KE 4/2016, s. 28: Puheenvuoro, Pakkaaminen & Logistiikka: Elintarvikelogistiikan haasteet

Asumme poikkeuksellisen harvaan asutussa maassa, jossa logistiikka on erittäin suuressa roolissa. Tavaravirrat ovat pieniä ja välimatkat suuria aiheuttaen kaksinkertaiset logistiikkakustannukset verrattuna manner-Eurooppaan. Myös korkeat työn ja valmisteverojen kustannukset heijastuvat logistiikkakustannuksiin.
Ongelmia aiheuttaa myös tavaravirtojemme yhdensuuntaisuus. Satamat, varastot ja tehokkaat tuotantolaitokset sijaitsevat yleisesti Etelä-Suomessa, jolloin tavaravirrat kulkevat etelästä pohjoiseen. Paluukuljetuksia etelään ei juurikaan löydy.
Suomen päivittäistavarakauppa on keskittynyttä, ja elintarviketeollisuus on seurannut perässä. Tuotannon tehokkuutta on haettu entistä suuremmista elintarvikealan laitoksista. Tämä on tarkoittanut elintarvikkeiden kuljettamisen lisääntymistä, eli logistiikan osuus arvoketjusta on kasvanut.
Keskittyminen heijastuu myös logistiikkaoperaattoreihin. Elintarvikkeiden kuljetus- ja varastointitoiminnot keskittyvät entistä harvemmille toimijoille. Keskittyminen jatkuu edelleen koko arvoketjussa.

Vientiämme hankaloittaa maantieteellinen sijainti. Suomi on verrattavissa saareen; tavaroiden tai ihmisten liikuttamiseen rajojen yli on käytettävä laivaa tai lentokonetta. Samalla olemme suurimpia rikkidirektiivin maksajia.
EU:n myötä tavaroiden ja ihmisten liikkuminen on helpottunut ja ennen kaikkea nopeutunut. Kotimarkkinamme ei ole enää eristyksissä, vaan Suomen elintarviketeollisuus joutuu kilpailemaan myös tuontia vastaan. Halvan tuotantokustannuksen maita löytyy myös läheltä Suomea.
Toisaalta saamme nauttia lähes korruptoitumattomasta yhteiskunnasta, koulutus on korkeatasoista, olemme hyvin mukana IT-kilpajuoksussa, infra on pysynyt toimintakuntoisena ja tieverkkoa voi edelleen käyttää maksutta.

Suomen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite normien purkamiseksi on kannatettava hanke. Toistaiseksi hanke on saavuttanut kauppojen aukiolojen vapauttamisen, mikä poistaa pienten kauppojen edun varsinkin sunnuntaisin. Sunnuntain osalta päätös on jäämässä torsoksi, koska sunnuntain tuplapalkkaisuus aiheuttaa merkittävän lisäkustannuksen. Tälle lisäkustannukselle on vaikea löytää maksajia.
Elintarvikeketjussa sunnuntai on työpäivä ainoastaan pt-kaupalle ja sekin minimimiehityksellä. Sunnuntain muodostuminen normaaliksi kauppa- tai toimituspäiväksi edellyttäisi työlainsäädännön muutoksia.
Ilahduttavaa on herääminen liikenneverkon korjausvelan paikkaamiseksi. Korjaushankkeita on tehty, ja uusia on tulossa. Merkittävä muutos on, että liikenneverkon hankkeita toteutetaan budjetoidusti ja jopa etuajassa.
Pidemmän ajan suunnittelu kuitenkin puuttuu. Maassamme on vaikea tehdä yli vaalikauden kestäviä päätöksiä. Hallituksen rakenne ja ministerit määräävät hallitusohjelman neljäksi vuodeksi. Nämä palvelevat vain lähitulevaisuuden tarpeita.
Hallitus on ilmaissut tukensa myös digitalisoitumisen edistämiseksi. Tässä meillä on paljon työsarkaa. Yleisesti olemme digitalisoitumisessa vahvoilla, mutta logistiikassa tilanne on toisin. Muut Pohjoismaat ovat edellämme.
Suomessa ongelmana on standardien puute. Tällä hetkellä moni yritys kehittää omia järjestelmiään tai odottaa standardin vakiintumista. Omien järjestelmien integroiminen ympäristöön on kallista ja liittymien toiminta epävarmaa.

Mitä mahdollisuuksia elintarvikelogistiikalla on pysyä kilpailukykyisenä? Tähän ei ole yksittäistä vastausta, mutta urheilutermein sanottuna kannattaa pelata omilla vahvuuksilla. Suomessa ihmisiin voi luottaa, ja logistiikkaoperaattorit ovat joustavia. Tällöin osaoptimointia voidaan välttää, ja arvoketjua on mahdollista kehittää yhdessä.
Harvaan asutuilla seuduilla pieniä tavaravirtoja voidaan edelleen yhdistää. Yhteistyössä sekä elintarvikeketjun logistiikassa että muun teollisuuden kanssa on edelleen saavutettavaa.
Pidetään liikenne- ja IT-inframme kunnossa, ja kehitetään sitä tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Samalla pidetään toimintaa hankaloittavat normit minimitasolla. Digitalisoitumisessa kannattaa olla aktiivinen, vaikka aluksi moni asia vaikuttaa työläältä. Hetken päästä niistä tulee hyödyllisiä, ja myöhemmin ne saattavat muodostua jopa vaatimuksiksi.
Samalla tulee vaalia toimintamme varmuutta ja luotettavuutta. Toimivan infran lisäksi tämä edellyttää työrauhan säilymistä.

Hannu Nylander
logistiikka- ja toimitusvarmuusjohtaja
Vaasan Oy – Part of Lantmännen Group

puheenjohtaja
Elintarviketeollisuusliiton logistiikkatoimikunta

jäsen
Elinkeinoelämän keskusliiton logistiikkavaliokunta

Muut teemajutut samasta lehdestä :