KE 4/2018, teema, Turvallisuutta teollisiin palveluihin palvelukehityksen alkumetreiltä

Teksti: Sanna Nenonen, tutkijatohtori, TkT, FM, Tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratorio, Tampereen teknillinen yliopisto

SerSafe-tutkimushankkeessa koostettiin keinoja, joilla turvallisuusnäkökulmia voi liittää osaksi teollisten palveluiden kehityksen eri vaiheita.

Nykyisin useimmat teollisuusyritykset tarjoavat tuotteiden rinnalla yhä moninaisempia palveluita, kuten suunnittelua, asennuksia, huoltoa, automatisointia ja ylläpitoa. Näiden palveluiden kehittämistä vaivaa usein epäjärjestelmällisyys, ennakoimattomuus ja turvallisuusasioiden heikko huomioon ottaminen. Pahimmassa tapauksessa epämääräinen ja pintapuolinen turvallisuuden tarkastelu palveluiden kehitysvaiheessa johtaa turvallisuuspuutteisiin ja -ongelmiin palveluita toteutettaessa. Vaatimukset ovat korkeat palveluiden toteuttajien turvallisuusosaamiselle ja työn turvalliseen suorittamiseen liittyville valinnoille, jos turvallisuus sivuutetaan palveluita kehitettäessä.

Järjestelmällisyyttä ja turvallisuusosaamista tarvitaan
Järjestelmällisten palvelukehitysprosessien määritteleminen ja käyttöönottaminen ovat edellytys palvelukehityksen onnistumiselle teollisuusyrityksissä. Monissa yrityksissä palveluiden kehittämisen vaiheita ei ole kuitenkaan tarkkaan määritetty, vaan ne vaihtelevat projektien ja kehitysryhmien välillä. Selkeiden kehitysprosessin puuttuessa turvallisuusasioiden huomioon ottaminen jää helposti sivurooliin.
Turvallisuuden varmistamista hankaloittaa myös se, että palveluiden kehittämistä tekevissä työryhmissä osaaminen keskittyy liiketaloudelliseen puoleen, eikä ryhmistä tyypillisesti löydy riittävästi turvallisuusasiantuntemusta. Teollisten palveluiden kehitykseen tarvitaankin nykyistä järjestelmällisempiä toimintatapoja sekä parempaa ymmärrystä palvelujen turvallisuusvaatimuksista ja niiden hallinnasta.
Teollisissa palveluissa turvallisuuden hallinnan merkitys korostuu, sillä palvelut toteutetaan usein monen toimijan yhteisillä työpaikoilla esimerkiksi asiakkaiden, laitetoimittajien ja huoltohenkilöstön yhteistyönä. Yhteisillä työpaikoilla yhden toimijan toimenpiteet voivat vaikuttaa myös muihin toimijoihin ja heidän turvallisuuteensa ja vaativat erityistä turvallisuuden varmistamista. Turvallisen toiminnan varmistamiseksi palveluntuottajien pitää hallita omien toimintojensa turvallisuus ja samanaikaisesti sopeuttaa toimintansa asiakkaiden toimintaan ja vaatimuksiin. Kiireen ja taloudellisten paineiden alla turvallinen toimintatapa saatetaan sivuuttaa.

Uutta, tuoretta tietoa on nyt saatavilla
Teollisten palveluiden turvallisuutta käsittelevässä tutkimuksessa merkittävänä rajoitteena on sen keskittyminen lähes yksinomaan palveluiden toteutusvaiheeseen. Turvallisuuden huomioon ottaminen palvelukehityksen aikana on ohitettu vain muutamalla maininnalla siitä, että tämäkin näkökulma on syytä ottaa mukaan tarkasteluun. Uudelle tutkimustiedolle ja hyville käytännön toimintamalleille on kuitenkin selkeä tarve.
SerSafe – turvallisuuspäätöksenteko teollisissa palveluissa -hankkeen lopputuloksena syntyi keinovalikoima turvallisuusnäkökulmien huomioon ottamiseksi osana teollisten palveluiden kehitystä. Keinovalikoiman avulla teollisten palveluiden kehittäjät pystyvät sisällyttämään turvallisuusnäkökulmat osaksi palvelukehitystä ja edesauttamaan turvallisuuden hallintaa palveluiden toteutusvaiheessa.
Keinovalikoimaa voidaan soveltaa kokonaan uuden palvelun kehittämiseen, mutta se tukee myös olemassa olevien palveluiden parantamista ja palvelutarjooman laajentamista. Keinovalikoiman laadinnassa on huomioitu teollisten palvelukehitysprojektien eri vaiheet ideoinnista palvelun toteutukseen asiakkaalle. Teollisten palveluiden kehityksen olennaisia turvallisuusnäkökulmia on tarkasteltu näihin vaiheisiin liittyen (kuva).
Sersafe-hankkeen tulosmateriaalit sisältävät konkreettisia vinkkejä eri turvallisuusnäkökulmien varmistamiseen palveluiden kehitysprosessien eri vaiheissa. Vinkit on koottu tutkimuskirjallisuudesta ja yritysten hyvistä käytännön kokemuksista. Keinovalikoiman lisäksi tarjolla on kehitystasomalli palvelukehityksen turvallisuuslähtöisyyden arvioimiseksi. Mallia suositellaan käyttämään toiminnan tason arvioimisen lisäksi tavoitetason ja toimenpidetarpeiden määrittelemisen tukena.
Molemmat materiaalipaketit ovat saatavilla suomen- ja englanninkielisinä tutkimushankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.tut.fi/csme > SerSafe.

Turvallisuuslähtöisestä palvelukehityksestä hyötyä
Turvallisuuden edistämisellä on laajamittaisia positiivisia vaikutuksia yrityksen palvelutoimintaan, sillä turvallisella toiminnalla voidaan vähentää turvallisuuspuutteista aiheutuvia viivästyksiä ja poikkeamia, joilla on usein haitallisia vaikutuksia myös yrityksen maineeseen. Jos turvallisuus sisällytetään jo palveluiden kehitysvaiheeseen, yritykset voivat vaikuttaa turvallisuuskustannuksiin suunnittelemalla palvelu alusta lähtien turvallisuusvaatimukset huomioiden. Tällä tavoin toteutusvaiheessa mahdollisesti hankalastikin toteutettavat ja kustannuksiltaan korkeat turvallisuuden hallintakeinot voidaan välttää palvelunkehityksessä tehtävin valinnoin.
Turvallisuuden integroiminen muuhun päätöksentekoon voi mahdollistaa myös kokonaan uusien palveluideoiden löytämisen, kun palvelunkehityksestä erillinen turvallisuusnäkökulma nostetaan yhdeksi päätöksentekokriteeriksi muiden tekijöiden rinnalle. Turvallisuuden merkitys on viime vuosina korostunut myös asiakaskumppaneiden keskuudessa: turvallisuus on yksi arvonäkökulma palveluita hankkiville asiakkaille. Osa teollisten palveluiden tarjoajista näkee turvallisuuden kilpailutekijäksi, mutta turvallisuuden nostaminen myyntivaltiksi vaatii turvallisen toiminnan hyötyjen selkeää osoittamista asiakkaalle.

Lisätietoja:
professori Jouni Kivistö-Rahnasto, jouni.kivisto-rahnasto(at)tut.fi
tutkijatohtori Sanna Nenonen, sanna.nenonen(at)tut.fi