KE 3/2018, teema, Kauppaketjujen kintereillä on kirittäjiä

Automatiikka, tekoäly ja robotiikka näkyvät Keskon, S-ryhmän ja Lidlin arjessa. Yhtiöt seuraavat tiiviisti, mitä esimerkiksi verkkokauppajätit Amazon, Alibaba ja Rakuten tekevät. Kuljetusten nopeus saattaa olla valtti kilpailussa.

Amazonin rantautumista Pohjoismaihin on puitu koko kevään ajan. Harva kuitenkaan tietää, että samanniminen yritys on toiminut Suomessa jo 1950-luvulta lähtien. Eläintarvikekauppa Amazon on myynyt verkkokauppatunnuksensa verkkojätti-Amazonille. Se ohjautuu tällä hetkellä Saksaan. Ehkä huhussa on jotakin perää.
Viime vuonna suomalaiset ostivat verkosta yhteensä 4,9 miljardilla eurolla tavaraa, mikä oli kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Kasvu on kova, sillä koko vähittäiskauppa kasvoi vain kaksi prosenttia samassa ajassa.
Kuluttajat ovat vähitellen oppineet tilaamaan verkkosivuilta myös elintarvikkeita. Viime vuonna ruokaa ostettiin verkosta 50 miljoonalla eurolla. Summa on pieni, mutta se on kasvussa.
Amazon ehkä iskee siihen, mikä on Suomessa vielä akilleen kantapää – päivittäistavarakaupan kotiinkuljetukseen. Kauppaketjut ovat uhan alla, mutta elintarvikkeet eivät varmastikaan eturintamassa. Tähän kauppa on ilmiselvästi varautumassa.
Se, että älyjääkaappi laatii ostoslistat ja illan ruuat voi tilata suoraan sinne, on vielä matkan päässä. Tosin Postilla on jo käytössä Smartpost-automaatti, johon asukkaat voivat kahdessa kohteessa tilata myös ruokaostoksia.
Professori Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta on kuitenkin hiukkasen huolissaan kauppaketjujen kohtalosta. Hän tuntee globaalin verkkokaupan markkinatilanteen tutkimustensa pohjalta. Hänen mukaansa Amazonilla on käyttötavaran logistiikka rakennettuna, mutta palvelussa kauppaketjut voivat kammeta vastaan ja varautua verkkojättien tuloon.

Hubeja ja milleniaaleja
K-kauppaketju siirtyy Helsingin Kalasatamaan K-kampukseen kesällä 2019, S-ryhmällä on Sipoossa kolmenkymmenen Eduskuntatalon kokoinen uusi logistiikkakeskus, ja Lidl avaa kolmannen oman keskuksensa Järvenpäähän loppuvuodesta.
Strategisia valintoja kaikilla. Kesko lähtee taistoon ajatuksella, että siiloissa työskentely loppuu ja yhteistyötä tehdään yli toimiala- ja tehtävärajojen. Projektijohtaja Leif Backman istuu hankkeen päällä ja on suunnittelemassa työtiloja vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
− Tapa tehdä töitä on yhä enemmän klusterimaista, ja kampus toimii alustana keskolaisille, yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille, sanoo Backman.
Hubeja eli yhteisöllisiä työtiloja näyttää syntyvän muuallakin kuin start upeissa: valtava datan määrä ja sen hyödyntäminen merkitsevät tiivistä yhteistyötä it- ja digiosaajien sekä viestinnän ja markkinoinnin välillä.
Sekä Backman että K-ryhmän digitaalisista hankkeista vastaava johtaja, Chief Digital Officer Anni Ronkainen toivottavat diginatiivien sukupolven tai 20−30-vuotiaat milleniaalit tervetulleiksi työelämään ravisuttelemaan ajatuksia.
− Hyötynä viimeisellä rivillä on oppimisen ja osaamisen jakaminen. Siitä syntyy varmasti myös tulosta, sanoo Backman.

Digitaalinen hyökyaalto
Automatiikan, tekoälyn ja robotiikan hyökyaalto saattaa Lasse Mitrosen mukaan olla ruokakentälle sysäys siihen, että ne panostavat nyt täysillä verkkokaupan kehittämiseen. Amazonilla on iso neuvotteluvoima kuljetusten hinnassa ja nopeudessa. Se saattaa Mitrosen mukaan tarvita tänne myös kivijalkauppoja.
S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu ei lähde arvuuttelemaan, tuleeko jätti Suomeen vai ei.
− Mitään merkkiä sen tulosta ruokakauppaan Suomessa ei ole, hän sanoo.
Yhtiö seuraa kahta strategista ohjelmaa, joista toinen on tehokkuus, jotta halpuuttaminen onnistuu jatkossakin ja toinen on palvelun laatu ja valikoima.
S-ryhmän päivittäistavarakauppa on vuodessa noin seitsemän miljardin verran, ja siitä verkkokauppa nappaa 30 miljoonaa euroa.
− Tekoälyn hyödyntäminen on seuraava iso juttu, sanoo puolestaan K-ryhmän Ronkainen.
Hän uskoo, että Amazonin rantautuminen Pohjoismaihin tai Suomeen ei ole jossittelua, vaan ajan kysymys.
− Kesko panostaa yksilöllisyyteen, millä helpotetaan asiakkaan arkea esimerkiksi K-ruokasovelluksella, hän sanoo.
Se sisältää tällä hetkellä ostokäyttäytymiseen perustuvia tarjouksia, reseptejä ja ostoslistoja sekä mahdollisuuden ostaa suoraan verkkokaupasta. Ronkainen uskoo vahvasti kivijalan ja verkon liittoon. Kilpailussa pärjää se, joka tuntee asiakkaansa hyvin.
Lidl ei ole perustanut Suomessa verkkokauppaa, mutta toimitusjohtaja Lauri Sipponen uskoo sen mahdollisuuksiin, ja yhtiössä tutkaillaan tilannetta.
− Onko ratkaisuna kotiinkuljetus vai noutaminen eri pisteistä ja minkälaista toimitusaikaa kuluttajat odottavat elintarvikkeilta, Sipponen miettii.

