KE 5/2016, Vienti & Tuonti, Eviran vahvistettu vientitiimi auttaa yrityksiä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vientitiimissä on tällä hetkellä 13 ylitarkastajaa. He auttavat yrityksiä maito-, liha- ja kalastustuotteiden viennin aloittamisessa ja turvaamisessa.

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden viennin lisäksi vientitiimi työskentelee myös muiden eläimistä saatavien tuotteiden sekä eläinten viennin parissa. Tiimin normaalivahvuus on vain viisi ylitarkastajaa, mutta työhön on saatu määräaikaisilla rahoituksilla kahdeksan ylitarkastajaa lisää. Heistä kuuden työ kestää ensi vuoden loppuun ja kahden työ vuoden 2018 loppuun saakka.
‒ Kun Venäjä sulki vuonna 2014 rajansa vastapakotteilla, se oli iso kriisi monille elintarviketoimijoille. Saimme ensimmäisen lisärahoituksen vuonna 2015 maa- ja metsätalousministeriöltä uusien vientimarkkinoiden saamiseksi. Sillä rahoituksella palkattiin neljä työntekijää lisää edistämään markkinoillepääsyhankkeita. Vuoden 2016 alussa saimme Sipilän hallituksen kärkihankerahaa, jolla palkattiin yksi henkilö lisää markkinoillepääsyhankkeisiin, yksi pk-yritysten vientiosaamishankkeeseen sekä kaksi työntekijää Euraasian talousliiton ja Kiinan vientivalvontajärjestelmiä varten, kertoo vientitiimin vetäjä Thimjos Ninios.

Monitieteistä osaamista
Monitieteinen vientitiimi työskentelee Eviran raja- ja luomuvalvontayksikössä. Thimjos Ninios on toiminut aikaisemmin pari vuotta tarkastuseläinlääkärinä ja elintarvikevalvonnan tehtävissä sekä opettanut lihantarkastajia. Hän on johtanut vientitiimiä viimeiset pari vuotta.
Vientitoimintojen koordinoija, ETM Joni Haapanen on viljateknologi. Hän on työskennellyt opintojen jälkeen muutaman vuoden maa- ja metsätalousministeriössä eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen ja vientiin liittyvissä tehtävissä. Ministeriöstä hän siirtyi Eviraan, jossa hän teki aluksi töitä muun muassa elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnan parissa. Viimeiset vuodet työ on keskittynyt eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientiin.
Kuopion yliopistosta terveystieteiden maisteriksi ja laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi valmistunut Sanna Kiuru on tehnyt töitä muun muassa elintarviketeollisuudessa ja Eviran tuoteturvallisuusyksikössä. Vientitiimissä hänen vastuullaan on pk-yritysten vientiosaamisen edistämishanke, joka pääsee vauhtiin tänä syksynä.
Eläinlääkäri Riikka Lahdenperä on työskennellyt Evirassa vuodesta 2006 lähtien ensin eläinsuojeluasioiden parissa ja nyt vientitiimissä vuoden verran. Vientitiimissä hän puursi ensin markkinoillepääsyhankkeiden, nyt vientivalvontajärjestelmien parissa.
Mikrobiologi Mia Berlin on työskennellyt Evirassa ensin rehuvalvonnassa ja nyt vientitiimissä noin vuoden verran edistämässä markkinoillepääsyhankkeita.
Heidän lisäkseen vientitiimissä työskentelevät FT (biologia) Tuula Lundén, ELL Jenni Kiilholma, ETT (elintarvikekemia) Tanja Nurmi ja ELL Karolina Östman markkinoillepääsyhankkeissa, ELL Marianne Peltomaa ja ETM (lihateknologia) Ville Kekkonen vientivalvontajärjestelmien parissa sekä ETM (maitoteknologia) Eeva-Liisa Taskinen ja ETM (elintarvikemikrobiologia) Ulla Ollila maavastaavina viennin edistämisessä ja turvaamisessa.

