet tuotekehityksen ja myös muotoilun hyödyntämisellä uudistamaan perinteisiä elintarviketuotteita sekä nostamaan niiden jalostusarvoa. Hyvä esimerkki alueen toimijoiden innovatiivisesta otteesta on Viipurilaisen Kotileipomon Puhtikaura-kaurapuuteri, joka on tämänvuotinen Vuoden Suomalainen Elintarvike.
Päijät-Hämeen Viljaklusterin yritykset uskovat reippaisiin investointeihin, joiden avulla vahvistetaan vientiä tai avataan kokonaan uusia kansainvälisiä markkinoita. Esimerkiksi lahtelainen Sinuhe teki hiljattain puolentoista miljoonan euron investoinnin tuotantolaitoksensa logistiikkaan, millä haetaan kasvua Ruotsista muun muassa pakasteilla sekä ruistuotteilla.
Päijät-Hämeessä toimialan tämän hetken kärkituotteita viennissä ovat ruis-, kaura- ja puurotuotteet, joissa kaikissa yhdistyy kestävä kehitys ja terveellisyys. Maakunnassa uskotaan myös juomasektorin, eli erikoismaltaiden ja viskin, vientimahdollisuuksiin.

Kauran suosio pohjaa tuoteinnovaatioihin ja hyvinvointitrendeihin
Alueen iso toimija Fazer jatkaa investointejaan, sillä suomalaisen kauran kysyntä on maailmalla kasvussa sen korkean laadun vuoksi. Myös kauran todistetut terveysvaikutukset ovat nostaneet sen hyvinvointitrendien aallonharjalle.
Fazerilla kauran suosiota, käytettävyyttä ja arvoa lisätään jatkojalostuksella ja uusilla innovaatioilla sekä teknologia- että tuotepuolella. Fazer hyödyntää edistyksellistä teknologiaa, jolla kaurasta saadaan eroteltua terveysvaikutteisia osia.
‒ Uusien innovaatioiden myötä olemme laajentamassa kauran käyttöä leipomoteollisuudesta meijeri-, välipala-, ravintolisä- ja kosmetiikkateollisuuteen. Olemme saaneet kiitosta myös tuoteinnovaatioistamme. Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi 2015 valittiin täysjyväkauraa, -ohraa ja -ruista sekä siemeniä sisältävä Fazer Alku -sadonkorjuupuuro, toteaa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.
Fazer rakensi Lahteen vuonna 2013 oman kauramyllyn, jota laajennetaan nyt viidellä miljoonalla eurolla. Kauramyllyn laajennus tarkoittaa myös suomalaisilta viljelijöiltä kauran ostojen huomattavaa lisäystä: nykyisestä 20 000 tonnista ostomäärä nousee 40 000 tonniin. Fazerista on tulossa merkittävä tekijä kauran maailmanlaajuisessa vientikaupassa, koska Lahden investointien lisäksi se osti ruotsalaisen Frebaco-myllyn.

Hartwall on juoma-alan kasvava suunnannäyttäjä
Hartwallin Lahdessa sijaitsevaan moderniin tuotantolaitokseen ja logistiikkakeskukseen on viime vuosien aikana tehty investointeja useamman miljoonan arvosta. Suodatusteknologian lisäksi on uusittu myös astialinja, joka tuo joustavuutta ja mahdollistaa uusia tuotteita.
‒ Viimeisimpänä olemme uudistaneet suodatusteknologiaa, ja nyt oluenvalmistuksessa on käytössä moderni membraanisuodatus. Uudella suodatusjärjestelmällä laadukkaan oluen valmistus on entistä helpompaa. Markkina muuttuu, ja meidänkin on muututtava. Lähtökohtamme on, että Hartwall on edelläkävijä, ja tämä luonnollisesti vaatii meiltä jatkuvaa kehitystä, kertoo Hartwallin tuotantojohtaja Tomas Lindfors.
Kotimaisen panimoteollisuuden tapaan Hartwall käyttää oluen valmistuksessaan vain kotimaista ohraa. Vuosittain tuotannossa käytetään 20 000 000 kiloa mallasta, ja yhteistyötä tehdään Viking Malt -mallastamon kanssa.
Esimerkiksi Lapin Kulta -olueen käytettävä mallasohra saadaan pääosin noin 100 kilometrin säteeltä Lahden ympäriltä. Hartwallin tuotteiden valmistuksessa käytetään Salpausselän soraharjujen suodattamaa pohjavettä. Kansainvälisesti tunnettua Lapin Kulta -olutta viedään yli kymmeneen maahan, lähialueista aina Japaniin asti. Hartwallilla tutkitaan jatkuvasti uusia vientimahdollisuuksia.