Viimeisellä rivillä logistiikka
Lidl ja Kesko eivät ole toistaiseksi halunneet panostaa täyteen automaatioon keräilyn osalta. Lidlin Laukaan, Janakkalan ja tuleva Järvenpään keskus työllistävät kukin 300 alan ammattilaista, joiden apuna on alan huipputeknologiaa.
− Tekoälyllä, robotiikalla ja automaatiolla pystytään tulevaisuudessa tehostamaan prosesseja, mutta toistaiseksi tehokas logistiikka tarkoittaa taitavaa, työnsä osaavaa henkilöstöä, sanoo Sipponen Lidlistä.
Samoilla linjoilla on Keskon päivittäistavarakaupan logistiikkajohtaja Mika Salmijärvi. Kun Hakkilan logistiikkakeskuksen meneillään olevaa laajennusinvestointia suunniteltiin, päätettiin pysytellä manuaalisessa keräyksessä.
− Laskelmiemme mukaan riskit ovat vielä mahdollista kilpailuetua suuremmat, sanoo Salmijärvi.
Hän ei kiellä logistiikan merkitystä kilpailussa, mutta iso arvo on myös muilla liiketoimintamalleilla.
S-ryhmä on valinnut toisen tien ja panostanut satojen miljoonien logistiikkakeskukseen, missä automatisointi on Inex Partners Oy:n toimitusjohtaja Jari Pousin mukaan globaalistikin mitattuna alansa kärkeä.
Tämän lisäksi Sipooseen on rakennettu myös suuri, osittain automatisoitu logistiikkakeskus käyttötavaroille, Kuopioon ja Seinäjoelle uudet terminaalit, sekä Lempäälän ja Limingan terminaaleihin on tehty mittavat laajennukset.
− Sipoossa tuotteita ei esimerkiksi siirretä hyllyihin trukeilla vaan erilaisilla kuljettimilla ja automaattihisseillä. Myös tuotteiden keräys ja pakkaus ovat automatisoituja, sanoo Pousi.
Jatkossakin kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus säilyvät hänen mukaansa tärkeinä kilpailukeinoina. Kehittyneen tekniikan ja ohjausjärjestelmien käyttöönotolla S-ryhmä pyrkii varmistamaan asemansa kilpailun kärjessä.
***************************
Euroopassa käy tuuli

Viime vuonna verkkokaupan päivittäistavaramyynti Suomessa oli 48 miljoonaa euroa. Se vastasi noin 0,3 prosenttia koko myynnistä.
− Varsinkin verkosta tilattujen ja kivijalasta noudettavien ruokakassien määrä kasvaa kovalla vauhdilla, mutta pitää muistaa, että lähtötaso on matala, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Välimatkaa on kurottavana pitkä pätkä, ennen kuin suomalaiset kuluttajat yltävät lähellekään brittien ostotottumuksia. Siellä ruokaa ostetaan verkosta viiden prosentin verran koko myynnistä, eikä luku sisällä noutokauppaa.
− Sainsburyn ja Asdan fuusioituminen Isossa-Britanniassa kertoo varautumisesta koko ajan kovenevaan globaaliin kilpailuun, sanoo Luoto.
Kotimaiset ketjut ovat hänen mukaansa tehostaneet toimiaan tätä silmällä pitäen. Ruokakaupoilla on etuna, että ne ovat vuosien varrella luoneet vahvoja asiakassuhteita, joissa on tunnearvoa.
− Kilpailu on aina markkinatalouden kannalta hyvä asia, mutta myös velvoitteiden, esimerkiksi pakkausjätteiden kierrättämisen, pitää koskea kaikkia toimijoita, sanoo Luoto.
Amazonilla on ruuan verkkokauppiaana pitkä historia Yhdysvalloissa, mutta kauppa käy myös Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Verkkojätti on hiljattain tehnyt sopimuksen ranskalaisen Monoprixin kanssa siitä, että se myy ketjun tuotteita. Luodon mielestä oleellista onkin se, millaisella liiketoimintamallilla Amazon yrittää vallata markkinoita.
− Tuoretuotteiden toimintalogiikka on erilainen kuin käyttötavaroilla, sanoo Luoto.
Saksassa on ominaista halpaketjujen suuri osuus. Ranska ja Suomi ovat hypermarkettien valloittamia.
Luoto seuraa mielenkiinnolla Ruotsin markkinoita, sillä markkinajohtaja Ica on juuri ilmoittanut laskevansa kustannuspaineiden alla ruuan hintoja. Samaan aikaan liikkuvat huhut Amazonin maihinnoususta sinne.