Erilaisia vaatimuksia
Riikka Lahdenperä muistuttaa, että tietyt viennin kohdemaat vaativat tuontiyrityksiltä muita maita enemmän. Kohdemaiden viranomaiset haluavat, että Evira keskusviranomaisena muun muassa varmistaa vientilaitosten täyttävän kohdemaan vaatimukset, kouluttaa vientilaitosten valvojia ja vientitoimijoita sekä raportoi vientivalvonnan tuloksista kohdemaahan.
‒ Käytännössä Oiva-tarkastukset ja vientivalvonta voidaan tehdä samanaikaisesti. Oiva-valvonnan ja vientivalvonnan yhdistäminen pääsee käyntiin vuoden 2017 alussa. Euraasian talousliiton maiden, kuten Venäjän lisäksi tähän systeemiin on tulossa mukaan myös Kiina, Lahdenperä kertoo.
Kiinalla ja Venäjällä on kummallakin tarkat sääntönsä ja prosessinsa. Näihin maihin suuntautuvan viennin viranomaistyöskentelyä on voitu virtaviivaistaa lisähenkilöstön avulla.
Vientitiimi keskittyy eläimistä saatavien elintarvikkeiden viennin edistämiseen ja vakuuttaa erilaisilla asiakirjoilla, että Suomen vientivalvontajärjestelmä on kunnossa ja elintarvikkeet turvallisia. Maasta riippuen Evira raportoi vuosittain ja/tai vientimaista tulee tarkastajia kiertämään tuotantolaitoksia Suomessa.

Monenlaisia keinoja
Viennin käynnistäminen uuteen maahan voi sujua helposti tai työläästi. Markkinoillepääsyhankkeisiin liittyviä viranomaistehtäviä hoidetaan vientitiimissä.
‒ Monet kohdemaat edellyttävät laajoihin kyselypaketteihin vastaamista. Kysymykset koskevat esimerkiksi Suomen eläintautitilannetta, elintarvikevalvonnan rakennetta, vierasainevalvontaa, tilojen ja eläinten määriä, elintarvikkeiden ja tuotantoeläinten tuontimääriä ja tuonnin valvontaa ja sitä, miten elintarvikevalvonta on Suomessa järjestetty, Mia Berlin kertoo.
Kohdemaassa vastausten käsittely voi kestää jopa vuosia. Sieltä saatetaan tehdä myös lisäkysymyksiä ja pyytää lisämateriaalia. Lyhyempien kyselyjen vastausten valmisteluun menee Evirassa aikaa pari kuukautta. Laajoissa, satoja sivuja käsittävissä kyselyissä vastausaika saattaa olla kuusikin kuukautta.
‒ Uudehko tapa edistää kysymyspaketin käsittelyä ovat maa- ja metsätalousministeriön delegaation kanssa tehtävät vienninedistämismatkat, joilla tavataan kohdemaan viranomaisia ja kerrotaan muun muassa Suomen hyvästä eläintautitilanteesta ja elintarvikevalvonnan järjestämisestä, Mia Berlin lisää.
Vienninedistämismatkoja tehdään maihin, joissa vientiluvan saamista on tarve eniten edistää. Matkat ovat usein osana Team Finland toimintaa, johon osallistaan muun muassa Finpro Food from Finland -ohjelmalla. Niiden aikana voidaan olla yritysten tukena ostajatapaamisissa.
‒ Vastausten käsittelyn jälkeen kohdemaan viranomaiset saattavat tulla vielä Suomeen tarkistamaan tuotantolaitoksia, ennen kuin vienti voi alkaa, Berlin sanoo.

Prioriteettilista ohjaa työtä
Joni Haapanen kertoo, ettei Eviran vientitiimi ehdi edistää kaikkea elintarvikevientiä, vaan keskittyy vientihankkeisiin, joista on eniten hyötyä yrityksille ja Suomelle. Eviran perustamaan vientitoimintojen työryhmään kuuluvat elintarvikealan toimijat päivittävät kohdemaiden ja tuotteiden prioriteettilistaa, joka suuntaa vientitiimin työtä. Työryhmään kuuluu Eviran lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, Elintarviketeollisuusliiton ja Finpron edustaja sekä muutama elintarvikealan toimija.
‒ Yritämme edistää mahdollisimman reilusti ja tasapuolisesti maito-, liha- ja kalastustuotteiden vientiä. Prioriteettilista päivitetään 2‒3 kertaa vuodessa. Tavoitteena on joustavuus. Jos joku yritys saa kuningasidean ja se kiinnostaa muitakin elintarviketoimijoita, voidaan asia nostaa listalle tai jopa sen kärkeen, Haapanen sanoo.
Hän muistuttaa, että aina yritykset eivät onnistu vientiponnisteluissaan, vaikka vientitiimi vakuuttaa Suomen eläintautitilanteen olevan hyvä, raaka-aineiden puhtaita ja tuoteturvallisuuden korkeatasoista.
‒ Joskus viennin onnistumiseen riittää, että tuote täyttää EU-vaatimukset. Silloin ei tarvitse tehdä mitään ylimääräistä työtä. Pelkkä kohdemaalle räätälöity eläinlääkintötodistus riittää useimmiten Afrikan ja Lähi-idän maissa. On myös kohdemaita, jotka vaativat paljon enemmän, kuten Venäjä, Etelä-Korea ja Kiina, Haapanen toteaa.
Hän lisää, että maa- ja metsätalousministeriön lisärahoituksella palkattujen henkilöiden avulla vientitiimin kyky edistää vientiä on tehostunut huomattavasti. ‒ Toivottavasti vientitiimiin saadut lisäresurssit voitaisiin varmistaa jatkossakin. Se olisi ehdoton edellytys, jotta voisimme myös jatkossa ylläpitää näin korkean tason työtä viennin hyväksi, Haapanen tähdentää.
Hän vihjaa, että tiukemmat tuontivaatimukset saattavat olla laajenemassa myös muihin kuin eläimistä saataviin elintarvikkeisiin. Vientitiimin lisäksi myös Eviran kasvinterveysyksikkö työskentelee kolmasmaaviennin parissa: kasvinterveysyksikkö myöntää kansainvälisiä kasvinterveystodistuksia vientimaiden vaatimusten mukaisesti.