Lahdessa tuotetut maltaat maistuvat Suomessa ja maailmalla
Lahdessa toimiva Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja, joka vahvisti asemaansa entisestään ostamalla vuoden alussa Danish Malting Groupin Carlsbergilta. Kaupan myötä Viking Malt kuuluu maailman mallastamoyhtiöiden kärkikaartiin kuudella mallastamollaan, joista Suomen laitos sijaitsee Lahdessa.
Kasvun myötä se voi palvella laajalla erikoismaltaiden valikoimalla entistä paremmin kotimaista ja kansainvälistä juoma- ja panimoteollisuutta.
‒ Kaupan mukana avautuva laajempi kotimarkkina antaa Viking Maltille mahdollisuuksia hyödyntää nopeammin oman kehitystyömme tuloksia. Näitä ovat muun muassa äskettäin kasvinjalostusyhtiö Borealin kanssa kehitetyt uudet Pekka-ohralajikkeet, jotka hyödyttävät sekä panimo- että viskiteollisuutta, Viking Maltin toimitusjohtaja Antti Orkola toteaa.
Viking Malt investoi myös tuotantoonsa Lahdessa. Maaliskuussa aloitti toimintansa uusi paahdetun maltaan tuotantolaitos, ja mallastamon energia vaihdetaan maakaasusta hakkeeseen Lahti Energian saadessa Polttimon tontilla valmiiksi uuden voimalaitoksensa.

Maltaisesta Lahdesta Suomen viskikaupunki
Teerenpeli Tislaamo on valmistanut jo 20 vuoden ajan erilaisia pohja- ja pintahiivaoluita ja ottanut myöhemmin tuotantoon myös suomalaisilla marjoilla maustettuja siidereitä. Vuonna 2002 alettiin valmistaa myös mallasviskiä, jolla uskotaan olevan nykyisin hyvät vientinäkymät. Tänä päivänä Teerenpelin Tislaamo on Suomen suurin ja yksi vanhimmista viskitislaamoista.
Viime vuoden lopulla Teerenpeli otti käyttöönsä uuden tislaamon vanhan rinnalle. Kahden tislaamon voimin viskitisleen valmistus nelinkertaistuu 160 000 litraan vuodessa. Uuden tislaamon kahden miljoonan investoinnilla tähdätään myötätuulessa olevaan viskin vientiin.
‒ Uskomme jalostettujen tuotteiden kiinnostavuuteen kansainvälisillä markkinoilla. Näemme potentiaalia niissä Suomen lähimaissa, joissa alkoholia arvostetaan makujen ja harvinaisuuden kautta. Tällä hetkellä mallasviskiä viedään Ruotsiin, Norjaan, Alankomaihin, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Irlantiin, joka tunnetaan viskimaana. Myös Venäjä kiinnostaa tulevaisuudessa, toteaa toimitusjohtaja Anssi Pyysing Teerenpeli Panimo & Tislaamo Oy:stä.
Teerenpeli Tislaamon viskit on palkittu sekä viime että tämän vuoden UISGE-viskifestivaalien* pohjoismaisten viskien sarjassa.

Sauli Zukale

*Viskifestivaalin nimi (UISGE) tulee Whiskyn alkuperäisestä nimestä, gaelin kielen sanoista uisge beatha/usquebaugh eli elämän vesi. Ajan saatossa juomasta on alettu käyttää englannin kielessä Whisky tai Whiskey -nimeä.

Muut teemajutut samasta lehdestä Nro 5 / 2016: