KE 5 /2016, Koulutus & Kansainvälistyminen, Tulevaisuuden ruokaketjun osaamistarpeet heijastuvat alan koulutustarpeisiin

Elintarvikeala kohtaa tulevaisuudessa mittavia haasteita. Teknologian kiihtyvästä kehityksestä ei saa pudota. On kyettävä jatkuvasti ottamaan käyttöön uusia sovelluksia.

Elintarvikealan on tunnettava koko asiakaskunta entistä paremmin ja osattava toimia verkostoissa. Tuotteiden kehittämisen pitää perustua asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, mikä edellyttää analytiikan ja kulttuurien osaamista. Verkkokaupan ja sosiaalisen median kanavia on osattava käyttää kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Energia- ja ympäristökysymykset on oltava hallussa.
Tämä kaikki käy ilmi opetushallituksen keväällä julkistamasta raportista Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa (Vepsäläinen 2016). Ruokaketjulla tarkoitetaan koko kotimaista, ammattimaista ruuan tuotannon ketjua alkutuotannosta jalostuksen kautta jakeluun. Kohteena ovat kaikki lopputuoteryhmät: vesi, juomat, vilja, leipä, viljatuotteet, vihannekset, marjat, sienet, hedelmät, kala ja äyriäiset sekä maitotuotteet, juusto, liha, munat, rasvat ja makeiset.

Ennakoinnilla tehoa opetuksen suunnitteluun
Opetushallitus ennakoi osaamista, jota työelämässä ja sen eri aloilla todennäköisesti tarvitaan seuraavien 10–15 vuoden aikana. Tätä tulevaisuusymmärrystä rakennetaan yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana toimialan yritysten, työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita. Tarkoituksena on palvella ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen suunnittelua.
Viimeaikaisimpia ennakoinnin kohteita on ollut elintarvikeala, joka sai työstämisen aikana nimen ruokaketju. Lähtökohtaisesti kokonaisuus oli tavanomaista laajempi ja monimuotoisempi. Tuotteistoltaan laajaa määrittelyä pidettiin perusteltuna, mutta sen asettamat haasteet tiedostettiin. Ennakointiprosessin tuottama tulevaisuudenkuva oli laaja, mutta samalla ohut. Vaarana oli, että ei päästä kovin syvälle eri alatoimialojen ja ammattien yksityiskohtiin.
Myös kansallisen ruokastrategian taustaraportissa on esitetty, että elintarvikesektorista pitäisi käyttää tulevaisuudessa nimeä ruokajärjestelmä (Karttunen & Ruokastrategiaryhmä 2010). Nimi kuvaisi paremmin elintarvikealan kokonaisuutta, joka tulevaisuudessa ketjuuntuu, verkostoituu ja klusteroituu entistä monimuotoisemmaksi kokonaisuudeksi.

Muutosvoimat tarjoavat mahdollisuuksia
Ruokaketjun tulevaisuuden osaamistarpeita pohtinut ennakointiryhmä piti alan merkittävimpinä tulevaisuuden muutosvoimina kuviossa 1 esitettyjä ilmiöitä. Mitään tärkeysjärjestystä niille ei asetettu. Muutosilmiöitä on kuvattu tutkimusraportissa tarkemmin. Koko ennakointiprosessin perusajatus on etsiä näiden muutosilmiöiden vaikutuksia elintarvikealan osaamisvaatimuksiin ja koulutuksen järjestämiseen.
Ruokaketjun perusosaamistarpeet ovat ennakointiryhmän pohdinnan perusteella monilta osin tulevaisuudessa samoja kuin tänäkin päivänä, vaikka ajattelu kohdistettiin erityisesti tulevaisuuteen eikä niinkään kaikkien nykyisten tehtävien ja osaamisten inventointiin. Jatkossakin kasvatetaan kasveja ja eläimiä, joista jalostetaan tuotteita. Niitä myös säilytetään ja kuljetetaan. Kuitenkin kilpailun kiristyminen, teknologian kehitys, energia- ja ympäristöehtojen muutokset sekä turvallisuus- ja terveellisyysvaatimukset muun muassa synnyttävät monia uusia osaamistarpeita.
Raportissa ja sen liitteessä ruokaketjun osaamistarpeita on eritelty ja ryhmitelty monin tavoin. Osaamistarpeet voitiin tiivistää kuviossa 2 ja taulukossa 1 esitetyiksi teemoiksi, kun painotettiin nimenomaan tulevaisuuden uusia asioita.