Pk-yritysten hanke alkamassa
Ylitarkastaja Sanna Kiuru työskentelee pk-yritysten vientihankkeessa, joka kuuluu pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä kasvamaan lisäämällä vientivalmiuksia.
‒ EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisvaatimukset tuontielintarvikkeille vaihtelevat maittain, ja niiden selvittäminen vaatii resursseja yrityksiltä. Tässä neuvontahankkeessa pyritään helpottamaan pk-yritysten resurssipulaa tarjoamalla vastauksia vientiin liittyviin kysymyksiin ja kokoamalla yhteen tietoa eri maiden viranomaisvaatimuksista, Kiuru tarkentaa.
Hanke käynnistetään tänä syksynä kartoittamalla ensin, mitä tietotarpeita sekä vientikokemuksia ja -toiveita pk-yrityksillä on. Lisäksi pyritään kartoittamaan vientimaita, jotka olisivat houkuttelevia sekä viranomaisvaatimuksien että markkinoiden näkökulmasta. Yhteistyötä tehdään muun muassa Food from Finland ohjelman, Elintarviketeollisuusliiton, ulkoministeriön sekä maa ja metsätalousministeriön kanssa.
Vientiä suunnittelevien pk-yritysten on hyvä ensin miettiä vientinsä lähtökohdat.
‒ Ensin kannattaa miettiä, mikä on vientituote, kenelle se on suunnattu ja millaisille markkinoille. Pian tämän jälkeen kannattaa jo olla meihin yhteydessä voidaksemme selvittää kyseisten maiden vientivaatimuksia, Kiuru opastaa.

Pirjo Huhtakangas

******************
Kommentti:
Tiivis yhteistyö välttämätöntä

Elintarvikealan yritysten ja Eviran tiivis yhteistyö on välttämätöntä erityisesti eläinperäisten tuotteiden viennin onnistumiseksi. Yhteistyötä on ollut toki ennenkin, mutta viimeisten parin vuoden aikana sitä on tehty paljon enemmän. Elintarviketeollisuusliitto on vienyt omalta osaltaan viestiä teollisuuden tarpeista hallintoon ja poliittisille päättäjille.
Olemme Elintarviketeollisuusliitossa iloisia siitä, että parin viime vuoden aikana viennin viranomaistehtäviin on saatu kauan kaivattuja lisäresursseja, ja hallituksen kärkihankkeissa elintarvikevientiponnistelut saivat riittävän painoarvon. Useita uusien markkinoiden vientiselvityksiä on nyt valmisteluputkessa.
Hienoa on myös, että Suomen viranomaiset ovat aiempaa enemmän mukana vienninedistämismatkoilla. Tietoa vaihdetaan säännöllisesti yhteistyöryhmässä. Evira kehittää viennin nettisivuja ja kuulee aktiivisesti toimijoiden tarpeita.
Toiminnan kehittämistarpeita on aina puolin ja toisin, mutta nyt ollaan hyvällä polulla luomassa uusia kasvumahdollisuuksia viennille.

Marika Säynevirta
toimialapäällikkö
Elintarviketeollisuusliitto

Muut teemajutut samasta lehdestä Nro 5 / 2016: