KE 4/2016, s. 30: Pakkaaminen & Logistiikka: Elintarvikealan arvoketjussa muutoksia lähivuosina

Johtaja Mika Koskinen Valiolta arvioi, että elintarvikealan arvoketjussa tullaan näkemään muutoksia jo parin lähivuoden aikana, ja muutos jatkuu tämänkin jälkeen.
‒ Olemme globaalisti sellaisen murroksen vaiheessa, että isot logistiset investoinnit ovat hyvin riskialttiita. Valmistajat haluavat olla lähellä kuluttajia, samoin kauppa, jolla on nyt paras ja suorin kontakti kuluttajaan. Tarvitaanko tulevaisuudessa juuri nykymuotoista kauppaa valmistajan ja kuluttajan välissä, Koskinen pohtii.
Hän toivoo, että elintarvikeketju järkeistyy kokonaisuudessaan.
‒ Odotan, että syntyy uudenlaisia, energiatehokkaita palveluratkaisuja ja että valmistava teollisuus ja kuluttaja pääsevät lähemmäksi toisiaan, hän kiteyttää.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että isot jakeluautot toisivat kuluttajien sähköisesti tilaamat ruokaostokset koteihin puolen tunnin tarkkuudella.
‒ Nykyään maailmalla jakeluikkuna on yleensä noin kolme tuntia, mikä jarruttaa suoratoimisten kysyntää. En usko, että kaikkien kuluttajien pitää hakea itse verkko-ostoksensa esimerkiksi drive in -kaistoilta. Se ei ole ekologinen ratkaisu, eikä järkevää kuluttajien ajankäytön kannalta. Vai syntyykö välimuotoja? Olemme tosi isojen muutosten edessä, Koskinen arvioi.

Tehoa logistiseen ketjuun
Mika Koskinen vakuuttaa, että logistisen ketjun tehokkuutta voi aina parantaa. Valiolla se on vaatinut kulukarsintaa ja merkittäviä muutoksia toimintamalleissa: Prosessikaavio on piirretty uusiksi, kaksi juustotehdasta suljettu, Tampereen tehdas lopetetaan syyskuun aikana ja satoja työntekijöitä on irtisanottu.
Viimeiset vuodet Valio on panostanut merkittävästi uuteen tuotantoteknologiaan. Isoin projekti on Riihimäen uusi välipalatehdas, jossa tullaan tekemään uudenlaisia tuotteita. Kesäkuussa 2017 valmistuvan tehtaan ensimmäiset tuotteet tulevat myyntiin syksyllä 2017.
‒ Luvassa on uusia teknologioita ja raaka-ainesäästöjä. Sokerittomuus pelataan uudella tavalla. Sitä varten tarvitaan uusi tehdas, Koskinen tarkentaa.
Riihimäen tehtaasta tulee sekä ympäristöystävällisyydeltään että tuotantoteknologialtaan huippuluokan meijeri, jonka energia-, logistiikka- ja vedenkäyttöratkaisut vähentävät hävikkiä ja säästävät luonnonvaroja.
Lämmöntuotannossa käytetään uusiutuvia polttoaineita. Lämmön talteenottojärjestelmä säästää energiaa noin 30 prosenttia nykyiseen tehtaaseen verrattuna. Uudet tuotantoratkaisut vähentävät maidon ja muiden raaka-aineiden hävikkiä merkittävästi. Uudenlainen, täysin suljettu tuotantoprosessi nostaa hygieniatasoa entisestään.
Tehtaan suunnittelussa on otettu huomioon eri vientimarkkinoiden vaatimukset, mikä näkyy myös tuotantoprosessin jälkipäässä. Suomessa Valio on käyttänyt jo pitkään kiertäviä, muovisia kuljetuslaatikoita sekä kiertäviä alustoja toisin kuin ulkomailla, jossa tuotteet pakataan pahvilaatikoihin.
‒ Kiertävät pakkaukset ovat toiminnallisesti jäykkiä. Ovatko ne ikuisesti paras ratkaisu? Riihimäen uudessa tehtaassa tuotteita voi pakata sekä kiertäviin laatikoihin että pahviin, Koskinen kertoo.

Hankinnoissa iso säästömahdollisuus
Toinen iso säästömahdollisuus on hankintojen terävöittäminen. Teollisuudessa tiedetään tarkkaan valmistuskomponentit, mutta dokumentoinnin hallinta on iso työ.
‒ Hankintojen säästöpotentiaalit ovat valtavia. Niiden etsintään on käytetty hirvittävä määrä työtä viimeisen 8‒9 vuoden aikana, mutta se tulee moninkertaisesti takaisin. Olemme kirkastaneet hankintojen fokusta. Sopimusten määrä on supistunut tuhansista satoihin, eli hankinta on keskitettyä, Mika Koskinen sanoo.
Teollisuus tekee mielellään pitkiä sarjoja, mutta kuluttajat haluavat juuri heille sopivia tuotteita ja pakkauksia.
‒ Jos tähän löytyy ratkaisu, se on valtava kilpailuetu. Useimmilla laitevalmistajilla on jo työn alla sellaisia tuotantolaitteita, joilla voi ajaa sekä pitkiä että lyhyitä sarjoja, mutta kehitysprosessi on pitkä, Koskinen toteaa.
Teollisen internetin hyödyntämiseen hän suhtautuu odottavasti.
‒ Tuotannossa olen sen kanssa hyvin varovainen. Elintarviketeollisuuden ei tarvitse olla etujoukoissa. On parempi, että tietyt tuotantoprosessit ovat suljettuja. Se voi olla jopa kilpailuetu jossakin vaiheessa. Eivät pääse hakkerit ainakaan venttiilejä säätämään, Koskinen täsmentää.

Energian kulutus voidaan puolittaa
Energiankulutuksen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä on Mika Koskinen mukaan mahdollista. Prosesseja voi rakentaa eri tavalla, ja muun muassa vedenkulutusta sekä kuuman ja kylmän tarvetta voi säädellä.
Yksi esimerkki on Valion Seinäjoen tehdas, jossa avattiin vuonna 2012 tuolloin EU-alueen suurin lämpöpumppukokonaisuus. Tuotannossa syntyvää lämpöä ja kylmää otetaan talteen tehtaan toiminnoissa uudelleen käytettäväksi. Lämpöpumpuilla on saatu säästöä vuositasolla 1,3 miljoonaa euroa.
‒ Ja edelleen on ajatuksia, miten uusilla säädöillä saataisiin lisäsäästöjä, Koskinen lisää.
Toinen esimerkki on suljettu kierto, jonka ansiosta voi säästää vedenkulutusta.
‒ Suljetussa kierrossa kalvoteknologia puhdistaa jo käytettyä vettä. Miksi pitäisi käyttää aina uutta vettä, jos vanhaa voidaan puhdistaa? Monet teollisuudenalat ovat suljetun kierron ratkaisuissaan elintarvikealaa pitemmällä, Mika Koskinen tähdentää.
Kolmas keino vähentää energian kulutusta on käyttää uusiutuvia, kotimaisia polttoaineita höyryn ja lämmön peruskuorman tarpeisiin. Uusi kiinteiden polttoaineiden kattila on valmistumassa Valion Oulun ja Jyväskylään tehtaille. Lisäksi materiaalien kierrätysastetta voi vielä nostaa.

Pirjo Huhtakangas

********************************************************************

Diplomi-insinööri maitobisneksessä

Mika Koskinen on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka lähti opiskelemaan alun perin uuttoteknologiaa. Diplomityönsä hän teki puun diffuusiosta.
Koskinen aloitti työuransa Metsä-Serlalla, jossa hän vastasi Venäjän tuotannosta. Sieltä hän siirtyi Rautakeskolle hiomaan Pietarin yrityskauppaa, kunnes Valio kutsui hänet töihin 11 vuotta sitten.
Nykyisin Koskinen on johtaja Executive Vice President -nimikkeellä. Hän vastaa alkutuotannosta, hankinnoista, tuotannosta ja logistiikasta sekä isoista, strategisista projekteista. Lisäksi hänen vastuullaan ovat Kiinan, Ruotsin ja Venäjän toiminnot sekä teollisuustuotemyynti.

Muut teemajutut samasta lehdestä :