Kansainvälisyysosaamista kaikilla kanavilla
Globalisaatio ajaa suomalaisen ruokaketjun kansainvälistymään. Kyse on sekä ulkomaisista kilpailijoista kotimarkkinoilla että suomalaisten yritysten laajentumisesta ulkomaille joko vientikaupan avulla tai perustamalla tytäryrityksiä. Tässä toiminnassa tarvitaan monipuolista kielitaitoa, kohdemaiden kulttuurien ymmärrystä ja vientikaupan tuntemusta. On hallittava kansainvälistymisstrategiat ja kansainvälinen toimintaympäristö. Kuten kaikessa ulkomaankaupassa, lähialueet ovat aina tärkeimpiä. Skandinavian, Baltian ja Venäjän markkinoiden osaamiselle on eniten käyttöä.
Kaupankäynnin muodot ovat muuttumassa. Verkkokauppa yleistyy ja kehittyy. Kaikenlainen tietotekniikkaosaaminen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian hallinta ovat kaupankäynnissä välttämättömiä tulevaisuudessa. On hallittava monikanavainen kaupankäynti, uudet jakelujärjestelmät ja suoramyynti. Verkkokaupassa tarvitaan kumppanuusosaamista: kykyä luoda, ylläpitää ja johtaa verkostoja ja kumppanuuksia.
Sopimusjuridiikan ja sopimustekniikan osaaminen on välttämätöntä. Verkkokauppa ja sähköinen kaupankäynti edellyttävät uusien media-, tiedotus- ja somekanavien hallintaa: tarvitaan monikanavamarkkinointiosaamista.
Asiantuntijaryhmä kirjasi myös joitakin ajatuksia ruokaketjun koulutuksen kehittämiseksi teemoittain ja koulutusasteittain. Kansainvälisyyden ja ulkomaankaupan koulutuksen kehittämiselle tärkeäksi nähtiin muun muassa taulukossa 2 lueteltujen aihepiirien opettaminen.
Lisäksi ennakointiryhmä oli sitä mieltä, että kansainvälisten maisteriohjelmien pysyvyys on turvattava Suomessa myös silloin, kun EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja.

Jukka Vepsäläinen
erityisasiantuntija
Opetushallitus
jukka.vepsalainen(at)oph.fi

Viitteet:
Vepsäläinen, J. 2016. Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa, Raportit ja selvitykset 2016:5, Opetushallitus, 130 s. http://www.oph.fi/download/176288_ruokaketjun_osaamistarpeet_tulevaisuudessa.pdf
Karttunen, K. & Ruokastrategiaryhmä (Eds) 2010. Huomisen ruoka – Kansallisen ruokastrategian taustaraportti, Maa- ja metsätalousministeriö, 48 s. http://mmm.fi/documents/1410837/1721030/Huomisen_ruoka_-_kansallisen_ruokastrategian_taustaraportti.pdf
**********************

Ennakointiprosessista

Opetushallitus ennakoi koulutus- ja osaamistarpeita, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kysyntä työvoimasta ja yksilöiden osaamisen tarjonta kohtaisivat tulevaisuudessa. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ilmaantuu monenlaisia ongelmia: työttömyys lisääntyy, yritykset tai julkiset palvelut riutuvat työvoimapulassa ja yhteiskunnan koulutusinvestoinnit menevät hukkaan.
Osaamistarpeiden ennakointi palvelee erityisesti opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen tarpeita saada tietoa tietyn toimialan, arvoketjun tai klusterin muutoksista ja siitä, kuinka ne vaikuttavat alan osaamiseen ja koulutukseen. Ennakointiprosessissa tuotettu tieto palvelee alan tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämistä.
Opetushallituksen osaamistarve-ennakointia toteutetaan tulevaisuuksien tutkimuksen osallistavan strategisen ennakoinnin työkaluilla, joissa perusajatuksena on koota alan asiantuntijat yhteen rakentamaan kuvaa tulevaisuudesta ja sen ominaispiirteistä. Päämääränä on löytää muutosilmiöitä ja niiden tuottamia uusia osaamisen muotoja. Aikatähtäys on koulutuksen pitkien viiveiden vuoksi 10−15 vuoden päässä.
Ruokaketjun osaamistarve-ennakointia varten perustettiin alan asiantuntijoista koostuva ennakointiryhmä, jossa oli edustettuna alan yrityksiä (Apetit Oyj, Atria Suomi Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy, Leipomo Rosten Oy, Patakukkonen Oy, Saarioinen Oy, Sinebrychoff, Valio Oy, ja Verso Finland Oy), työmarkkinaosapuolia, oppilaitoksia kaikilta koulutusasteilta, tutkimuslaitoksia, opiskelijakunta, asiakaskuntaa sekä alaa tukevaa julkista hallintoa.

Muut teemajutut samasta lehdestä Nro 4 / 2016: