KE 4/2016, s. 36: Pakkaaminen & Logistiikka: Ruokahävikki pienemmäksi pakkausuudistuksilla

Ympäristoasiat ja etenkin ruokahävikin torjunta tulevat entistä tärkeämmiksi uusia pakkauksia kehitettäessä.

Myyntijohtaja Pekka Jokimies Coveris Rigid Finland Oy:stä arvioi, että kierrätysmateriaalit ja kierrättävyys huomioidaan uusien pakkausten suunnittelussa. Uusilla teknologioilla ja materiaaleilla voidaan taata entistä paremmin myös elintarvikkeiden laatu ja säilyvyys.
‒ Ruokahävikkiä pienentävät pakkausratkaisut yleistyvät. Pakkaus valitaan aikaisempaa tarkemmin ja yksilöidymmin kohderyhmän, käyttötavan, pakattavan tuotteen ja jakelukanavan mukaan. Myös nettikauppa vaikuttaa merkittävästi pakkausten kehittämiseen tulevaisuudessa, Jokimies tiivistää.
Tuotteen hyllyikä on hävikin kannalta iso tekijä, johon pakkausparannukset voivat tuoda muutamia päiviä lisämyyntiaikaa.
‒ Voimme tehdä muovista säilykepurkkia vastaavan tuotteen teknisesti, mutta tärkeintä pakkauskehityksessä on se, että se vastaa tarkoitustaan, Jokimies huomauttaa.
Kierrätettävyys on tärkeää, olipa pakkausraaka-aine mikä tahansa.
‒ Muovipakkaukset ovat kierrätettäviä, mutta tarvitaan toimiva kierrätysjärjestelmä. PET on hyvä esimerkki. Se kiertää tällä hetkellä tehokkaasti. Tarvitaan järjestelmä ja volyymia, koska muovilaadut pitää pystyä erottelemaan, Jokimies tähdentää.
Ensiaskeleet muovipakkausten kierrätyksessä otettiin vuoden alussa, kun ensimmäiset kuluttajille tarkoitetut keräyspisteet saatiin käyttöön. Nyt niitä on ympäri maata noin 500.

Samassa veneessä elintarviketeollisuuden kanssa
Pekka Jokimies sanoo, että muovipakkauksissa EU:n laajuinen kilpailu on koventunut huomattavasti, koska Länsi-Euroopassa on ylikapasiteettia.
‒ Pohjoismaissa pakkausteollisuus on pitkälti kartonkia. Meidän tavarantoimittajamme ovat globaaleja yrityksiä, ja asiakaskunnassa on isoja, kansainvälisiä elintarvikeyrityksiä, kuten Danone, Nestlé ja Unilever. Kansainväliset jätit ovat ostaneet pienempiä yrityksiä alta pois ja kasvaneet. Meidän pitää pärjätä omalla osaamisellamme tavarantoimittajien ja ostajien välissä, hän kuvaa tilannetta.
Coveris asemoi itsensä Euroopan kolmen johtavan jäykkien muovipakkausten toimittajien joukkoon. Suomessa konsernilla on kolmisen vuotta sitten käyttöön otettu uusi tehdas Hämeenlinnassa.
Maailmanlaajuisesti noin 10 000 työntekijän yrityksen toimintaan vaikuttavat muutokset asiakaspäässä ja elintarviketeollisuuden polarisoituminen. Esimerkiksi Pohjoismaissa meijeriteollisuus on kehittynyttä.
‒ Valio on meidän iso asiakkaamme, joten pakotteet iskivät aika pahasti. Jonkin verran on saatu korvaavaa bisnestä. Pakotteet osuivat eniten Suomeen, ja olemme tässä yksikössä pitkälti samassa veneessä kuin Suomen elintarviketeollisuus, Jokimies sanoo.
Hämeenlinnan tehtaassa käytetään kahta pääraaka-ainetta: polystyreeniä ja polypropeenia. Tehtaassa valmistetaan muovilevyjä ja -pakkauksia, kuten tuorelihapakkauksia, jogurttipikareita ja leviterasioita sekä muovin ja kartongin yhdistelmäpakkauksia. Varastoinnin ja logistiikan hoitaa naapuritontilla operoiva Posti.
Jokimies tähdentää, että toiminnallisuus on tärkeä elintarvikepakkauksissa. Isoja asiakkaita ovat meijerit, liha- ja valmisruokatalot sekä pohjoismaiset foodservice -yritykset, mutta asiakkaana on myös pienempiä asiakkaita.
‒ Toimituskoko vaihtelee. Toiselle asiakkaalle rekkakuorma on normaalitoimitus, toiselle 1‒2 lavaa kuukaudessa.

Pakkauskehitys on nopeutunut
Elintarviketrendien ennustamisessa Hämeenlinnan tehtaan apuna on Coveris-ryhmän Saksan yksikkö, joka seuraa markkina-, raaka-aine- ja teknologiatrendejä ja tukee muita konsernin yksiköitä asiakasyhteistyössä.
‒ Mutta mistä tulee trendi, joka heijastuu meidän tekemiimme pakkauksiin? Ne tulevat yleensä asiakkaidemme kautta, ja silloin on jo kiire. Kehitämme malleja, teemme 3D-piirrustuksia ja nopeasti oikeista materiaaleista tehtyjä näytekappaleita, Jokimies kuvaa kehitysprosessia.
Pakkauskehitys kestää parisen kuukautta, jos kyse on vain pakkauksen korkeuden tai muodon muutoksista ja suuaukko/leikkuumitta pysyy entisellään. Jos tehdään kokonaan uudenlainen rasia tai purkki, pakkauksen kehittäminen vie 5‒6 kuukautta. Useimmiten elintarvikepakkauksissa optimoidaan toiminnallisuutta, parannetaan materiaaleja tai muutetaan päällystettä.
Jokimiehen mukaan Suomessa käytettävät elintarvikepakkaukset ovat hyvätasoisia varsinkin, kun otetaan huomioon markkinoiden koko.
‒ Meillä on paljon hyviä ja innovatiivisia pakkausratkaisuja, mutta käyttäjäystävällisyydessä on edelleen parantamisen varaa, Jokimies tiivistää.
Hän arvioi, että alan tietoa ja koulutusta on saataville sitä tarvitseville, mutta pakkausalan koulutus ei ole Suomessa samalla tasolla kuin elintarvikealan koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
‒ Suomessa pitäisi ehdottomasti panostaa pakkauskoulutukseen ja tutkimukseen. Kartonki ja paperiosaaminen ovat meillä perinteisesti tosi hyvällä tasolla, mutta ehkä muovin osalta olisi varaa parantaa.

Pirjo Huhtakangas

*******************************************************************

Lihateknologi hurahti pakkauksiin

Pekka Jokimies valmistui lihateknologiksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1983. Lopputyönsä hän teki tuoreen sianlihan vakuumipakkaamisesta.
Ensimmäiset kymmenen työvuottaan Jokimies työskenteli Valiolla pääsääntöisesti tuotekehitystehtävissä ja sen jälkeen muutaman vuoden maustebisneksessä, josta hän siirtyi Fazerille (Nordic Industries Sales) myymään teollisuusvalmisteita ja rakentamaan Baltian markkinoita Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.
‒ Baltiaan piti vain mennä, tavata ihmisiä ja luoda verkostot. Siellä oli raaka-aineiden kysyntää. Teimme yhteistyötä muun muassa kone- ja pakkausteollisuuden kanssa. Jäätelöteollisuus oli iso asiakas, Jokimies muistelee 1990-luvun alkupuolen tilannetta.
Vuodesta 2000 lähtien hän on työskennellyt pakkausteollisuudessa ensin Huhtamäellä ja vuodesta 2010 alkaen yritysmyynnin myötä amerikkalaisen pääomasijoittajan omistamassa Coveris Rigid Finland Oy:ssä.
‒ Teollisten pakkausten kanssa olen ollut tekemisissä koko työurani ajan, Jokimies summaa.

*******************************************************************

Mikä yritys?

• Yrityskauppojen myötä 1960-luvulla perustettu Polarpakin tehdas on muuttunut Polarcupiksi (1986), Huhtamäeksi (2001), Paccoriksi (2011) ja vuonna 2013 Coveris Rigid Finland Oy:ksi.
• Uusi tehdas valmistui Hämeenlinnan Moreenin teollisuusalueelle vuonna 2012.
• Hämeenlinnan tehtaassa työskentelee noin 200 työntekijää, ja liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
• Koko Coveris-ryhmän liikevaihto on 2,8 miljardia USA:n dollaria.
• Neljännes konsernin tuotannosta on jäykkiä muovipakkauksia, valtaosa joustopakkauksia.

Muut teemajutut samasta lehdestä :